Tehoavatko pakotteet Venäjän vai eivät?

"Öljypumppuja Almetjevskin eli Älmätin öljyteollisuuskaupungissa kesällä 2023. Almetjevsk sijaitsee noin tuhat kilometriä Moskovasta itään. Kuva: Aleksandr Manzjuk / Reuters" (HS.fi/Näistä kahdesta luvusta näkee, onko Venäjän sotatalouden romahdus jo lähellä: ”Katson joka päivä”)

Ukrainan sota on sotaa luonnonvaroista. 

Miksi Venäjä käy sotaa luonnonvaroista, joita sillä on itsellään? Oikeastaan voidaan sanoa että Venäjä ei käy sotaa saadakseen noita luonnovaroja, vaan taatakseen markkinat omille luonnonvaroilleen. Ja tietenkin esimerkiksi islamin vastainen mieliala Euroopassa palvelee Venäjän etua myös tuossa asiassa. Venäjän lisäksi vain Kiinalla sekä tietenkin arabimailla on huomattavia öljyvarantoja, joita voidaan sitten tuoda putkea pitkin Eurooppaan. Tai sitten putkea pitäisi rakentaa koko Atlantin valtameren ali, jos öljyä halutaan tuoda USAsta ja Kanadasta. Toinen vaihtoehto ovat tankkerit. Mutta ne ovat kalliimpia kuin putken kautta tuotava öljy. 

Samalla tavalla USA haluaa Kanadaa sekä Grönlantia itselleen, koska se haluaa varmistaa uraanin saannin. Suurin osa Pohjois-Amerikan Uraanista on Kanadassa. Joten sen takia Trump niin suureen ääneen vaatii Kanadaa itselleen. Jos Venäjä valloittaa Ukrainan, niin silloin Venäjä varmistaa rikkaan uraaniesiintymän siirtymisen omaan hallintaansa. Jos Eurooppa alkaa kehitellä ydinvoimaa, niin se merkitsee sitten sitä, että Gazpromin kautta saatavat tulot romahtavat. Joten sen takia Venäjä haluaa saada tuon Ukrainan uraanin omaan hallintaansa. 

Tehoavatko pakotteet Venäjän vai eivät?

Pakotteiden purkaminen olisi Venäjälle suuren luokan propagandavoitto. Jos länsimaiset yritykset kuten Apple aikovat palata Venäjän markkinoille, niin se saattaa sitten aiheuttaa ongelmia noiden tuotteiden myynnissä. Ja varsinkin Applen kaltaiset yritykset myyvät tuotteita, joiden  avulla voidaan ainakin rauhan ajan hybridioperaatioita toteuttaa melko tehokkaasti. Venäjän propaganda toistelee tietenkin sitä, että pakotteet ovat turhia. Mutta pakotteet ovat Venäjälle ongelmallisia sikäli, että ne ovat osoitus siitä, että lännessä ei Venäjän toimia hyväksytä. Ne ovat siis joka tapauksessa piikki Putinin lihassa. Ja se tietenkin vaikuttaa hänen lähipiirinsä mahdollisuuksiin käyttää varojaan. 

Venäjän talouden ongelma on siinä, että Venäjä on diktatuuri. Se tarkoittaa että talouden tilanne on siellä se, miten valtio talouden tilan ilmoittaa olevan. Venäjän rupla on vahvistunut suhteessa dollariin, mutta se voi johtua siitä, että valuttaa ehkä pakenee USAsta jostain muusta syystä. Jos dollareita myydään eli sitä vaihdetaan esimerkiksi Euroon todella paljon, niin se lisää dollarien määrää markkinoilla, mikä laskee sen arvoa. Eli rahan kotiuttaminen laskee valuutan arvoa, koska silloin on enemmän valuuttaa liikkeellä. Tuolloin valtiolla on vähemmän omaisuutta suhteessa valuuttaan, mikä sitten aiheuttaa myös inflaatiota.  Mutta johtuuko Ruplan vahvistuminen suhteessa Dollariin Trumpin aloittamasta kauppasodasta vai jostain muusta?

Kartta yllä: Ukrainan maaperässä on useita tärkeitä mineraaleja, joista tärkein on tietenkin Uraani. 

Mutta sitten kun puhutaan Ruplan vahvistumisesta, niin Ruplan vahvistumisen takana saattaa olla se, että joku ostaa niitä markkinoilta. Mutta sitten siihen päivän kysymykseen, että voiko talouspakotteita käyttää Venäjää vastaan? 

Venäjän kansan kohdalla voidaan sanoa, että on mahdollista, että kansa kokee nuo pakotteet ongelmallisena, koska se vähentää länsimaisten tuotteiden saatavuutta. Seuraava kysymys on sitten se, että onko tavallisilla venäläisillä oikeasti edes vaan länsimaisiin puhelimiin yms. tavaroihin, vai ovatko nuo tavarat sitten vain oligarkkien saatavilla, koska niistä varmaan pyydetään Venäjällä tulotasoon nähden verraten korkeaa hintaa. Samoin tuossa maassa saatetaan valmistaa piraattituotteita, jotka pakataan länsimaisten tuotteiden laatikoihin. Näin luodaan kuva siitä, että pakotteet eivät toimi. 

Mutta siis Venäjä haluaa eroon pakotteista, joten eikä tuo ole merkki niiden tehosta? Pakotteiden poistaminen olisi Kremlille ennen kaikkea suuri propagandavoitto. 

Venäjällä pakotteiden purkaminen ei ole samalla tavalla taloudellinen asia kuin me ehkä kuvittelemme sen olevan. Tuossa maassa matkustusta koskevat rajoitukset sekä pakotteet kuten öljyn ja kaasun myynnin estäminen tai rajoittaminen ovat tietenkin asia, joka vaikuttaa valtion rahasammon Gazpromin tulokseen, ja tuolla tuloksella Putin ostaa omille asevoimilleen niiden tarvitsemaa länsimaista elektroniikkaa. Samoin tuo tulos näyttää, ettei länsi hyväksy Ukrainan sotaa ja Venäjän hyökkäystä sen naapurimaahan. 

