Näytetään tekstit, joissa on tunniste työ. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste työ. Näytä kaikki tekstit

maanantai 21. heinäkuuta 2025

Venäjän politiikassa saattaa olla nuorennusleikkaus, mutta mitä se mahtaa tarkoittaa.


"Aktiivisesti esillä. Innopraktika-säätiön pääjohtaja, Putinin nuorempi tytär Katerina Tikhonova, puhui Pietarin talousfoorumille etäyhteyden välityksellä kesällä 2024.Kuva: ANATOLY MALTSEV" (Uusi Suomi)

Uusi Suomi otsikoi näyttävästi että Putinin tytärten valta kasvaa huimaa vauhtia. Putinin lapset ovat saaneet Venäjällä enemmän julkisuutta kuin koskaan ennen. Tätä ennen Putin on varjellut heitä julkisuudelta. Mutta tuskin kukaan uskoo, että esimerkiksi Putinin tyttärestä tulisi Venäjän presidentti, koska se vaatisi valtavan asennemuutoksen tuossa maassa. Eli toimivatko Putinin tyttäret oikeasti vain "maskina" sille, että Putin petaa vallansiirtoa pojilleen, jotka ovat syntyneet vuosina 2015 ja 2019, mikä tarkoittaa että tuskin kukaan vakavasti olettaa, että noille pojille ainakaan vielä pedataan paikkaa auringossa. 

**********************

Verkkouutiset kertoo Putinin pojista seuraavaa. 

Poikien äiti on 41-vuotias entinen kilpavoimistelija ja poliitikko Alina Kabajeva. Sveitsiläismediassa on aiemmin kerrottu toisen pojan syntyneen Sveitsin Ticinossa vuonna 2015 ja toisen Moskovassa vuonna 2019.

Ivan Putinin ja Vladimir Putin Jr.:n sanotaan elävän presidentinhallinnon FSO-turvallisuusjoukkojen tiukassa valvonnassa omissa kiinteistöissään. He matkustavat panssarijunilla, yksityiskoneilla ja luksusjahdeilla Putinin lähipiirin maksamana.

Ivanin ja Vladimirin ympärillä pyörii yksityisopettajia ja urheiluohjaajia, mutta he eivät ole juurikaan yhteydessä ikätovereihinsa tai omiin vanhempiinsa. Heitä kuvaillaan ”Venäjän salamyhkäisimmiksi lapsiksi”."

https://www.verkkouutiset.fi/a/he-ovat-vladimir-putin-jr-ja-ivan-putin-diktaattorin-salatut-pojat-paljastuivat/#5ebe68d2

Eli pitääkö Putin tarkoituksella etäisyyttä noihin lapsiin. Se miten yhteyden puute omiin ikätovereihin vaikuttaa noiden poikien kehitykseen saattaa olla arvoitus. He voivat olla pikkuvanhoja, tai heidän sanavarastonsa saattaa poiketa muiden ikäistensä sanavarastosta, jos ainoat juttukaverit ovat jotkut ammattisotilaat. 

Tai kukaan ei ehkä tiedä saavatko henkivartijat keskustella noiden lasten kanssa. Jos nuo lapset elävät omissa taloissaan etäällä toisistaan, niin saavatko he keskustella edes toistensa kanssa? Nuo lapset ovat myös pantteja Putinin käsissä. Hän voi käyttää heitä entisiä rakastajattariaan vastaan. Ja liittyykö esimerkiksi Venäjän liikenneministerin kuolema noihin tarkoin varjeltuihin lapsiin? Eli yrittikö hän ehkä ottaa selvää heidän huippusalaisista olinpaikoistaan? Tai mistä kukaan tietää mitkä ovat seuraavat asiat, jotka saavat Putinin suuttumaan? 

********************************''

Tuo ajatus saattaa kuulostaa hiukan oudolta, mutta Pohjois-Korean presidentti Kim Il-Jong nimesi oman poikansa Kim Jong-Unin vallanperijäkseen heti tämän synnyttyä.  Mutta kuten me tiedämme niin huhuja liikkuu maailmalla, ja kohta joku väittää varmaan että Putin kloonannut itsensä. Siis kukaan tuskin uskoo tuhon kloonausjuttuun, mutta kuitenkaan nuo tyttäret eivät varmaan julkisuudessa turhaan ole. Niin laskelmoiva mies tuo V. Putin oikeasti on. Mutta onko Venäjä valmis naiseen valtiopäämiehenä? 

Kuitenkin se että Kremlin eliitti tuo jälkikasvuaan julkisuuteen saattaa merkitä jotain. Mutta mitä se merkitsee on asia,  jota ei kukaan ehkä tiedä. Putin saattaa haluta tuoda lapsensa julkisuuteen kertomaan, että hän on elossa. Eli siis ilmeisesti Putin itse ei halua vielä irrottautua julkisesta vallasta. Mutta samalla entinen liikenneministeri kuoli ilmeisesti hyvinkin epäselvissä olosuhteissa. Se että onko kyseessä itsemurha varmasti saa aikaan kysymyksiä siitä, että kuka tällaisia asioita sitten oikein järjestelee? 

