Miksi meidän pitää puhua antimateriasta ja materiasta?

 

Miksi meidän pitää puhua antimateriasta ja materiasta?

Aina välillä huomaamme, että kaiken maailman kirjoituksissa käsitellään kysymystä siitä, miksi materiaa syntyi alkuräjähdyksessä enemmän kuin antimateriaa? Silloin mieleeni muistuu sellainen asia, että materia ja antimateria ovat termeinä täysin sovittuja, mikä tarkoittaa sitä, että me sanomme materiaa, missä elektronit pyörivät tiettyyn suuntaan materiaksi, ja sen peilikuvaa kutsutaan  antimaterian nimellä. 

Eli antimaterian elektronit tai tarkemmin sanoen  ovat positiivisesti varautuneita hiukkasia, jotka räjähtävät kun ne koskettavat elektronia. Miksi sitten materiaa ja antimateriaa syntyi eri määriä alkuräjähdyksen yhteydessä? Erään teorian mukaan osa antimateriasta muodosti jonkinlaisia mustia aukkoja, ja sitten tuota materiaalia putosi näihin aukkoihin. 

Siinä vasta olisi ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Siis maailma on täynnä teorioita, ja ehkä päärynän muotoinen Torium-228 atomin ydin saa aikaan sen, että tutkijat löytävät vastauksen siihen, miksi meidän maailmankaikkeutemme  materiassa elektronit ovat negatiivisia ja protonit ovat positiivisesti varautuneita, kun taas osa aineesta on vastakkaisilla varauksilla varustettuja, eli antiaineen elektronit ovat positiivisia ja protonit ovat negatiivisilla varauksilla varustettuja hiukkasia. 

Koska antiaine on samanlaista ainetta kuin se aine mistä meidän ympärillämme oleva maailma koostuu, niin silloin tietenkin voidaan ajatella, että jossain saattaisi olla universumi, joka koostuu antimateriasta. Siitä on lähtöisin multiversumi teoriaksi kutsuttu teoria, jonka mukaan on myös muita universumeita. 

Kyseinen teoria lähtee siitä, että koska antimateriaa on olemassa, niin silloin pitää myös olla universumeita, jotka koostuvat antimateriasta. Teoriaa perustellaan sillä että antimateria muodostaa samanlaisia molekyylisidoksia kuin “normaali materia”. Mutta tuota materian peilikuvaa ei ole olemassa meidän universumissamme merkittäviä määriä. Kuitenkin aina silloin tällöin meidän planeettamme kaasukehään saapuu antimateria hiukkasia. Samoin tuota outoa ainetta osataan valmistaa esimerkiksi hiukkaskiihdyttimissä. 

https://tekniikanmaailma.fi/miksi-ainetta-syntyi-alkurajahdyksessa-enemman-kuin-antiainetta-tutkijat-uskovat-nyt-loytaneensa-suureen-kosmiseen-mysteeriin-vastauksen-torium-paarynasta/

Kuva: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/e/e7/Another_World.jpg

Mitä on kauneus?

 

Mitä on kauneus?

Kauneus voi olla kukka kedolla, se voi olla fyysinen esine kuten kivi, tai ihmisen luoma koru. Se voi olla myös ajatus ihmisen aivoissa, minkä hän aikoo muuttaa sellaiseksi, että tarinamme päähenkilö voi siihen koskea. Ja jos elämää voidaan tarkastella tarinana, niin silloin meidän pitää muistaa, että elämä on kuin tie, ja meidän pitää aina ylös yrittää. 

Kauneus on erittäin arvostettua yhteiskunnassamme, ja ehkä siksi emme oikeastaan koskaan osaa sanoa, mitä se oikeastaan on. Kun ajattelemme ihmisten kauneutta, niin kauneusihanne on muuttunut hollantilaisen taiteilija Rubensin ajoista erittäin paljon, ja tuon ajan rehevän naisihanteen sijasta nykyään suositaan hoikkia naisia, ja punaisella nenällä, suu auki pikari kädessä karjuvien miesten tilalle on tullut niin sanottu vakava sekä siisti mies, joka ei käyttäydy kuin jossain Rubensin tauluissa ilmeisesti käyttäydytään. 