Joten sen takia Venäjä haluaa noiden pakotteiden loppuvan. Pakotteiden lopettaminen olisi voitto Kremlin progandisteille, jotka silloin voivat sanoa, että "länsimaat osoittivat heikkoutta". Tai että länsimaat hyväksyvät Kremlin vaatimukset. Tuon takia pakotteiden poistaminen olisi Kremlille paitsi mahdollisuus hankkia droneja ja muita tuotteita, niin se olisi ennen kaikkea propagandavoitto. Pahimmillaan se lisäisi Venäjän hybridioperaatioita sekä sen lähialueilla että globaalissa mittakaavassa. 

https://www.hs.fi/talous/art-2000011110434.html

Miksi Kiina ja muut ei-demokraattiset maat ovat niitä, joiden taloudessa menee lujaa?

Kiina on tyypillinen yksipuoluejärjestelmä tai diktatuuri, kuten me eurooppalaiset sanoisimme. Noissa maissa on erittäin helppoa tehdä päätöksiä, koska lakeja ja käytänteitä voidaan muuttaa miten hallitsijaa huvittaa. Samoin totuus on noissa maissa subjektiivinen asia. Ja vaikka diktatuurit vaikuttavat byrokratian linnakkeita, niin niissä päätökset on helppo viedä läpi, jos ne vain palvelevat johtajan tai johtajien etua. Tuon edun määrittelee noissa maissa valtion johto itse. Eli vain valtion johto tietää mikä sille ja valtiolle on parasta. 

Samoin noissa maissa kaikkien tiedotusvälineiden tulee palvella valtion etua. Kiinan kohdalla valtion itselleen katsoma etu tarkoittaa sitä, että valtio saa länsimaisten yritysten kautta hankittua länsimaista elektroniikkaa sekä muuta tietotaitoa, jotka edistävät Kiinan kansantasavallan johdon etua. Sen takia voidaan sanoa että voimakas talouskasvu saattaa olla osittain propagandistinen houkutin, jolla houkutellaan länsimaisia korkean teknologian toimijoita tuomaan osaamistaan Kiinaan. 

Kiinan talous on oikeastaan erikoistapaus, koska tuo maa on niin valtavan väkirikas. Tuloerot ovat siellä suuret, ja samoin maaseudulla koulutusaste on matala. Sen takia Kiina on vastakohtien maa. Mutta suurin syy tuohon talouden kovaan kasvuun on se, että Kiina on ensinnäkin maa, jossa ainakin osa infrastruktuurista on ollut kehittymätöntä. Se tarkoittaa että varsinkin mobiililaitteet kuten matkapuhelimet sekä monet muut huokeat median toistamiseen tarkoitetut välineet menevät varmasti kaupaksi. Mutta myös länsimaisten yritysten tapa investoida Kiinaan aiheuttaa talouden kasvamista. 

Talouskasvu on houkutin, jolla Kiina houkuttelee länsimaisia korkean teknologian tuotteiden tuottajia Kiinaan. Eli onko talouskasvu todellista vai ei? Kiinassa lehdistön pitää tukea valtion etua. Ja valtion etu on se, että korkean teknologian yritykset panostavat Kiinassa tapahtuvaan tuotantoon. 

Kiina on autoritaarinen valtio, jossa valtion etu menee aina jopa lain kirjaimen ohitse. Länsimaissa on totuttu siihen, että meillä on vallan kolmijako-oppi, jossa eduskunta tai parlamentti säätää lakeja, jotka pannaan toimeen lakeja toimeenpanevan valtion viranomaisten toimesta. Ja riippumaton oikeusistuin valvoo lakien noudattamista sekä määrää rangaistuksen lakien rikkojalle. Samoin riippumaton lehdistö valvoo lain noudattamista sekä sitä, että lakeja rikkonut henkilö joutuu vastuuseen. Riippumattoman lehdistön tehtävä on saattaa rikkomukset yleiseen tietoon, ja arvostella valtiota, ja tuoda myös epäkohtia ihmisten ja valtion päättäjien tietoon. Mutta Kiinassa lehdistön asema on sama kuin Venäjällä sekä kommunistisessa maailmassa yleensäkin. 

Lehdistö on Kiinassa osa valtiovaltaa, ja sen ainoa tehtävä on tiedottaa siitä mitä esimerkiksi valtion johto on päättänyt. Sekä samalla myös tukea valtiota sekä sen edustajia kuten poliisia. Samalla lehdistö osallistuu valtion vihollisekseen määrittämien tahojen mustamaalaamiseen. Valtion valvoma lehdistö on mahtava väline, ja ehkä osa tuosta tarunhohtoisesta talouskasvusta on pelkkää propagandaa, joka johtuu tilastojen tarkoituksellisesta vääristelystä.Toisaalta taas voidaan sanoa että tilastot ja niiden tulkinta riippuu siitä, miten niitä halutaan kerätä ja tulkita. Jos tilastoja kerätään siten, että vain ne asiat jotka tukevat kommunistisen puolueen kantaa asioihin, niin silloin ne varmaan osoittavat jotain asioita vääriksi. 

Kiinassa on erittäin helppoa panna viranomaisten määräyksiä toimeen. Valtion turvallisuus lait ovat sellaisia, että niiden avulla voidaan melkein kuka vain pidättää melkein mistä vain. Valtion viranomaisten tehtävä on tukea Kiinan kansan puolustusta, joten Kiinan oikeusistuin on vain kumileimasin. Se että länsimaisten teollisuuslaitosten kautta Kiina saa länsimaista teknologiaa tekee näistä tehtaista Kiinan kannalta valtion etua edistäviä toimijoita. Ja Kiinan viranomaisten eli erityisesti Kiinan kansanarmeijan etu ajaa lain edelle. Kiinassa on helppoa panna viranomaisten käskyjä toimeen, koska siellä vallan kolmijako toimii siten, että se mikä on hyväksi armeijalle on hyväksi valtiolle. Joten Kiinassa voidaan turvallisuus lakiin vedoten panna toimeen mitä suurisuuntaisimpia projekteja. 

Eli valtion etu ja sen turvallisuus ovat asioita, jotka ovat aina etusijalla tuon maan politiikassa. Ja sen takia Kiinassa himoitaan länsimaisia mikropiirejä, joiden avulla sen ohjuksia voidaan suunnata kohteisiin. Samoin Kiinassa ollaan tietenkin kiinnostuneita tekoälyn luomista valvonta mahdollisuuksista. Tekoälyn avulla voidaan nettiä valvoa vielä entistä tehokkaammin. Samoin esimerkiksi opiskelijoiden piireistä voidaan seuloa ne, jotka ovat ehdottoman luotettavia. 