Voi olla että vastaus saattaa löytyä Kremlistä, mutta samalla tietenkin pitää muistaa, että Putin itse on ehkä antanut tuohon käskyn, mutta kuka sitten hänelle olisi kannellut asioita, joiden takia juuri tämä liikenneministeri olisi saanut päähänsä tehdä itsemurhan. Putin on valtavan voimakas, mutta samalla erittäin eristäytynyt mies. Siis miksi tuo Putinin erottama ministeri oli surmannut itsensä? Tai miksi hänet oli surmattu? Jos tuo mies oli Kremlin sisäpiirissä, niin miksi hänen omatuntonsa oli alkanut soimata? Kun puhutaan esimerkiksi siitä, että Venäjällä takavarikoidaan oligarkkien varallisuutta, niin tuolla toiminnalla Putin tai hänen lähipiirinsä nakertavat omaa suosiotaan. 

Venäjän rikkaat ovat olleet niitä, joiden mielestä Putinia kannattaa tukea. Mutta jos heidän varallisuuttaan aletaan siirtää muualle, niin silloin he eivät ehkä samalla tavalla halua enää tukea V. Putinia. Putinin vallankäytön yksi piirre on se, että hänelle jokainen ihminen on shakkinappula, joka voidaan uhrata milloin tahansa. Siis jokainen tarkoittaa tässä kirjaimellisesti jokaista ihmistä päällä maan, eli myöskään Putinin perheenjäsenillä on oma roolinsa tuossa pelissä. Myös oma perheenjäsen voidaan uhrata, jos Putin seuraa J.V Stalinin esimerkkiä. Eli hän on pohjimmiltaan samanlainen kuin Stalin. Päällepäin hän saattaa vaikuttaa hyvinkin miellyttävältä ja ehkä hiukan ujolta. Mutta takanapäin hän on erittäin dominoiva sekä manipuloiva ihminen. Putinilla on rahaa, ja hänellä on valtaa. Eli kuten edellä kirjoitin, niin häntä ympäröivät monenlaiset huhut. 


https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a380e634-ac5b-413c-af21-0acd8c628663

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/a/1662d11a-9dee-40e3-8f77-51f6cac5a9de

https://www.verkkouutiset.fi/a/he-ovat-vladimir-putin-jr-ja-ivan-putin-diktaattorin-salatut-pojat-paljastuivat/#5ebe68d2


lauantai 14. kesäkuuta 2025

Miksi murhien ja katoamisten tutkiminen on tärkeää?

 



"Stig Engström antoi useita haastatteluja, joissa loi itsestään kuvaa tärkeänä todistajana, joka yritti auttaa ammuttua Palmea ja ohjata poliiseja murhaajan pakoreitille. Kuva: Goran Arnback / EPA" (https://yle.fi/a/74-20164152)

Murha tai henkirikos ovat asioita, joista jää vuosien jäljet omaisille sekä uhrin ystäville. Kun keskustellaan murhien ja muiden vakavien rikosten tutkimisesta, niin tietenkin tutkimusten tarkoitus olisi ensisijaisesti saattaa murhaajat oikeuden eteen. Se että murhaaja saattaa päästä vapaaksi on aina erittäin ikävä asia. Mutta kuten tiedämme, niin ketään ei saa heiveröisin perustein laittaa vankilaan. Joten kaikki ihmiset olivat he kuinka alhaisia tahansa ansaitsevat reilun oikeudenkäynnin. Oikeudenkäynnin tarkoitus on varmistaa että syyllinen saa tuomion, mutta vain niistä rikoksista joihin hän on syyllinen. 

Ja syyttäjän on tuo syyllisyys osoitettava. Jos väärä mies tai nainen menee vankilaan, niin silloin oikea murhaaja jää kävelemään kaduille. Ja koska tuo henkilö on kerran tehnyt vakavan rikoksen, niin hän saattaa tuon rikoksen myös uusia. Tässä seuraavaksi käsittelen kahta henkirikosta, joista toinen on Pohjoismaiden tunnetuin murha, eli Ruotsin pääministerin Olof Palmen murha 28.2.1986. Tuo murha on siis asia joka edelleen vaivaa ihmisiä. Vuonna 2020 Olof Palmen murhaajaksi nimettiin eräs Stig Engström, joka oli kuollut vuonna 2000. 

Sanotaan että jos kyseessä olisi ollut tavallisen ihmisen murha, niin silloin se olisi ehkä voitu selvittää tyydyttävästi. Se että koskaan ei puhuttu siitä, että Olof Palmen leski Lisbeth Palme oli lasten psykologi saattoi johtaa tutkijoita väärille jäljille. Eli oliko kohde sittenkin Lisbeth Palme, joka oli työnsä takia ehkä hankkinut vaarallisia vihollisia. Murhasta on aikoinaan pidätetty Christer Pettersson niminen alkoholisti ja väkivaltarikollinen. 