Mutta kuten tiedämme, niin esimerkiksi kedon kukat ovat kauniita. Kukaan ei koskaan ajattele sitä, että noiden kukkien kauneus johtuu siitä, että ne haluavat hyönteisten pöyttävän itsensä, mutta tietenkin esimerkiksi kihokin kauneus johtuu siitä, että ne houkuttelevat hyönteisiä ravinnokseen. Eli tällöin kauneus on tappavaa lajia. Se mitä kauneudesta ajatellaan riippuu ihmisistä. Esimerkiksi tulivuoren purkaus tai salama voivat näyttää kauniilta, mutta samalla nuo ilmiöt ovat pelottavia, aivan samalla tavalla kuin kristalli voi olla pelottava. 

Jos esimerkiksi hääpari heittää kristallilasit seinään tai lattiaan, kuten eräässä sarjassa tai sen trailerissa tehdään, niin silloin saattaa olla paikallaan muistuttaa siitä, että kenkien pohjissa olisi hyvä käyttää rautaisia pohjia, koska kristallilasien rikkoutuessa niistä irtoaa erittäin teräviä sirpaleita, jotka voivat aiheuttaa jopa pysyvän invaliditeetin. Se mitä kauneus on, riippuu ihmisten tavasta nähdä asioita.

Saattaa olla niin, että ihmisten mielestä vaatteet ovat kauniita, mutta niitä voi ostaa kaupasta.  Eli meillä kaikilla on mahdollisuus saada kauniita vaatteita tai esineitä. Me voimme ostaa runokirjan, ja kopioida sen kaikki runot, mutta silti ne eivät ole meidän itsemme tekemiä. Myös luomistyö on kauneutta, kykyä mallintaa kuva tai kirjoitus omassa päässämme. 

Mutta samalla unohdetaan että nuo esineet ja muut tavarat on joku luonut. Tuolloin tullaan siihen tulokseen, että kauneus voi olla myös abstraktio. Jos katsomme galakseja kaukoputkella, niin ne muistuttavat timantti-medaljonkeja. Eli myös nämä asiat voivat olla toisaalta kauniita, mutta myös arvoituksellisia sekä valtavia ja kaukaisia. 

Sen ei tarvitse olla kuin kukka, jonka me kuvittelemme tai luomme omassa mielessämme, ja silloin kauneus on sitä “ihan omaa”, eli kukaan ei voi tuolloin lähteä ottamaan tuota ajatusta pois, mutta eipä se ketään hurmaa, jos sitä ei koskaan muille pääse kertomaan. Ja tuolloin voimme ajatella, että kauneus on myös sitä, että muiden kanssa jaetaan omat ajatukset esimerkiksi kertomalla siitä jossain blogissa tai vastaavassa paikassa. Oman ilon sekä asioiden jakaminen lisää myös muiden ihmisten iloa, ja iloiset ihmiset ovat aina kauniita, oli tilanne mitä hyvänsä. 

Kuva: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5e/Domestic_Cat_Face_Shot.jpg/220px-Domestic_Cat_Face_Shot.jpg

Geoffrey Chaucer ja Canterburyn tarinoita.

 

                                                             Geoffrey Chaucer (n.1343-1400)

Geoffrey Chaucer ja Canterburyn tarinoita. 

Geoffrey Chaucer (n.1343-1400) (1) oli yksi ensimmäisistä runoilijoista, jotka käyttivät englannin kieltä kirjoittaessaan kirjaansa. Huomioitavaa on se että Chaucer ei koskaan itseasiassa päättänyt teostaan, ja se saattaa liittyä hänen asemaansa Lontoon tullitarkastajana. Eli pelkäsikö hän kirjoittavansa jotain mitä ei olisi pitänyt kirjoittaa? Kun tuota “Canterburyn tarinoita”(2) ajattelee, niin siinä on muutama asia, mitä ehkä pitäisi tarkastella lähemmin. Kirjassa seurue tapaa toisensa ravintolassa nimeltään “Asetakki”, ja sitten seurueeseen kuuluu 11 ihmistä. “Asetakki” ei ehkä ole aivan niin tavallinen ravintola, kuin ihmiset uskovat. Tai ehkä jollain seurueesta on kuninkaallinen uniformutakki päällään, mikä takaa tietenkin loistavan palvelun jossain ravintolassa. 