Siis onko talouskasvu todellista? Siinä vasta kysymys. Kiinan valtion sekä erityisesti kansanarmeijan etu on se, että länsimaat sijoittavat erityisesti korkean teknologian tuotantoa tuohon maahan. Voidaan sanoa että esimerkiksi talouskasvu on väline, jolla Kiina voi houkutella haluamiaan tuottajia tuohon maahan valmistamaan tuotteita, joiden avulla se voi kehittää oman valtionsa valvonta- sekä sotilaallista teknologiaa. 

Miksi meidän maamme eliitti meni ehkä liian pitkälle asioidessaan venäläisten oligarkkien kanssa?

 

Oligarkkien vaikutusvalta on maassamme yllättävän vähän tunnettu asia. Tai se että venäläiset sijoittavat valtavasti rahaa esimerkiksi kiinteistöihin sekä erityisesti korkean teknologian yrityksiin on varmasti kaikkien tiedossa. Samoin venäläiset sijoittivat paljon rahaa myös vähittäiskauppaan, mikä on tuonut valtavan määrän länsivaluuttaa Venäjän valtiolle. Yhteen aikaan uutisissa oli paljon juttuja siitä, kuinka venäläiset ostivat maata erityisesti strategisesti tärkeistä kohteista. Oligarkit voivat toimia myös välittäjinä esimerkiksi hybridivaikuttamisessa. 

Hybridivaikuttaminen on paitsi netissä tapahtuvaa trollaamista, sotilaallisella voimalla uhkailua, niin se on myös taloudellista vaikuttamista. Eli valtiolle voidaan tarjota keppiä sekä porkkanaa, kuten olen usein kirjoittanut. Jos jonkun valtion johto on mieliksi Venäjälle, niin se saa halpaa maakaasua. Mutta jos valtion johto ei miellytä venäjää, niin sitä uhkaillaan. Samoin oligarkit voivat hankkia esimerkiksi mediataloja FSBn sekä oman itsensä omistukseen, ja näin vaikuttaa siihen, miten Venäjää käsitellään tiedotusvälineissä. 

Valtio-opin professori Ruostesaari on Helsingin Sanomien artikkelin mukaan sanonut, että maamme eliitti meni liian pitkälle suhteessaan venäläisten oligarkkien kanssa. Tuossa asiassa Ruostesaari on aivan oikeassa, ja kuten olemme nähneet, niin jälkiviisaus on sitä parasta viisautta. Mutta kuten tiedämme, niin tietenkin meidän pitää myös kysyä, että "miksi me tai maamme liikemiehet menivät niin pitkälle noiden oligarkkien kanssa"?. Siis aina kun jotain on tapahtunut, niin pitää myös kysyä että miksi niin pääsi tapahtumaan? 

Syy tähän prosessiin mikä johti oligarkkien aseman vahvistumiseen myös suomalaisessa liike-elämässä voidaan kiteyttää siihen, että me olimme aina luottaneet siihen, että maamme on Venäjän tai sen edeltäjän Neuvostoliiton erityisessä suojeluksessa tai että meillä on muuten joku erityisasema Venäjän sekä lännen välillä. Tai ehkä meillä joskus on ollut tällainen asema. 

Kun Neuvostoliitto hajosi, niin ihmiset uskoivat, että KGB oli kadonnut. Se ei kadonnut yhtään minnekään. Tuo mahtava turvallisuuspalvelu vain loi nahkansa ja otti uuden nimen. FSB saattaa olla vaarallisempi kuin KGB. koska sillä on käytössään kehittyneempää teknologiaa kuin edeltäjällään. Eli tekoäly sekä tietoverkot ovat asioita, joiden voimalla FSB voi valvoa tehokkaasti koko yhteiskuntaa. Ja ehkä meidän olisi pitänyt tuolloin 1990-luvun lopulla aavistaa, että oligarkit ovat jotenkin sidoksissa FSBhen sekä sen kautta Putinin hallintoon. Ja rumasti sanoen länsimaat ovat aseistaneet Venäjän sekä nostaneet Putinin valtaan, koska ovat ostaneet Venäjältä nimenomaan halpaa maakaasua sekä öljyä, pönkittääkseen maan taloutta. 

Mutta kuten tiedämme tai muistamme, niin 1990-luvun lopun Venäjää pidettiin suurena mahdollisuutena. Villinä Itänä jonne meni kaikki kaupaksi, mitä sinne vain haluttiin tarjota. Ja jos bisnes pyöri niin, että yhteisyrityksen suomalainen jäsen hoiti tavarat maamme rajojen yli Venäjälle, ja siellä paikallinen toimija eli oligarkki sitten hoiteli tavarat vähittäismyyntiin, niin se takasi hyvät tulot. Tuolla paikallisella toimijalla oli tietenkin kaikki tieto siitä, mitä Venäjällä tarvittiin, ja sitten vain liiketoimet pystyyn. 

Tietenkään kukaan ei edes uskaltanut huomauttaa tuosta oligarkkien ehkä hyvinkin mutkikkaasta suhteesta Venäjän valtioon sekä turvallisuuspalveluun. Se mitä ei kukaan koskaan huomannut, koskien tietenkin myös itseäni, oli se että tuollainen yhteisyritys saattoi kanavoida Venäjän tiedustelun tai turvallisuuspalvelun rahoituksia niille poliitikoille, jotka ovat olleet Venäjälle mieleisiä valintoja. Mutta eipä ryhdytä tekaisemaan salaliittoja, vaan puhutaan siitä, mitä nuo oligarkit ovat maahamme tuoneet, ja mitä he ovat ehkä unohtaneet mainita. 

Yksi noista asioista on se, että jos yhteisyritys tai sen Suomeen rekisteröity tytäryhtiö avaa tilin suomalaisessa pankissa, niin FSB voi noiden rahojen avulla sitten suorittaa operaatioitaan läntisessä Euroopassa. Eli tuolloin rahojen alkuperää ei voida jäljittää Venäjälle, ja sen takia esimerkiksi hotellihuoneiden hankkiminen kenttämiehille käy helpommin kuin jos maksajana olisi Venäjän valtio tai varat tulisivat venäläisestä pankista. 