"Christer Pettersson kotiovellaan Sollentunassa murhasyytteestä vapautumisensa jälkeen 13. lokakuuta 1989. Kuva: Anders Holmstrom / EPA" (https://yle.fi/a/74-20164152)


Mutta itse olen ehkä sitä mieltä, että lähes pelkästään sosiaalipummina itsensä elättänyt alkoholisti ei tuota murhaa ole ainakaan poliittisista syistä tehnyt. Pettersson todettiin aikoinaan syyttömäksi, Mutta jos hän olisi murhaaja, niin silloin kohde olisi ollut Lisbeth Palme, joka kuoli vuonna 2018. Eli tuollaisen rappiolla olleen miehen motiivi tuskin olisi liittynyt politiikkaan. Pettersson kuoli vuonna 2004, joten hän ei tuota murhaa enää voisi tunnustaa. 

Myöhemmin eräs, niin ikään kuollut Stig Engström nimettiin syylliseksi, ja tapaus suljettiin. Engströmin oma historia pitää sisällään kansainvälisen nuoruuden, ja usein hänen kaltaisillaan ihmisillä on hiukan korkeammalle tähtääviä tavoitteita kuin kodinkonetehtaan kokoonpanolinjalla työskentely. eli hänen väitettiin olleen Scandia-miehenä tai myöhemmin Stig Engströminä tunnettu henkilö. Eli tuolloin hän olisi työskennellyt tuossa yhtiössä. Myöhemmin Engström oli muuttanut ammattinsa Mainosgraafikoksi.  Engströmin pukeutuminen on ollut jotenkin outoa, eli hän piti mielellään ilmeisesti pukua ja solmiota, ja hänellä oli pääsy sellaiseen asuntoon, jossa hänen tuttavansa säilytti aseitaan. Eli onko Engström ehkä ollut joku alamaailman järjestysmies? 

Mutta en usko että tuolla miehellä oli ainakaan kovin paljon suhteita Ruotsin äärioikeistoon. Ja ainakaan suomalaisen laamannin mielestä Engström ei olisi syyllinen. Mutta tapaus pysyy kiinni, ja voisin vain toistaa kysymyksen, jonka äsken esitin, eli murhattiinko tuolloin 28.2.1986 väärä henkilö? Jos murhattiin niin miksi? Mutta siis murha tunnetaan nimellä Palme-murha. 

Mihin katosi Pekka Tuukkanen



Kuvat:Pekka Tuukkanen katosi Perhon ja Kinnulan rajamailla 26. heinäkuuta 2004. Kuva: Poliisi, Jesse Mäntysalo/Yle (https://yle.fi/a/74-20098614)


Toinen tapaus liittyy erään Pekka Tuukkasen katoaminen. Tuo katoaminen tapahtui Perhon ja Kinnulan kuntien välillä 26.7.2004. Tuota tapausta olen itsekin välillä kommentoinut. Ja eräs asia pistää itseäni silmään. Kyseisen tapauksen ympärillä on ollut poikkeuksellisen paljon julkisuutta. Tuolloin Tuukkanen oli lähtenyt miesporukasta, joka oli iltaa viettämässä Kinnulan kunnassa. Tuona iltana hän lähti kävelemään kohti Perhoa, jonne oli matkaa yli 40 kilometriä. 

"Viimeisen havainnon Pekka Tuukkasesta teki kuorma-autoilija, joka tunnisti Perhon ja Kinnulan rajamailla kävelleen miehen. Kello oli tuolloin noin 5.30." (https://yle.fi/a/74-20098614). Tuukkanen oli tuolloin vaeltanut yhdeksän tuntia. 

Mieleen tulee se, että poistuiko Tuukkanen tuosta talosta, jonne hän oli lähtenyt illanviettoon 25.6.2004 omasta vapaasta tahdostaan, sekä omasta aloitteestaan, vai näytettiinkö hänelle ovea? Eli kysyikö joku sen kuuluisan kysymyksen, että "kuka hänet sinne kutsui?", Vai jos Tuukkanen oli lähtenyt itse omasta aloitteestaan asunnosta, jonne hänelle oli ilmeisesti varattu yösija, niin odottiko hän jotain kyytiä? Jos hän käveli sitten kohti Perhon kuntaa, niin miksi hän ei pyytänyt kuorma-autolta kyytiä? 

Tai jos hänet oli poistettu väkisin tai ehdotettu poistumista, niin miksi Pekka Tuukkanen ei jäänyt Kinnulan keskustaan maleksimaan ja odottanut aamua? Hänellä oli vielä pitkä matka kotiinsa, joten sen takia voisi olla mahdollista, että hänellä oli ollut kyyti. Jos hänet surmattiin jonkun alkoholiin liittyvän velan takia tai hän oli kuollut tapaturmaisesti, niin miksi hänen ruumistaan ei oltu löydetty? Yleensä salaviinan kauppiaat eivät ole kovin huolellisia. Siis avain tuon oudon tapauksen ratkaisuun on ilmeisesti se, miksi Tuukkanen poistui paikasta, jossa hän vietti iltaa, ja miksi hän ei jäänyt Kinnulan keskustaan odottamaan vaikka aamun ensimmäistä bussia? 