Tai oikeastaan 12, jos Chaucer on ollut yksi noista henkilöistä, ja kun tarina koskee pyhiinvaellusta erään pyhimyksen haudalle nimeltään Thomas Becket (1118-1170)(2), joka toimi aikoinaan Canterburyn arkkipiispana, ja joka surmattiin siksi, että hän riiteli kuninkaan kanssa, niin silloin mieleen tulee se, että pelkäsikö Chaucer saavansa syytteen jumalanpilkasta, tai ehkä hän huomasi jotain mitä ei olisi pitänyt huomata? Tai ehkä hän ei vain halunnut jatkaa kirjaa, koska pelkäsi että hänet tunnistetaan, tai ehkä hän ei viitsinyt kirjoittaa niitä uudelleen, eli tuolloin lähdetään siitä, että kyseiset henkilöt olivat nähneet nuo tarinat jossain kirjassa, jonka ehkä oli kirjoittanut eräs Geoffrey Chaucer-niminen runoilija, jolla sattui olemaan tullitarkastajan virka. 

Saattaa olla niin, että tämä sukunimi “Chaucer” on oikeastaan salanimi, eli se on muunnos sanasta “Saucer”, mikä tarkoittaa englanniksi “lautasta”. Chaucerin henkilöllisyys on hyvin merkillinen, ja hänen väitetään olleen varakkaan kauppiaan poika, jolla oli suhteita kuninkaaseen. Ja kerran itse kuningas Edvard III maksoi hänestä pyydetyt lunnaat omista rahoistaan, kun Chaucer oli jäänyt vangiksi kesken sotaretken. Ja että kenen rahoista nuo lunnaat oli pitänyt maksaa, kun kaikki raha oli oikeastaan kuninkaan rahaa. Tuohon aikaan oli tapana, että sotaretken aikaan vangiksi jääneestä ritarista pyydettiin lunnaita, eli vastustaja saattoi ostaa oman sotilaansa vapaaksi. 

“Asetakki” on siis Lontoossa olevat ravintola, josta nämä henkilöt aikovat lähteä 100 km päähän aivan yllättäen pyhiinvaellusta tekemään. Eli eikö heidän pitänyt sitten ollenkaan käydä kotonaan kertomassa tästä matkasta, jonka nykyihminen tekee vajaassa tunnissa, mutta tuolloin 1300-luvulla ei ollut autoja eikä aina edes hevosia, joten aika lyhyellä varoitusajalla tuo seurue päättää lähteä kävelemään kohti Canterburyn kaupunkia osoittaakseen kunnioitusta Thomas Bekettille, joka oli tehnyt jonkin teon, mikä oli tehnyt tuosta miehestä pyhimyksen. Pyhä Thomas Becket oli Canterburyn arkkipiispa, joka vastusti maallisen vallan puuttumista kirkon asioihin, ja hänet surmattiin ritarien toimesta. 

Itse uskoisin että nuo ritarit olivat toimineet kuningas Henrik II määräyksestä, koska heitä ei pidätetty teostaan, ja tekonsa jälkeen he matkustivat Roomaan, missä Paavi määräsi heidät 14 vuodeksi ristiretkelle “Pyhään maahan”. Saattoi olla että paavi tarkoitti sitä, että tällaisten käskyjen noudattamista kannattaa vähän ajatella, koska Henrik II olisi voinut unohtaa antaneensa tuollaisen tehtävän. Eli tuollaista kirkonmiestä ei yleensä uskallettu tappaa ilman paavin suostumusta, ja ehkä kuningas myönsi antaneensa tämän käskyn. 