Oligarkit toivat Suomeen valtavasti tuloja, mutta sitten heiltä saattoi unohtua sellaisia asioita kuin se, että FSB saattoi pyytää joskus pientä palvelusta. Nuo palvelukset eivät ole sellaisia, että niistä voisi kukaan kieltäytyä, ja yksi niistä liittyy nimenomaan saari- tai maakauppoihin. FSB voi noiden kauppojen avulla hankkia asuntoja, joista voidaan tarkkailla esimerkiksi joitakin lentokenttiä, lentoreittejä tai meriliikennettä. 

Samoin esimerkiksi saariin voidaan sodan sytyttyä tuoda sotilaita, mutta ehkä into tällaisiin visioihin on vähän laskenut Ukrainan sodan sekä siinä saadun kehnon menestyksen takia. Mutta kukaan ei voi odottaa ikuisesti, että hyvä tuuri jatkuu. 

Venäjällä mitään merkittävää ei tapahdu ilman FSBn lupaa. Joten jos oligarkki mielii jatkaa liiketoimiaan, niin hänen pitää totella FSBn käskyjä. Eli jos oligarkki vastaa FSBn tarjoukseen sanalla "ei", niin silloin saattavat seuraukset olla vakavat, ja hän saattaa joutua jopa vankileirille tai saada oudon sydänkohtauksen. Tuon asian ymmärtäminen varmasti auttaa asiaa, jos joku haluaa tehdä yhteistyötä oligarkkien kanssa. 

Meillä on edessämme joka tapauksessa jossain vaiheessa tilanne, missä Putinin seuraaja astuu virkaansa. Vaikka esimerkiksi Venäjään kohdistettavat talouspakotteet eivät ehkä vaikuta Putiniin itseensä, niin ne vaikuttavat Venäjän varakkaaseen yläluokkaan. Ja ehkä se etteivät esimerkiksi varakkaat venäläiset saa aina uutta kännykkää tai päivityksiä puhelimeensa voisi auttaa siihen, että valtaan voimakkaasti ankkuroitunut Putin voidaan saada pois vallasta. Tai ainakin pakotteet hiukan hillitsevät FSBn kykyä suorittaa teollisuus- ja muita vakoilu-operaatioita. 

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008769226.html

Miten tieto voi vahingoittaa ihmistä?

 

 

Siionin viisaiden pöytäkirjat ovat väärennös, jonka nimissä on surmattu miljoonia ihmisiä. Kyseistä asiakirjaa epäiltiin väärennökseksi jo sen ilmestyttyä julkisuuteen. Mutta miksi tuo väärennös sai sen voiman, mikä sillä oli, ja osittain on vieläkin? Tuolloin oli voimassa sensuuri, ja kaikki lehdistön kirjoitukset kulkivat sensuurin läpi. Eli jos tuota asiakirjaa sekä sen aitoutta edes epäiltiin, niin silloin lehtijuttu, jossa epäilys tuotiin julki poistettiin. 

Tuo väärennös joka tekaistiin aikoinaan Ohranan eli tsaarin poliittisen poliisin toimesta oli asiakirja, jota esimerkiksi Adolf Hitler käytti omassa propagandassaan. Tuollaiset väärennökset sekä totuuden vääristelyt ovat oikeastaan jokapäiväisiä asioita, kun puhutaan esimerkiksi valtion johtamasta propagandasta. Meille länsimaissa asuville henkilöille on itsestään selvää, että media jakaa puolueettomasti tietoa, jonka se on hankkinut puolueettomasta lähteestä sekä käyttänyt faktan tarkastusta. Venäjän valtiollinen propaganda on tietenkin tuonut sen asian ihmisten eteen, että valtiovallan käyttäessä asemaansa väärin, voi se esittää mitä hyvänsä asioita totuutena. 

Yksi vaarallisimmista propagandan muodoista on yksinkertaisesti se, että jaetaan tietoa joka sinänsä saattaa pitää sisällään ainakin osan totuudesta. Mutta siinä totuutta käsitellään yksipuolisesti. Mutta miten tällainen asia sitten todistetaan? Meidän pitää pyrkiä neutraaliin tietojen käsittelyyn. Meidän pitää kyetä erottamaan tunteet järjestä, ja propagandisti pyrkii nimenomaan vaikuttamaan tunteisiin sekä myös yksilön omaan luontaiseen narsismiin. Eli pyritään todistamaan, että jos ihminen katsoo muualle eikä koskaan sano mitään kohdatessaan esimerkiksi pseudotiedettä tai valheita, niin hän säästyy monelta harmilta. 

Ja jos sitten katsomme muualle, niin meitä palkitaan joko valtavalla määrällä lahjakaasua tai sitten jääkiekko-ottelun lipuilla. Se mikä palkinto tulee siitä, että on hiljaa riippuu siitä skaalasta missä vääryys tapahtuu. Me kaikki olemme mielestämme aina kriittisiä saamamme tiedon suhteen. Kritiikkiä saa aina harjoittaa, mutta sitten me huomaamme että jotkut ihmiset ovat kriittisiä vain sen suhteen, mikä palvelee heidän omaa hyväänsä sekä omaa mukavuuttaan. 

Esimerkiksi kritiikki saattaa jonkun mielestä tarkoittaa muutosvastarintaa. Mitä varten meidän pitää muuttaa mitään, kun kaikki on sujunut ennenkin hyvin. Ja uudet tuotteet kuten sähköautot sekä monet muut asiat varmasti kohtaavat kritiikkiä, eli kun sähköautolla ei voinut ajaa 1000 km matkaa lataamatta sitä 30 asteen pakkasessa, niin se on täysi susi. 

Kun ihmiset puolustavat esimerkiksi hiilivetyjen eli bensiinin sekä dieselin käyttöä liikennevälineissä, niin he puolustavat samalla yhtä lahjusten mallia, mitä ihmiset eivät ehkä ole koskaan edes ajatelleet. Tuo lahjus on ilmainen bensiini tai diesel. Eli kun joku muu maksaa polttoaineen, niin silloin tietenkin mitä enemmän ajaa, niin sitä halvemmaksi vain tulee. Mutta sitten eteen tulee aina joku huoltovarmuuskeskus, jonka mukaan meillä pitää olla sellainen huoltoasemaverkosto, josta voi rintamalle lähtevä sotilas tankata pari Leopard-tankkia. 