*******************************************

Yle kertoo asiasta seuraavaa. 

Vuonna 2011 käräjäoikeus vangitsi taposta epäiltyinä kaksi kokkolalaista miestä.

Poliisin mukaan tutkinnassa varmistui, että miehet olivat olleet polttamassa harmaata Honda Accord -henkilöautoa syrjäisellä Penningintiellä Perhossa oletettavasti Pekka Tuukkasen katoamisen aikoihin.

Poliisi epäili, että Tuukkanen oli noussut kyseisen auton kyytiin ja joutunut surmatuksi.

Keski-Pohjanmaan käräjäoikeuden vangitsemisasiaa koskevasta pöytäkirjasta kuitenkin ilmenee, että useat todistajat kertoivat, että Honda oli poltettu jo ennen Tuukkasen katoamista.

Käräjäoikeus piti kertomuksia luotettavana. Todistajien mukaan paikalla polttamistilanteessa oli esimerkiksi ollut eräs nainen, joka oli kuollut useita päiviä ennen Tuukkasen tapausta.

Lisäksi toinen taposta epäillyistä oli toimitettu sairaalahoitoon Kokkolaan 25. heinäkuuta 2004 puolenyön aikaan, vain muutamia tunteja ennen Tuukkasen katoamista. Käräjäoikeus ei pitänyt täten uskottavana, että epäilty olisi voinut olla osallisena tekoon.

https://yle.fi/a/74-20039773

***********************************************

Jos Tuukkanen oli noussut jonkun auton kyytiin, ja hänet oli sitten surmattu, niin miksi tuo surma olisi tapahtunut. Eli mikä mahtaa olla se paljon puhuttu motiivi? Murhia ei tehdä huvin vuoksi. Se että ruumista ei ole löytynyt tekee asiasta vakavan. Eli jos joku tekee keskellä metsää sen "suomalaisen henkirikoksen", niin mihin hän sitten ruumiin jättää? Eli jos palataan taas alkuun eli viimeiseen havaintoon, mikä Tuukkasesta on, niin mitä hän teki tuolla metsätiellä keskellä metsää klo 5.30 aamulla? Eli hän ei yrittänyt pysäyttää kuorma-autoa tai ei voinut odotella Kinnulan keskustassa ensimmäistä bussia, joten miksi hän ylipäätään poistui tuosta talosta, jossa hänen piti viettää yönsä? 

Jos ajatellaan että tappo vanhenee 20 vuodessa, niin ilmeisesti se tappo pitäisi jotenkin todistaa. Eli onko mahdollisesti katoaminen eli ruumiin mahdollinen hävittäminen sekä se, että tekijä pakenee oikeutta se asia, mikä tekee henkirikoksista tappoja. Vai pelkääkö joku jotain? Mikäli henkirikoksen tekijä itse ilmoittautuisi poliisille, niin hän voisi saada syytteen taposta. Mutta tietenkään esimerkiksi ruumiin hävittäminen ei ole asia, mikä antaa aihetta epäilyyn taposta. Mikäli henkirikokseen ei löydy järjellistä selitystä, niin silloin voidaan kyllä aiheesta epäillä sarjamurhaajaa. Mutta miksi sarjamurhaaja valitsee Pekka Tuukkasen kaltaisen henkilön uhrikseen? Siis henkirikosta ei noin vain saa päästää vanhenemaan, vaikka sen tutkimiseen menee tietysti aikaa. Toisaalta esitutkintaviranomaiset saavat palkkaa siitä, että he selvittelevät rikoksia. 

https://yle.fi/a/74-20039773

https://yle.fi/a/74-20164152

https://yle.fi/a/74-20167584

https://en.wikipedia.org/wiki/Lisbeth_Palme

https://fi.wikipedia.org/wiki/Olof_Palmen_murha


lauantai 7. kesäkuuta 2025

Uusi iloinen työelämä.



Uuden iloisen työelämän suuri megatrendi on se, että jos työntekijä ei löydä työtä koko ajaksi, niin hänet voidaan saman tien erottaa. Jos työntekijän työpäivään kuluu 50% niin sanottua tyhjää aikaa, niin silloin työnjohtaja etsii toisen työntekijän, jonka työpäivään kuuluu 50 prosenttia miettimiseen, ja sitten työtehtävät siirretään tuon toisen työntekijän vastuulle. Tai jos joillakin työntekijöillä työpäivään sisältyy 25% tyhjää tai “ei tuottavaa” aikaa, niin nuo tehtävät jaetaan heille. Ja tuo jonka päivästä 50% kuluu luovaan taukoon saa sitten lähteä etsimään uusia haasteita. Tämä on tietenkin työn tehostamista, mutta samalla se vie työpaikasta luottamuksen. 