Mutta kun lähdetään sitten ajattelemaan tuota matkaa kohti Canterburyn kaupunkia, mikä on tarkalleen 99,9 kilometrin päässä Lontoosta, niin itse kyllä mietin että miten paljon vapaa-aikaa tuolla seurueella oikeastaan oli? Nykyään ihminen ostaa bussilipun tässä tapauksessa, ja käy pienellä retkellä iltapäivän ratoksi, ja palaa kotiin illalla. Mutta tuolloin piti lähteä kävelemään tai omistaa hevonen. Eli oliko Chaucerin luomalla seurueella hevosia käytössään? 

(1) https://fi.wikipedia.org/wiki/Geoffrey_Chaucer

(2) https://fi.wikipedia.org/wiki/Canterburyn_tarinoita

(3) https://fi.wikipedia.org/wiki/Thomas_Becket

Image: https://fi.wikipedia.org/wiki/Geoffrey_Chaucer

Kirjoitus kävystä sekä kuusesta, missä kävyt riippuvat

 

Kirjoitus kävystä sekä kuusesta, missä kävyt riippuvat

Kumpi oli ensin käpy tai kuusi? Siis kuten te varmaan kaikki huomaatte, niin tämän kirjoituksen päällä on kuva kuusesta sekä sen kävyistä. Sitten varmaan kaikki ihmettelevät, miten ihmeessä kuusipuu sekä sen kävyt kiinnostavat ihmisiä. Mitä niissä on mielenkiintoista? Kun ajatellaan niitä käpyjä, niin toki käpyjä voidaan laittaa esimerkiksi grilliin, ja siitä sitten seuraa kaiken maailman jäkätystä, kun makkaroiden laittaminen grilliin viivästyy. 

Tai sitten kävyllä voi heittää jotain ohi kävelevää henkilöä, ja kuvitella sen olevan hauskaa. Seurauksena voi tuolloin olla sellainen ikoninen selvitys vanhempien kanssa, siitä mitä metsikössä saa tehdä tai mitä ei. Käpyjen kanssa pitää muuten muistaa se, että varsinkin keväällä käsiin jää pihkaa, mitä kulkeutuu vaatteisiin, ja siitä ei kyllä hyvä seuraa, jos päällä sattuu olemaan esimerkiksi juhlavaatteet, jotka voivat likaantua pahasti. 

Mutta kuten tiedämme, niin sitä mitä varten kuusi nämä kävyt on tehnyt voidaan pohtia syvällisesti. Puu ei tee käpyjä esimerkiksi sitä varten, että niitä heitellään toisten päähän tai niillä lämmitetään makkaroita jossain grillissä. Käpy voi olla ihmisille lahja, joka jättää jokaiseen koskijaansa pihkaisen jäljen, mutta kuuselle tai mille muulle puulle tahansa kävyllä on suurempi merkitys, kuin mitä me uskomme. 

Käpy tuottaa kuusen jälkeläiset, jotka kaikki voivat vaikuttaa hyvin paljon samanlaiselta kuin kuusi, mistä ne ovat lähtöisin. Tai oikeastaan ensin kuusen pitää voida tuottaa käpy. Eli kumpi oli ensin, käpy tai  kuusi? Mutta jokainen noista uusista kuusen taimista on yksilö, jolla on yksilöllinen DNA, minkä avulla tämä alkuperäinen kuusi voidaan jäljittää. Tai oikeastaan se asia tietenkin voidaan kääntää toisin päin, että kaikki kuuset ovat yksilöitä. Ne ovat silti kaikki kuusia, ja ehkä jossain aikojen alussa on ollut kaikkein ensimmäinen kuusi, 

Sellainen kuusien kanta-äiti tai isä, jonka siemenistä syntyi kokonainen puuryhmä, mitä kutsumme kuusen nimellä. Kuusipuu on siis oikeastaan melkoisen kehityksen tulos, ja vaikka itse ihmisinä olemme ikään kuin kaiken yläpuolella, ja olemme myös lähes kaikkien elävien olentojen herroja lukuunottamatta kuitenkaan esimerkiksi COVID-19 virusta, niin usein unohdamme että esimerkiksi myös kuusi on täsmälleen yhtä pitkän evoluution tulos, kuin mitä me itse olemme. 