Mutta voiko olla olemassa neutraalia tietoa tai tiedon jakajaa? Meidän oma kokemusmaailmamme on asia, mikä muokkaa näkemyksiämme todella tehokkaasti. Samoin jos lapsina omaksumme tietyn ajatusmaailman, niin tuo ajatusmaailma vaikuttaa meihin läpi koko elämämme. Siis kukaan meistä ei voi olla täysin neutraali tiedon jakaja, vaikka sitä haluaisimme olla. Me olemme ihmisiä jotka tekevät virheitä. Ja tietenkin on malli missä kukaan meistä ei voi tehdä virheitä. Tuo malli on se, että emme tee yhtään mitään. Jos ihminen ei tee mitään, niin hän ei voi myöskään tehdä mitään väärin. Mutta viekö tuollainen malli sitten asioita yhtään eteenpäin? Siinäpä vasta kysymys. 

 Kun muistelemme esimerkiksi YYA-Suomea, niin silloinkin oli maassamme sanan- sekä lehdistön vapaus, mutta kuitenkin itsesensuuri poisti osan tiedoista. Eli tuolloin jaettiin kyllä tietoa, mutta se oli yksipuolisesti Neuvostoliiton näkemyksiä myötäilevää tietoa, josta jätettiin pois asioita, joista ehkä moni olisi halunnut tietää. Nuo ajat ovat takana, ja ihmisten ei tarvitse enää pelätä joutuvansa trollaamisen kohteeksi, jos he ovat arvostelleet esimerkiksi ulkopoliittista johtoa tai presidenttiä. 

Vai onko asia oikeasti niin? Siis aina silloin tällöin me kaikki kohtaamme tilanteen, missä "vanha kunnon YYA-Suomi" nostaa päätään. Eli vieläkin on henkilöitä, joiden mielestä me emme saa ärsyttää Venäjää. Mutta sitten kun me lähdemme miettimään sitä, että mitä tarkoittaa yksipuolinen tiedon jakaminen, niin silloin me tietenkään emme muista sitä, että yksipuolinen tiedon jakaminen liittyy esimerkiksi pakolais- tai energiakysymykseen. Esimerkiksi tuulivoiman käytön negatiivisia asioita kuten hintaa korostetaan. Samoin korostetaan sitä, että kuinka pakolais-statusta käyttävät henkilöt ovat tehneet rikoksia maassamme, ja ylipäätään vain tuota nimenomaista rikoksia tekevää ryhmää käsitellään. 

Muistan tässä muutamia vuosia sitten erään tapauksen, missä lehdistö nosti näkyvästi esille erään naisen kokeman joukkoraiskauksen. Tapausta käsiteltiin näkyvästi, mutta sitten kun tuo nainen paljastui itse ulkomaalaistaustaiseksi, niin silloin lehdistö menetti kiinnostuksen sitä kohtaan. 

Siis tietenkin toimittajien oma kanta asioihin varmasti tulee ilmi, kun heidän tekemiään juttuja käsitellään. Mutta toisaalta kuten me kaikki tiedämme, niin meillä kaikilla ihmisillä on tunteemme, aatteemme sekä asenteemme, jotka eivät aina ole samanlaisia kuin niiden asenteet, jotka istuvat vieressämme. Me emme ehkä aina osaa tai halua asettua toisten asemaan. Eli kun ajatellaan antisemitismiä, niin esimerkiksi pari "hyvää juutalaisvitsiä", eivät ehkä meistä jotka emme ole juutalaisia tunnu yhtään miltään. Mutta nuo pari mautonta vitsiä saattavat todella loukata jotain muuta ihmistä.

Kun puhutaan esimerkiksi äärioikeiston vihakirjoittelusta, niin silloin juuri nuo tahot markkinoivat vihapuheen sekä trollaamisen sallimista sillä, että keskustelu saadaan muuttumaan värikkääksi. Äärioikeiston mukaan esimerkiksi henkilön trollaamista sekä mustamaalaaminen pitää sallia, koska se edustaa nimenomaan sananvaputta. Ja jos joku on eri mieltä, niin hän saa sitten myös kokea tämän asian. 

Sosiaalinen media on tuonut esimerkiksi koulukiusaamisen ihmisten tietoisuuteen. On huomattu että kiusaaminen ei ole mikään yksittäinen, pariin yksittäiseen oppilaaseen kohdistuva asia. Vaan kyse on ilmiöstä joka voi koskettaa hyvin suurta määrää ihmisiä. Eli kiusaamista tapahtuu lähes jokaisessa koulussa. Tietenkään me emme varmaan halua nähdä, että joku ihminen josta olemme ehkä pitäneet on kiusaaja. Mutta kuitenkin sosiaalinen media on tuonut myös kiusaamisen laajuuden ihmisten tietoon. 

Ja ongelma on siinä, että kiusaaminen saattaa joidenkin ihmisten kohdalla jatkua läpi elämän erilaisena eristämisenä sekä muuna vastaavana asiana. Jos kaikki yritykset tehdä tuttavuutta toisten kanssa saavat aikaan sen legendaarisen kommentin "painu vittuun", niin silloin ihminen kyllä muuttuu epäsosiaaliseksi. Vai haluaisitko ehkä itse kuunnella tuollaisia kommentteja. Ja sitten tietenkin tuollaista kiusaamista on saatettu peitellä lähettämällä henkilö työterveysasemalle. Syy miksi kiusaaminen sekä eristäminen saattavat jatkua läpi koko ihmisen iän, johtuu siitä, että kiusaamista saattaa harjoittaa valtava joukko. Ja ei ole varmaan mukavaa ajatella että oman kiusaamisen kohde tulee istumaan esimerkiksi taukopöytään. Eli tuo saattaa aiheuttaa varsin kiusaantuneen olon jollekin. 

Mutta sitten jos puhutaan siitä, miten populistit suhtautuvat itseensä kohdistuvaan huumoriin. Jos esimerkiksi äärioikeistolaisen liikkeen johtaja esiintyy, niin silloin kaikkien pitää olla kuin kirkossa, ja kuunnella tarkkaavaisesti, miten valtion kassaa elvytetään ensi vuonna. Eli valtion ei tarvitse maksaa velkojaan, ja kaikki kynnelle kykenevät menevät armeijaan töihin. Tuolla tavoin saadaan sitten tilastot näyttämään siltä miltä niiden halutaan näyttävän. 