Jos ihminen kokee jatkuvasti niin, että hänen pitää koko ajan olla toista parempi tai että koko päivä kilpaillaan sillä, että kuka tekee mitä, niin se sitten aiheuttaa haluttomuutta auttaa toisia. Kun ihminen kokee että hän kouluttaa kilpailijaa itselleen, eli henkilöä joka ehkä aiheuttaa hänelle itselleen erottamisen, niin se tietenkin saa aikaan sen, että voidaan epäillä hänen ehkä jättävän jotain keskeistä pois. 


Se että ihmiset eivät enää muuten keskustele kuin silloin, jos toisia pyydetään siirtymään jotta joku pääsee vessaan, niin silloin työntekijät kokevat varmaan työnsä jotenkin stressaavaksi. Työpaikan tehtävä ei ole olla sosiaalitoimisto, eikä työaikana saisi istua kahvilla liian kauaa, koska työnantaja maksaa ajasta jonka työntekijä viettää toimistolla tai työtehtävien parissa. Se että esimerkiksi läppäri on lisänäppäimistön päässä auki, antaa johtajille valmiuden katsella mitä alainen koneellaan puuhaa. 

Nimittäin jos työnjohtaja istuu koko ajan olkapään takana hengittämässä niskaan, niin osaamaton työntekijä voi silloin piiloutua sen taakse, että häntä häiritsee se, että toinen hönkäilee niskaan. Työnjohdon velvollisuus on etsiä työntekijät, jotka eivät osaa työtään. Ja sitten tietenkin pitää selvittää, että miten tuo henkilö on työhönottajat vakuuttanut. 


Samalla tavalla tekoäly assistentti voi valvoa sitä, millä kotisivuilla käyttäjä viihtyy. Ja tietenkin työpaikan koneet ovat työtehtäviä varten, ja ne ainakin pitäisi laittaa lukkoon kun sovittu työaika päättyy. Työpaikan sähköposti ei ole siis sitä varten, että sen avulla rekisteröidytään kaiken maailman pelisivuille. Vaan se on pelkästään työn tekemistä varten, ja omat asiat pitäisi hoitaa oman sähköpostin kautta. 

Jos puhutaan itsenäisestä- tai autonomisesta työstä, niin silloin kehyksen pitää olla aina työtehtävien suorittamisessa. Ja muut tehtävät tehdään sitten joskus muulla ajalla, jota ei tuo työnantaja maksa. Jos työaika kuluu muiden kuin työtehtävien parissa, niin silloin kannattaa miettiä uutta työpaikkaa. Kun tehdään työtä, niin silloin fokuksen pitäisi olla ensisijaisesti oman työn tekemisessä niin hyvin kuin mahdollista. 

Koskaan ei saa ajatella, että työn voisi tehdä paremmin. Tai ainakaan tuota ajatusta ei saisi suoraan tuoda kenenkään muun tietoon. Kommunikaation puute sekä pelko siitä, että ihminen tekee jotain väärin saa tietenkin aikaan lieve-ilmiöitä. Yksi niistä on se, että henkilö ei ehkä uskalla kysyä neuvoja, jos hän ei jotain osaa. Samoin se että työpaikalla on jatkuva kilpailu tekee työn jatkuvuudesta ongelmallisen. Työntekijät jatkuvasti vaihtavat työpaikkaa, tai tekevät esimerkiksi koodaustyötä vain kerran elämässään, niin mistä saadaan sitten vanhoja kokeneita työntekijöitä opastamaan nuorempia? 

Ja miten ylipäätään ketään voidaan motivoida jakamaan omaa tietämystään sekä osaamistaan, jos hänen hyvin tehty työnsä johtaa siihen, että työntekijä on saman tien kortistossa, niin kuinka hän sitten tekisi työnsä kunnolla? Tuo asia on tullut esiin kun tekoälyä koulutetaan. Tekoälyn kohdalla hyvin tehty koulutus on saattanut merkitä kouluttajan siirtymistä suoraan kortistoon. 


Kun puhutaan tekoäly assistenttien käytöstä, niin niiden käyttöä ei vain voi estää. Eli jokainen meistä voi ottaa oman kännykän taskusta, ja sitten pyytää sovellusta tekemään asioita puolestaan. 


Viimeksi saimme lukea siitä, kuinka eräs ICT- ja tietoturva-alan suuri vaikuttaja päätti vaihtaa työpaikkaa, ja uusi pesti löytyi sieltä kilpailijan tarjoaman työpöydän takaa. Eli melko upean pestin tuo henkilö sai, ja tietenkin ansioluettelo näyttää todella upealta. Kuitenkin tuo siirtyminen kilpailijan palvelukseen saa aikaan ajatuksen, että oliko siellä edellisessä työpaikassa eri henkilö johdossa, tai pystyykö hän ehkä pitämään edellisen työpaikan salaisuudet omana tietonaan uudessa ympäristössä. 