Eli jokainen elävä olento tällä planeetalla on peräisin samasta solusta, mikä aikoinaan uiskenteli alkumeressä aikana, jolloin trilobiitit sekä ammoniitit olivat vielä tulevaisuudessa, ja eliöiden välillä oli harmonia. Nuo eliöt olivat alkeistumallisia purppura bakteereja, jotka olivat kaikki toistensa kopioita. Mutta sitten tapahtui kovin merkillinen asia, eli joku bakteereista hyökkäsi toisen bakteerin kimppuun, koska sitä ei enää huvittanut vain tuottaa itse sokeireitaan. 

Sen vuoksi kyseinen bakteeri muuttui pedoksi, ja ehkä tämä aloitti sen kehityksen, mikä on nähtävissä vielä nykyäänkin. Eliöiden kehitys ei ole pysähtynyt mihinkään, vaan se on edelleen osa luonnon kehitystä, ja luonnossa mikään muu kuin muutos ei ole pysyvää, eli kaikki eliöt vanhenevat sekä kuolevat, ja niiden sisältämä ravinto menee uudelleen kiertoon, ja siinä sitten voi joku uusi kuusen taimi saada ravintoa tällaisesta asiasta. 

Onko aurinkokunnan ulkolaidalla keilapallon kokoinen musta aukko?

Onko aurinkokunnan ulkolaidalla keilapallon kokoinen musta aukko?


Kun puhutaan siitä, että esimerkiksi aurinkokunnassamme saattaisi olla keilapallon kokoinen musta aukko (1), niin silloin kyllä mennään askeleen verran eteenpäin siinä, mitä kutsutaan tieteellisen uurastuksen nimellä. Mustaa aukkoa ei itseään voida havaita, koska informaatio mikä putoaa aukkoon ei ole havaitsijan saatavissa. Joten sen takia aurinkokunnan lommaiselle aidalle voidaan lähettää pieniä luotaimia, joissa on aurinkopurje sekä tarkka kello. Ja tuon miniatyyri luotainten parven liikkeitä seuraamalla voidaan paikallistaa musta aukko, jos sellaista on. Eli kun luotainten parvi lähestyy kuiperin kehää, niin jos sen sisällä on massiivinen kappale, niin kappale vetää luotaimia puoleensa. Ja jos luotaimet ohittavat kappaleen neljältä suunnalta, niin niiden ratojen kaltevuuskulma osoittaa tuohon kappaleeseen. 

Uuden planeetan eli planeetan numero 9 löytyminen olisi valtavan työn takana, ja tuota outoa “kummitus planeettaa” on etsitty 1700-luvulta lähtien, kun astronomit havaitsivat outoja häiriöitä Neptunuksen radassa. Kun Pluto sitten myöhemmin löytyi, niin astronomit olivat aivan varmoja siitä, että kyseinen kappale aiheutti tuon oudon poikkeaman Neptunuksen radassa, mutta Pluto oli varsin pieni, eikä sillä voinut olla sellaista painovoimakenttää, että se voisi vaikuttaa mitenkään jättiläisplaneetan käyttäytymseen. Joskus syyksi tuohon Neotunuksen radan outoon heittelehtimiseen on esitetty tihentymää eli suurta joukkoa pieniä kappaleita, jotka yhdessä aiheuttaisivat häiriöitä tuon planeetan radassa, mutta tuota tihentymää ei olla vielä havaittu, joten se miksi me emme tuon häiriön aiheuttajaa huomaa on ollut arvoitus.

Olemme löytäneet eksoplaneettoja, joiden pinta on lähellä absoluuttista nollapistettä, ja se miksi tätä Neptunuksen rataan vaikuttavaa kappaletta eli painovoima keskusta, joka on  massaltaan 5-20 maapalloa ei olla havaittu on arvoitus  Lisää outoja asioita tapahtuu tuolla kaukana aurinkokunnan laidoilla, ja NASA on havainnut että Uranuksen pilvissä tapahtuu outoja asioita (2), kun se on analysoinut vanhaa dataa tuosta planeetasta. Joten se että tuota planeetta “x” ää ei olla havaittu panee miettimään sitä, että onko kyseessä hyvin pieni musta aukko, joka piileskelee alueella, missä ei juurikaan ole ainetta. Tuolloin aukon ympärille ei muodostu niin sanottua siirtymäkiekkoa, minkä avulla tuo aukko voidaan havaita. 