Yksi osoitus siitä, miten tilastoja voidaan lukea on se, että esimerkiksi maassamme on noin 3000 koronakuolemaa. Silloin kuolleesta otetaan verikoe, jossa ilmeisesti on koronavirusta. Tuolloin tietenkään ei muisteta mainita kyseessä olevan esimerkiksi keuhkosyöpää sairastava henkilö, joka saattaa olla saattohoidossa. Eli koronatestiä käsitellään tietenkin erikseen, eikä sitä liitetä psykofyysiseen kokonaisuuteen. Ja miksi meidän pitäisi mitään siitä välittää, että mitä muita sairauksia tuollaisella ihmisellä on. Riittää että hän saanut koronan ja kuollut siihen. 

Vain todellinen huumorimies voi jatkuvasti kertoa hyviä vitsejä toisista ihmisistä. Mutta odotas kun tuohon huumorimieheen itseensä kohdistuu "humoristisia" kommentteja. Silloin kyllä pinna palaa hyvin helposti. Vladimir Putin on hyvä esimerkki huumorimiehestä. Hän pitää varmaan hyvin paljon hyvistä vitseistä, ja mielellään kertoo niitä muille. Mutta sitten jos häneen kohdistetaan kritiikkiä, niin johan loppuu huumorintaju. 

Eli kun äärioikeiston tai radikaalin oikeiston edustajaan itseensä kohdistuu trollaamista, niin hän mielellään rynnistää poliisilaitokselle tekemään asiasta rikosilmoitusta. Venäjällä esimerkiksi valtiollisen sensuuriviranomaisen eli Roskomnadzorin, Viestinnän, tietotekniikan ja joukkotiedotusvälineiden liittovaltion valvontapalvelun sensuuri ei kuitenkaan ulotu ihmisiin, jotka jakavat Kremlille mieluisaa tietoa. Eli esimerkiksi opposition edustajien trollaamiseen tuo virasto ei juurikaan ilmeisesti puutu. 

 Kun me kerromme muille hyviä vitsejä heidän ylipainostaan, niin olemmeko koskaan muuten ajatelleet miltä tuosta ihmisestä oikeasti tuntuu. Saattaa olla ihan mukavaa, että keskustelu on värikästä, sekä tietenkin värikkyyttä keskusteluun tuo toisten piikittely. Mutta sitten tuo piikittely saattaa joku päivä kohdistua meihin itseemme. Silloin onkin huumori tiukassa, kun meitä itseämme aletaan trollata tai haukkua. Me kaikki tiedämme että kiusaamiseen pitäisi puuttua, ja jonkun pitäisi sanoa kiusaajille että se ei ole kivaa. Mutta kuitenkin jostain syystä esimerkiksi netissä tapahtuvan trollaamisen vain annetaan jatkua, koska se kohdistuu johonkin toiseen. 

Kun keskustellaan esimerkiksi alaikäisiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön ikävimmästä muodosta, eli houkuttelusta pornografisen materiaalin lähettämiseen johonkin palveluun, niin silloin me kaikki tiedämme että kyseessä on rikollinen sekä moraaliton toiminta. Mutta sitten kun noita kuvia aletaan levitellä, niin me kohtaamme sellaisen ilmiön, että tuo lapsi jonka ehkä kaverina tai terapeuttina esiintynyt aikuinen on houkutellut noihin kuviin jää aivan yksin. Jos joku sitten on tuon lapsen kanssa, niin hänet sitten jätetään myös muun kaveripiirin ulkopuolelle, eli silloin tylsyys tarttuu myös niihin, jotka haluaisivat ehkä eheyttää tuota henkilöä. 

Eli tuo lapsi jota ehkä aikuinen on vedättänyt jätetään ilman seuraa, eikä häntä kutsuta mihinkään juhliin tai muihin vastaaviin tilaisuuksiin. Samoin häntä syytellään esimerkiksi varastelusta tai muusta vastaavasta toiminnasta. Syy tähän on se, että hän on ollut mukana tekemässä asioita, joita pidetään moraalittomina. Toisin sanoen hän on luottanut aikuiseen, joka sitten on levitellyt tuon henkilön asioita ympäriinsä. Eli jostain syystä lasta syyllistetään mielellään tällaisessa asiassa. Monesti noissa jutuissa asiakirjoja merkitään salaiseksi, mutta jostain syystä uhrin henkilöllisyys vuotaa hyvin helposti julkisuuteen. Mutta houkuttelijan identiteetti salataan noissa sosiaalisessa mediassa käydyissä keskusteluissa. 

Kuten olemme huomanneet esimerkiksi massamurhaaja Andreas Behring Breivikin tapauksessa, niin meillä on jotenkin kaksinaismoralistinen näkemys asioihin. Vaikka me kaikki tuomitsemme periaatteessa rikoksen, niin aina löytyy joku, joka kantaa suurta huolta siitä, miten Breivik palaa yhteiskuntaan. Hänen uhrinsa eivät yhteiskuntaan palaa, mutta jostain syystä Breivikin oikeusturvasta kannetaan suurta huolta. 

Sama koskee myös esimerkiksi Kontulan nuorisosurmaajia. Heitä kyllä puolustetaan lehdistössä, ja jotenkin tuntuu siltä, että heidän tekojaan ymmärretään. Eli jostain syystä kovia rikoksia tehneitä ihmisiä käsitellään silkkihansikkain sekä heidän edistymistään seurataan tarkoin. 

Samaa huolta ei toki kanneta siitä, että miten käy seksuaalisen hyväksikäytön uhrille, joka on koulussa leimattu ties miksi. Tai kukaan ei välitä siitä, miten satunnaisen väkivallan uhrille käy. Kun joku pahoinpitelee esimerkiksi pikkulapsen, joka on käymässä kaupassa, niin silloin ei ketään kiinnosta se, että mitä lapselle tapahtuu. "Eihän hän saanut kuin pari naarmua" on asenne, mikä joillakin ihmisillä on tällaiseen tapaukseen, missä ehkä pulloja keräämällä saatu raha on anastettu. Jostain syystä tuollaiset "jokapäiväiset" rikokset eivät juurikaan tule ihmisten tietoon. Siinä saatetaan kuitenkin esimerkiksi lasta uhkailla hyvinkin pahasti. 

https://yle.fi/uutiset/3-12415116

https://fi.wikipedia.org/wiki/Siionin_viisaiden_p%C3%B6yt%C3%A4kirjat

https://yhteisojahistoria.blogspot.com/

Siis miksi Putin halusi liittää Ukrainan Venäjään?