Siis tämä ei ole mikään syytös tuota ihmistä kohtaan, vaan itse asiassa kysymys on yleisestä tätä trendiä koskevasta kysymyksestä. Eli kun ihminen siirtyy kilpailijan palvelukseen, niin onko syynä tuohon palkkaamiseen oikeasti johtamistaidot, vai onko se ehkä se mitä hän on edellisessä työpaikassaan tehnyt? Kyse on nimittäin siitä, että kuinka paljon kilpailulainsäädäntöä sekä tietosuojalakeja ja tekijänoikeuksia saa ylipäätään venytellä? Tietenkin kyseessä on oikeasti aivan lainmukainen siirtymä toisen yhtiön palvelukseen, mutta kuitenkin jossain tapauksissa mieleen tulee se, että voiko vanha työsuhde vaikuttaa ihmisen toimintaan uudessa paikassa? 

Kun olemme töissä niin emme ole koskaan eri ihmisiä kuin kotona. Kun yritämme puhua esimerkiksi siitä, että miten mukava työpäivä oli, niin tietenkin silloin pitää myös vastapuolella olla ihminen, jolla on halua ja jaksaa kuunnella sitä litaniaa, kuinka “pomo taas tänään teki sitä ja tätä”. Ja ilmeisesti myös tuolla pöydän toisella puolen istuvalla henkilöllä on omat ongelmansa. Hän myös käy mitä suurimmalla todennäköisyydellä töissä. Ja hänenkin pitäisi sitten purkaa omia surujaan kotonaan. 


Jos hän taas on kotirouva, niin tietenkin hänelle on voinut tulla kiistaa naapurin kotirouvan kanssa esimerkiksi siitä että kumpi saa ensin ripustaa pyykit narulle. Myös tuollaisessa tapauksessa ihminen saattaa hiukan haluta avautua tuosta tilanteesta. 


Tietenkin on paljon ihmisiä joilla ei kotona ole ketään jolle puhua. On yksin asuvia, joiden sosiaalinen elämä liittyy paikalliseen pubiin sekä ehkä jääkiekkoon. On ihmisiä joiden kumppanit eivät halua kuulla päivästä päivään samoja asioita, “kun olisi vähän omiakin asioita tehtävänä”. Tai “en vain joka päivä jaksa”, on vastaus kun toinen yrittää hiukan purkaa huonoa oloaan. Nuo äskeiset ovat niitä paljon puhuttuja vakio vastauksia, joita markkinoidaan jossain lehdessä. 

Kukaan ihminen ei varmaan halua olla myöskään likasanko, jonne kaadetaan kaikki huono olo, minkä toinen vain mielestään löytää. Työaika ei ole muuten myöskään aikaa, jolloin käydään läpi asioita, joiden kanssa on kotona painiskeltu. Mitä tehdään jos ihminen ei vain kerta kaikkiaan löydä sitä aikaa, tai mitä tehdään silloin jos asiat vain kalvavat mieltä? Kannattaa varmaan hakeutua psykiatrille, joka sitten osoittaa ystävällisesti hymyillen sairaslomaa. No tuo sairausloma voi olla lyhytaikaisena vaikka mahdollisuus järjestää omia asioita, mutta mitä sitten jos se kestää vuosia? Eli sairasloma, tai “saikku” on asia joka saattaa aiheuttaa stressiä sekä masennusta ja myös oman itsetunnon luhistumista. Eli mitä eläkeläisten pitäisi vastata kun joku kysyy, että “mitä muuten teet elääksesi”? 

Siinä varmaan sitten tehdään kaikkiin hyvä vaikutus, kun sanotaan että eläkkeellä mielenterveydellisistä syistä. Siinä voi sitten mielenmaisema muuttua hyvin erilaiseksi kuin haluamme uskoa. Eli meidän elämämme pyörii pitkälti työelämän ympärillä. Se että ihminen ei saa edes hakea töitä varmaan aiheuttaa syrjäytymistä sekä syrjimistä. Vaikka eläkkeelle siirtyminen voi olla joidenkin mielestä helppo vaihtoehto, niin se ei ehkä koskaan paranna eläkkeelle määrätyn nuoren henkilön elämänlaatua. Hän saattaa eristäytyä muista, hän ei ehkä edes uskalla hakea seuraa, ja kuka nyt lähtee mielenterveyskuntoutujan matkaan? 

Siis jokainen mielenterveyskuntoutuja on ihmisten silmissä potilas, jota ei ainakaan kovin usein haluta palkata. Kun puhutaan mielenterveydestä niin silloin meidän pitää muistaa sekin asia, että nuo henkilöt ovat jotenkin väliinputoajia. He eivät ole tarpeeksi sairaita tai vammaisia, että he saisivat sen takia myötätuntoa. He eivät myöskään ole kuulemma tarpeeksi terveitä tekemään töitä. Mutta kuten tiedämme, niin he saavat varmaan eläkettä, jonka turvin voidaan kattaa niitä jokapäiväisiä kustannuksia. Tuon eläkkeen suuruus ei ole kovin suuri. Mutta sen pienen eläkkeen toivotaan riittävän kaikkiin kustannuksiin, ja kaikki asiat maksavat kotonaan asuvalle potilaalle saman verran kuin muillekin. 