Mustan aukon havaitseminen tapahtuu siihen putoavan materian lähettämän säteilyn perusteella, ja jos sinne ei putoa kovin paljon kaasua, niin silloin tuo musta aukko saattaa jäädä havaitsematta, vaikka se olisi kuinka lähellä. Ja esimerkiksi juuri havaittu musta aukko, mitä kiertävät tähdet voi nähdä paljain silmin (3) on paljastanut, että myös sen, että tällainen ilmiö voi olla aivan meidän lähellämme. 

Jos sanotaan että mustia aukkoja voi olla galaksissamme jopa sata miljoonaa, niin silloin puhutaan teoreettisesta määrästä mustia aukkoja. Atomin kokoisia sekä isompia mutta lyhytkestoisia mustia aukkoja jotka ovat olemassa vain lyhyen aikaa voi olla paljon enemmän, ja sitten pitää määritellä se, mitä tarkoittaa “lyhytaikainen”. Eli onko esimerkiksi kolme vuotta olemassa oleva musta aukko lyhyt- vai pitkä ikäinen? Jos ajatellaan että vanhimmat mustat aukot mitä universumista löytyy syntyivät alkuräjähdyksen jälkeen kun kaasun tihentymät romahtivat kasaan, muodostaen kappaleita joista edes valo ei pääse pois niiden valtavan painovoiman takia, niin silloin voidaan sanoa että noihin mustiin aukkoihin verrattuna kaikki kappaleet ovat nuoria. 

(1)https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/aurinkokuntamme-aarirajalla-vaikuttaa-piileskelevan-jotakin-raskasta-tutkijoilla-ei-varmuutta-mista-kyse-fyysikolta-villi-ehdotus-mysteerin-ratkaisemiseksi/7815322#gs.5q8n12

(2)https://www.nasa.gov/feature/goddard/2020/revisiting-decades-old-voyager-2-data-scientists-find-one-more-secret/

(3) https://www.popularmechanics.com/space/deep-space/a32396366/closest-black-hole-every-discovered/

Kuva: https://www.popularmechanics.com/space/deep-space/a32396366/closest-black-hole-every-discovered/

Mitään ei olla lopullisesti lyöty lukkoon 20-vuotiaana

 Mitään ei olla lopullisesti lyöty lukkoon 20-vuotiaana

Olen tästä asiasta kirjoittanut tuhat kertaa ennenkin. Elämä ei ole koskaan helppoa sanotaan. Eli jos ihminen tekee elämäänsä varten vain lyhytnäköisiä suunnitelmia, niin silloin hän lopulta kohtaa tilanteen, missä sen minkä taakseen jättää niin sen edestään löytää. Jos ihminen jättää koulun kesken, niin toki hän saattaa hetken saada enemmän rahaa kuin ikätoverinsa. Mutta sitten saattaa jossain vaiheessa eteen tulla oma entinen koulukaveri, joka on lukenut itselleen ammatin. Ja tuolloin sitten viimeistään tämä työn sankari huomaa kuinka ikävää elämä voikaan olla.

Maailma on muutakin kuin Einsteinin yhtälöitä, sanottiin joskus kauan sitten eräässä esitelmässä, missä joku ihminen kertoi siitä, miten asioista pitäisi puhua tai miten työelämässä eteen tuleviin asioihin pitäisi suhtautua. Ja tuo esitelmä aikoinaan oli yksi syy siihen, miksi itse lähdin opiskelemaan eräitä asioita, joista tuli myöhemmin osa ammattiani. Se miten sitten myöhemmin suhtauduin opiskeluun oli varmaan vähän erilaista kuin joskus peruskoulussa, ja siksi olen aina sanonut, että mitään ei olla vielä yläasteella menetetty, ja kenenkään elämä ei ole vielä 20-vuotiaana menetetty, vaikka hän olisi kuinka huonosti käyttäytyvä tai pukeutuva.