Tekstin alla on liitteenä linkki YLE:n artikkeliin tästä asiasta. Itse olen sitä mieltä, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan saattaa johtua taloudellisista syistä. Mutta tietenkin Putin haluaa perustella toimintaansa jollain muulla kuin pelkällä halulla estää EU:ta ostamasta öljyä ja kaasua Kaukasukselta sekä samalla markkinoida Wagner-Groupin palkkasotureiden osaamista sekä taisteluvälineitä niille, jotka ovat kiinnostuneet esimerkiksi Venäläisestä sota-alan osaamisesta. 

Mutta jos sitten lähdetään tarkastelemaan esimerkiksi Ukrainan sijaintia tai Venäjän sieltä valtaamia alueita, niin silloin voidaan tietenkin sanoa, että Venäjä haluaa rakentaa rautatien Sevastopolin eli Simfepolin alueelle, jotta se voi paremmin hallita tuota laivastotukikohtaansa, jonne on sijoitettu ydinseita. 

Jos esimerkiksi polttoöljy toimitetaan Simfepoliin putkea pitkin pitkän matkan päästä, niin silloin eivät laivat voi nousta kapinaan niin helposti. Nimittäin ydinaseita käyttävien joukkojen kapina on aina mahdollinen, ja erityisesti itsevaltaisissa maissa on houkutus kapinaan suurempi kuin demokraattisessa lännessä, koska itsevaltaisissa maissa valta on selvemmin liitetty henkilöön kuin länsimaissa. 

Mutta miksi Venäjä haluaa pitää Simfepolin sekä ainakin suuren osan Mustan Meren rannikkoa? Siis mistä päättelen näin? Koska pääasialliset taistelut ovat keskittyneet noille alueille, niin niiden pitää olla Venäjälle jotenkin tärkeitä. Kyse on öljystä sekä kaasusta. Jos EU haluaa jatkaa kaasun ostoa idästä, niin se voi valita joko Venäjän tai Kaukasuksen öljyn sekä kaasun välillä. 

Ja jos EU ostaa jatkossa kaasua Kaukasukselta, niin silloin Venäjä menettää suurimman tulonlähteensä. Joten tietenkin silloin Venäjä varmaan haluaa saada haltuunsa vähintään Mustan meren rannikon, koska tuolloin ei kaasua ja öljyä voida toimittaa Ukrainan kautta Euroopan Unioniin. Samoin osa tuon sotaretken tarkoituksesta on ilmeisesti demonstroida Venäjän asevoimien tehoa sekä sen varusteiden käyttökelpoisuutta mahdollisille asiakkaille. 

Tilanne Ukrainassa 3.4. kello 10. (YLE.fi)

Eli tarkoitus on ollut myös ilmeisesti markkinoida Venäläistä sotavälineistöä sekä muuta osaamista potentiaalisille asiakkaille. Tuolloin kaikki muutkin voisivat saada esimerkiksi Wagner Groupin palkkasotureita kouluttajikseen pientä korvausta vastaan tietenkin. Tuollaiset rahat tietenkin merkitsevät hyvin paljon esimerkiksi Putinin itsensä ja hänen lähipiirinsä mukavuuksille. Mutta kun sitten ei konsepti ole toiminut, niin itku on tullut. Oligarkkeja tarvitaan ohjailemaan rahavirtoja sekä peittämään esimerkiksi Venäjän valtiollisten toimijoiden kuten FSB:n osuutta  joissakin informaatio-operaatioissa. 

Välimiehinä toimivat oligarkit voivat silloin ostaa mediasta mainostilaa, jota käytetään informaatiovaikuttamiseen. Siis on eri asia tilata esimerkiksi poliittista markkinointiaineistoa valtiollisten toimijoiden kautta, jos tuo aineisto sitten palvelee Venäjän valtion etua. Mutta sitten kun Putin haluaa henkilökohtaista etua, niin silloin hänen pitää käyttää yksityisiä toimijoita. 

Samoin oligarkkien käyttö välimiehinä tietenkin peittää esimerkiksi mainostilan oikean maksajan, koska muuten tilisiirroissa näkyy Venäjän valtio.  Eli jos putin nostaa rahaa valtion kassasta, niin silloin siitä jää jälki kirjanpitoon. Jos raha on tullut esimerkiksi jostain Afrikasta tuon oligarkin tilille, niin silloin ei sitä myöskään näy Venäjän valtiollisessa kirjanpidossa. 

Kaikkein pahin asia Putinin kannalta on ollut se, että jos hänen palkkasoturinsa eivät onnistu, niin silloin ei kukaan tilaa töitä tuolta Wagner Groupilta, eikä tuota virallisen tulon ulkopulelta tulevaa rahaa enää ole. Samoin jos Ukraina onnistuu torjumaan Venäjän toiminnan, niin silloin poistuu pelko, mikä on suojellut Putinia. Se mikä sitten on seurausta mahdollisesta epäonnistumisesta on se, että Venäjän asevoimien maine on mennyttä. Ja sama sitten koskee tietenkin Wagner Groupia. Epäonnistuminen varmasti vaikuttaa entisten sotilaiden haluun värväytyä Wagner Groupin palvelukseen. Ja Wagner Group sekä sen palkkasoturit ovat väline, jota Putin voi käyttää ohi virallisten kanavien. 

https://yle.fi/uutiset/3-12385667

Miksi Putin ei tarvitse eliittiä mutta eliitti tarvitsee Putinia?

Miksi Venäjän eliitti tarvitsee Putinia? Jos ajatellaan että valta Venäjällä vaihtuisi, niin tietenkin uusi Venäjän presidentti toisi omat kaverinsa ja omat tapansa tuon maan johtoon, niin se merkitsee sitä, että Venäjän eliitin täytyisi oppia uudet tavat. Venäjän eliitti on kaikesta maallisesta omaisuudestaan sekä asemastaan velkaa Vladimir Putinille. Eli ennen kuin Putin itse hyväksyy henkilön, niin tämän on tehtävä "tunnusteko". Tuo teko takaa sen, että henkilö ei levittele asioita, joita ei saa levitellä. Siis Venäjällä on kaikenlaisia eliittejä. 