Carpe diem (“poimi päivä”) eli hetkessä kiinni. Kun ihminen kohtaa mahdollisuuden, niin hänen pitää ottaa tuosta mahdollisuudesta kiinni. Hän voi tietenkin jättää noita mahdollisuuksia käyttämättä, mutta samalla hän ei tietenkään voi saada sitä, mitä tuo mahdollisuus hänelle tarjoaa. 

Eli jos yritän niin voin epäonnistua. Mutta jos en yritä niin, silloin en voi varmasti saavuttaa mitään. 


Mielenterveyskuntoutujan ongelma on siinä, että monissa väkivalta- ja henkirikoksissa mainitaan esimerkiksi skitsofrenia. Viina ja huumeet eivät varmaan ole aiheuttaneet yhtään pahoinpitelyä tai puukotusta maassamme. Eli esimerkiksi amfetamiinin sekä alkoholin yhteisvaikutusta ei edes yritetä käyttää hyväksi jossain rikosuutisessa. Mutta annas olla kun jollain on skitsofrenia. Sen skitsofreenikon tekemän henkirikoksen olisi varmaan joku voinut estää. Kuitenkaan esimerkiksi huumeiden sekä alkoholin aiheuttaman raivotilan vallassa tehtyä tekoa ei olisi voitu mitenkään edes ennakoida. 

Eli mikä tätä yhteiskuntaa oikeasti vaivaa? Aikuisten oikeasti kukaan skitsofreenikko ei ole itse tilaansa aiheuttanut. Hän voi tietenkin linnoittautua päiväksi esimerkiksi tietokoneen ääreen, mutta mitä muuta hän sitten voi tehdä? Jos ihminen tekee työtä, niin hänen varmaan pitäisi saada työstään palkka. Riittääkö eläke siihen, että ihminen tekee muuta kuin pelaa jotain peliä kotonaan? Mielenterveyskuntotujien tarinat eivät ole niin huomiota ja sääliä herättäviä kuin jonkun narkomaanin tarinat. Mutta jostain syystä mielenterveysongelmat voivat ehkä johtua siitä, että henkilöä on joko kotonaan tai töissä uhattu. 

Se varmaan sitten aiheuttaa ahdistusta, jos joku käytävällä sanoo, että aikoo surmata tai tehdä muuta väkivaltaa jollekin muulle. Tai jos kaikki palaute mitä henkilö saa on jotenkin negatiivista. Yrittäkää itse olla motivoituneita ja työhön orientoituja, jos kaiken aikaa vastaan tulee negatiivista palautetta, eli jos kaikki palaute mitä koskee yhtään mitään asiaa on kielteistä tai halventavaa, niin miten ihminen ylipäätään jaksaa töissä? 

Tai mitä jos yllättäen tulee puhelinsoitto, jossa joku suuren luokan tekijä kertoo, mitä kaikkea hän voi tehdä ihmisille, joista hän ei pidä. Ja kuitenkin tämän kaiken keskellä meidän pitää aina sanoa, että koskaan ei saa tappaa positivismia. Kun kohtaamme esteitä, niin meidän pitää ottaa tuo este haasteena. Esteitä tulee ja esteitä menee. Kun aika kuluu, niin asenteet muuttuvat. Ja samalla eteen ilmestyy uusia mahdollisuuksia, joista vain pitää uskaltaa ottaa kiinni. Jos ihminen ei tartu haasteeseen tai mahdollisuuteen, niin hän ei koskaan nouse. Voi olla että hän kaatuu tai epäonnistuu, mutta jos hän ei koskaan yritä mitään niin, silloin hän varmasti ei koskaan saa mitään aikaan. 


perjantai 13. joulukuuta 2019

Brexit ja liittoutuminen

 


Brexit ja liittoutuminen 

Liittoumien ongelma on siinä, että ne on aina suunnattu jotain vastaan


Liittoumat on aina tehty jotain toimijaa vastaan. EU on toki pienten maiden kauppaliitto, mutta sen sen perustamista on toki myös arvosteltu siitä, että EU:n avulla luodaan ikään kuin taloudellinen “ankkalampi”, mikä tarkoittaa sisämarkkinoiden suojaamista ulkoisia uhkia vastaan. EU:n kannalta ulkoiset uhat ovat tuotemerkkien kopiointi sekä halpatuotanto, mitkä tuovat työttömyyttä nimenomaan euroopan alueelle, koska tuotteita voidaan tuottaa afrikassa sekä aasiassa paljon pienemmillä kustannoksilla kuin euroopassa.