Eikä improbatur ole mikään maailmaa kaatava asia, ja tässä sitten muistelen itsekin sellaisen joskus saaneeni, mutta sitten kyllä tämän arvosanan voi korottaa myöhemmin, eli kirjoituksessa kertoja on kolme, ja jos kaikki ei mene kerralla läpi, niin silloin asiaan pitää asennoitua siten, että seuraavaan kertaan pitää lukea paljon enemmän sekä paremmin, ja kyllä ne improbatur-arvosanat saa korotettua, kunhan tekee vähän lisää töitä. Eli syksyllä sitten uudestaan, jos nyt ei ole onnistunut.

Maailma on ihmeellinen paikka, kuten olemme todenneet, eikä yliopisto ole mikään “Einstein tehdas”.Ja jos sitten ajatellaan esimerkiksi juuri Einsteiniä, niin hän kyllä teki töitä opiskelunsa sekä osaamisensa eteen. Eli hänkään ei elänyt ilman kovaa työtä. Suhteellisuusteorian kehittäminen vaati todella osaamista sekä pikkutarkkaa dokumentointia. Samoin patenttien tarkastusta hoitavan virkailijan työ ei ole mitenkään erityisen helppoa. Koulussa asiat pitää tehdä niin kuin on määrätty, ja jos jotain väitetään, niin silloin pitää väite todistaa kuten standardeissa on määritelty tai työ hylätään.

 Koulussa pitää tehdä myös työtä nimenomaan sen eteen että ihminen valmistuu. Tuo työ pitää tehdä aina itse, eikä kukaan voi sitä toisen puolesta lähteä tekemään. Tai oikeastaan aina työn voi teettää muilla, mutta sitten se kyllä varmasti paljastuu, jolloin edessä on joko työn uusiminen tai erotus koulusta.

Se miten näitä asioita luetaan riippuu tapauksesta. Mutta jos ihminen sitten lähtee muita syyttämään tai syyllistämään, niin siitä pitää olla todisteet. Esimerkiksi Windowsin ohjelmalla tehdyistä tiedostoista saa kyllä selville sen, että kuka on tiedoston tehnyt, tai kenen käyttäjätunnuksilla se on tehty.

Kun ihminen tulee kouluun, niin hänen pitää asennoitua siten, että koulu on sitä varten, että sieltä valmistutaan, eikä sitä varten että sen turvin tehdään kaikkea muuta. Eli jos “kaikki muu” kuten verkostoituminen (lue: “Bileet”) sekä muut vastaavat asiat eli kaupan kassana toimiminen vievät kaiken ajan, niin silloin tietenkin valmistuminen sekä kaikki muut vastaavat asiat kestävät hiukan pidemmän aikaa.

Mustien aukkojen tutkimus sekä Einsteinin suhteellisuusteoriat

 

Mustien aukkojen tutkimus sekä Einsteinin suhteellisuusteoriat

Albert Einstein teki aikoinaan legendaarisen teorian siitä, miten aika ja avaruus ovat keskenään interaktiossa. Tuota teoriaa kutsutaan Yleisen suhteellisuusteorian nimellä, mikä täydensi aikoinaan sensaatiomaista erityistä suhteellisuusteoriaa. Vaikka Yleisen suhteellisuusteorian julkistamisesta kulunut todella pitkä aika, eli sen lopullinen versio julkaistiin vuonna 1915, niin tuosta teoriasta ei olla vielä löydetty yhtään aukkoa, paitsi tietenkin se kuuluisa musta aukko, jonka painovoima vetää jopa valon sisäänsä. Kun Stephen Hawking lähti tutkimaan tai valmistelemaan teorioita mustista aukoista, eli kappaleista, jotka vetävät jopa valoa sisäänsä niin silloin hän lähti tutkimaan asiaa, mitä ei kukaan ollut vielä havainnut oikeasti. 