On taloudellinen eliitti, jonka asema riippuu siitä, kuinka kauan FSB pysyy poissa heidän kotioveltaan. On sotilaallinen eliitti, jonka jäsenet ovat kokonaan Putinin itsensä nimittämiä. FSB:n päällikkö on sotilasarvoltaan armeijan kenraali ja hänellä on myös ministerin asema. Eli käytännössä tuon miehen voi erottaa vain Vladimir Putin. Tuo tarkoittaa että on tuon miehen etu, että Putin jatkaa virassaan. 

Tuo tietenkin lisää hänen valtuuksiaan. Mutta samalla tiukentaa myös Putinin otetta tuohon henkilöön. Vaikka sanotaan että oligarkeilla on vaikutusvaltaa, mutta ne viralliset pidätys ja muut valtuudet puuttuvat. Joten Putinia sekä hänen virkamiehiään eivät oligarkit voi laillisesti syrjäyttää. Ja laittomista tavoista seuraa sitten pidätys ja omaisuuden takavarikko. Turvallisuuspalvelun tehtävänä on urkkia kaikki Putinin vastaiset toimet tämän tietoon. Ja sen takia FSB:llä on keskeinen rooli Putinin aseman tukemisessa. 

FSB tai joku sen valvomista palveluista kuten Roskomnadzor eli Viestinnän, tietotekniikan ja joukkotiedotusvälineiden liittovaltion valvontapalvelu, mikä  on erillään FSB:stä, mutta toimii FSB:n valvonnassa.  Roskomnadzor on ilmeisesti siksi erillään FSB:stä, että sen työntekijöiden epäillään tai pelätään saavan työnsä takia liikaa länsimaisia vaikutteita, ja se voisi sitten aiheuttaa infektion koko FSB:n sisällä. Joten sen takia tuo virasto on itsenäinen mutta FSB:lle alistettu toimija. 

Sekä Venäjältä löytyy myös urheilun, kulttuurin ja  muiden vastaavien asioiden eliitti, joka nauttii paikasta auringossa niin kauan kunnes Putin tympääntyy heihin. Tuon eliitin tehtävä on tukea Putinia, ja jos urheilija sanoo jotain Putinia vastaan, niin se sitten merkitsee uran päättymistä. 

Kuva) FSB:n eli Venäjän Federaation Turvallisuuspalvelun vaakuna. FSB:n rooli on keskeinen, kun Putinin vastustajia etsitään eristetään sekä tuhotaan. (Wikipedia, Venäjän turvallisuuspalvelu)

Se miten Putin pitää ihmisiä narussa on sama kuin miten Stalin käytti valtaa ihmisiin. Päästäkseen tuohon paljon puhuttuun sisäpiiriin, joka tunnetaan nimellä "nomenklatuura" täytyi henkilön ainakin Stalinin aikaan suorittaa ilmianto, ja tuo ilmianto takasi sen, että henkilö ei kehdannut sanoa sanaakaan Stalinia vastaan. Ja jos hän kehtasi tai uskalsi sanoa jotain Stalinia vastaan, niin seurauksena oli niskalaukaus. Jos sama käytäntö on käytössä Putinin lähipiirissä, niin saattaa olla niin, että tuon ilmiannon uhrin omaisuus jaetaan uudelleen hänen lähipiirinsä kanssa tai luovutetaan ilmiannon tekijälle. 

Syy miksi osa länsimaisista toimijoista ilmeisesti haluaisi Putinin jatkavan voi myös löytyä Putinin itsensä tai jonkun hänen lähipiiriinsä kuuluvan kassakaapista. Koska Putin on ollut kiistaton johtaja, niin hänen lähipiirilleen on esitelty varmaan hyvinkin mielenkiintoisia ehdotuksia, joista osa ehkä voidaan hyvinkin helposti tulkita esimerkiksi valtiopetokseksi. Tai sitten kyseessä voisivat olla esimerkiksi sisäpiirin kaupat, joissa joku länsimainen toimija tietenkin palkkion toivossa ostaa FSB:n laskuun korkean teknologian yritysten osakkeita tai hankkii maata jonkun lentokentän vierestä tai läheltä sotilasaluetta. Vastalahjaksi tällainen toimija voisi saada vaikka rakennusurakoita. 

Jos hän teki sen, niin silloin seurasi oikeudenkäynti, missä tuota "toveria" syytettiin väärästä ilmiannosta ja väärästä valasta. Putin on tietenkin jakanut myös kaiken omaisuuden, mitä esimerkiksi oligarkeilla on, ja jos hänen asemaansa kyseenalaistetaan, niin silloin seurauksena on lähete Siperiaan opettelemaan uutta ammattia. Putinilla on valta taas kaikkiin valtiollisiin eliitteihin. Ja valtiolliset elitistit ovat niitä joilla valta käyttää valtiolle varattuja menetelmiä ihmisen murskaamiseen. Siis Putin on virkakunnan päällikkö ja sitä valtaa hän mielellään myös käyttää. 

Poliisin, turvallisuuspalvelun sekä asevoimien eliitti on suoraan Putinin asemiinsa nimittämiä, joten hän voi heidät suoraan erottaa, jos sattuu käymään niin, että nuo henkilöt ovat kyseenalaistaneet hänen asemansa. Siis Venäjällä Putin on suoraan erotusoikeudella varustettu tiettyyn osaan toimijoista, mutta tietenkin hän voi esimerkiksi usuttaa turvallisuuspalvelunsa kenen tahansa Venäjällä oleskelevan ihmisen tai Venäjän kansalaisen kimppuun milloin haluaa. Siis muistakaa että kaikkia virkoja ja asemia verrataan Venäjällä Putiniin. 

Hän voi suoraan tai välillisesti määrätä ihmisen pidätetyksi. Ja juuri tuo asia tekee hänestä pelottavan. Eli vaikka äsken olisi oltu kavereita, niin tuuli voi kääntyä hyvin nopeasti. Eli entinen kaveri viedään yöllä kotoaan, ja sitten syytetään esimerkiksi valtion varojen väärinkäytöstä tai korruptiosta sekä väärän tiedon ja valtionvastaisen propagandan levittämisestä. Ja se mikä on väärää tietoa tai valtionvastaista propagandaa määritellään tietenkin Vladimir Putinin pään sisällä. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_turvallisuuspalvelu

https://fi.wikipedia.org/wiki/Roskomnadzor