Noilla alueille eläminen on niin paljon halvempaa kuin euroopassa, että palkkojen ei tarvitse olla niin suuria, ja siksi ne vievät euroopasta töitä. Eli voidakseen elää kohtuullisen mukavasti, pitää eurooppalaisen saada paljon parempaa palkkaa kuin noilla halpatuotanto alueilla elävien ihmisten. Siksi eurooppalainen tuotanto on alakynnessä, jos sen pitää lähteä kilpailemaan afrikan ja aasian kanssa. Tämän takia luotiin yhteinen kauppa-alue nimeltään EU, jonka toivottiin turvaavan eurooppalaisten työpaikat. Samoin sen on toivottu tasapainottavan tuloja, ja vähentävän taloudellista eriarvoisuutta.

EU:n pelätään lisäävän globaalia pääoman kasautumista länsimaisten toimijoiden käsiin. 


Arvostelijoiden mukaan. EU ikään kuin lisää taloudellista eriarvoisuutta siten, että esimerkiksi myös sellaista työtä kuin siivous on voitu ulkoistaa johonkin itäblokkiin. Tuolloin kotimaiset johtajat porskuttavat, mutta kuitenkaan töitä ei tule tavalliselle ihmiselle. Toisaalta EU mahdollistaa sen, että esimerkiksi tuotteiden hintoja voidaan suoraan verrata keskenään, mikä on joistakin tahoista ilmeisesti melko kiusallista.

Mutta ongelma on siinä, että tuote suunnitellaan usein EU:n alueella, ja sen tuotanto siirretään halpatuotantomaihin. Samoin robottien käytön lisääminen tuotantoprosessissa saa aikaan sen, että EU ei tuonutkaan työpaikkoja, vaan työpaikkoja alkoi valua muihin maihin, sekä se että varsinkin itäblokista saatiin hankittua halpaa työvoimaa on saanut aikaan sen, että EU musertaa AY-liikkeen voimaa.

Joten voidaan ajatella, että EU turvaa eurooppalaisen tuotannon tullien avulla, jotka se asettaa ulkopuolisten alueiden tuotteita vastaan. Kyseisten eurooppalaisen tuotannon suojaksi asetettujen tullien on arvosteltu sekä lisäävän taloudellista eriarvoisuutta sekä myös sotivan aitoa markkinataloutta vastaan, koska ihmisten mahdollisuutta valita tuote vain pelkästään laadun perusteella on rajoitettu.

Brexit on erittäin hyvä osoitus siitä, miten liittoumat syntyvät ja kuinka ne purkautuvat. Tällä tarkoitan sitä, että jokainen liittouma on perustettu jotain yhteistä asiaa varten, ja koska ne on aina suunnattu jotain ulkoista uhkaa vastaan, niin silloin tietenkin ulkoisen uhan poistuttua liittoumat puretaan tai ne purkautuvat itsestään.

Nimittäin niiden olemassaolon edellytys on poistunut, ja koska uhkaa ei ole, niin se tarkoittaa, että liittoumat koetaan pelkkänä painolastina sekä taloudellisen sekä poliittisen itsemääräämisoikeuden rajoittamisena. Mikä tarkoittaa sitä, että ne ovat hyvä maali sellaisille tahoille, joiden mielestä kaikki liittoumiin menevät rahat ovat menneet turhiin asioihin, ja niillä olisi sitten mahdollisesti myös muuta hyvää käyttöä valtion sisällä.

Miksi Brexit saatiin myytyä kansalle?


Britit eivät ehkä ole kokeneet EU:n menevän siihen suuntaan, kuin he olisivat halunneet. Eli he ovat ehkä ajatelleet EU:ta jonkinlaisena NATO:n jatkeena sekä puolustusliitto NATO:a tukevana elimenä, jonka tarkoitus on edetä ikään ilman USA:aa toimivana puolustusliiton kaltaisena elimenä, ja sen kautta sitten luoda eurooppalainen malli, mikä toimii myös silloin kun sillä ei ole USA:n tukea takanaan.

Siis tämä äskeinen asia saattoi olla brittien parlamentaarikkojen sekä valtion johdon mielipide näistä asioista. Kuitenkin voidaan kysyä, että onko sitten asia niin, että esimerkiksi kaikkia asioita otettiin huomioon, ja toisaalta eräiden ihmisten kanta varmasti oli erittäin Brexit-myönteinen.

Mutta toisaalta Brexit saattoi olla sellainen muistutus siitä, että kaikilla kansoilla on ylpeytensä sekä oikeus osoittaa omaa tahtoa. Ja ehkä esimerkiksi Skotlanti ryhtyy  itsenäiseksi jossain lähitulevaisuudessa. Mutta ehkä sitten jossain vaiheessa taas joku kehittää jonkun uuden ajatuksen, mitä ei olla vielä myyty kansalle.

Kuva:

Toivooko Kiinakin Ukrainaan loputonta sotaa?

"”Koelaboratorio”. Kiina ei hae lyhyttä voittoa Ukrainassa, vaan rakentaa pitkän aikavälin strategista asetelmaa, jossa Yhdysvaltojen v...