Musta aukko on kappale, mikä vetää kaiken sisäänsä, ja siinä oli sen ajan teoria tuosta kappaleesta. Hawkingin lähestymistapa tähän ilmiöön oli se, että lähtökohtaisesti mustaa aukkoa olisi tutkittava niin, että siinä käytetään hyväksi tai lähtökohtana Einsteinin teorioita. Kun aikoinaan lähdettiin luomaan malleja siitä, miten aine käyttäytyy mustassa aukossa tai syöksyessään läpi tapahtumahorisontin, niin silloin tietenkin mustan aukon oletetaan olevan kappale, mikä vetää muita kappaleita puoleensa aivan kuten kaikki muutkin kappaleet vetävät. 

Eli putoamisnopeus kohti mustaa aukkoa sekä tapahtumahorisonttia on sama kuin muillakin kappaleilla, eli musta aukko vetää kappaleita puoleensa pako nopeudella, mikä tietenkin on niin suuri, että myös fotoni putoaa tuohon kappaleeseen tai oikeastaan tilaan, mikä on mustan aukon ympärillä. Tuota tilaa kutsutaan singulariteetiksi, ja se on alue minkä sisältä ei edes valo pääse pakenemaan. Ja tapahtumahorisontti on se kohta, jossa voidaan saada viimeinen havainto mustaan aukkoon syöksyvästä kappaleesta, koska tuon pisteen jälkeen pakonopeus kasvaa suuremmaksi kuin valon nopeus. 

Johtuisiko GRB (Gamma-Ray Burst) siitä, että kun kaksi mustaa aukkoa imee materiaa niiden välissä olevaan Einstein-Rosen siltaan, niin molemmilta puolin tuohon energiasta muodostuneeseen käytävään putoavat atomit aiheuttavat fuusioreaktion? Tuolloin suurienerginen reaktio aiheuttaa sen, että kappaleet lähettävät hyvin voimakasta gamma-säteilyä

Mustaa aukkoa tutkittaessa on tietenkin eteen tullut kysymys siitä, minne materia joutuu mustasta aukosta. Tuolloin on alettu puhua “madonreiästä” tai “Einstein-Rosen” sillasta, eli eräänlaisesta käytävästä läpi ajan ja paikan. Se millainen tuo silta sitten olisi on mysteeri, ja virtuaaliseen madonreikään voidaan kyllä uskoa. Virtuaalinen madonreikä tarkoittaa säteilyä, mikä lähtee pois mustan aukon siirtymä kiekosta, ja jos joku kappale lentäisi tuossa säteilyssä, niin silloin sen energiataso muuttuisi niin suureksi, että aika pysähtyy tai hidastuu sen sisällä, mutta jos mustien aukkojen väliin muodostuu todellinen madonreikä saattaa se mahdollistaa esimerkiksi tähtienvälisen matkailun, niin että miehistö voisi palata takaisin Maahan. 

Jos aika pysähtyy kappaleen sisällä, niin se voisi matkata 1000 valovuotta ilman, että sen miehistö ikääntyy ollenkaan. Mutta matka tuonne 1000 valovuoden päähän kestäisi edelleen 1000 vuotta, jos sitä katsotaan aluksen ulkopuolelta. 

Se mikä sai aikaan teorian tuosta energia käytävästä on se, että mustat aukot eivät laajene, ja siksi niihin putoavan materian pitää joutua johonkin. Toisaalta on mahdollista että mustat aukot laajenevat, mutta koska niiden massa on niin valtava, niin me emme kykene vain havaitsemaan tuota laajenemista. Jos madonreikä on todella olemassa, niin ehkä sitä ei kuitenkaan voida käyttää suoraan avaruusmatkailuun. Näet jos materiaa imeytyy tuohon käytävään sen molemmista päistä, niin silloin sen sisällä voi olla hyvin voimakas säteily, tai sitten madonreikä olisi niin ahdas, että sen läpi ei voida kulkea. Jos materiaa imeytyy madonreikään molemmista päistä, niin silloin sen sisällä saattaisi tapahtua hyvin voimakkaita ydinreaktioita. Eli olisiko GRB (Gamma Ray Burst) tulos siitä, että atomit törmäävät toisiinsa madonreiän sisällä. 

https://www.is.fi/tiede/art-2000006497724.html

Kuva:https://www.jagranimages.com/images/2020/may/black-hole1588832682380.jpg