Näytetään tekstit, joissa on tunniste Brexit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Brexit. Näytä kaikki tekstit

perjantai 13. joulukuuta 2019

Brexit ja liittoutuminen

 


Brexit ja liittoutuminen 

Liittoumien ongelma on siinä, että ne on aina suunnattu jotain vastaan


Liittoumat on aina tehty jotain toimijaa vastaan. EU on toki pienten maiden kauppaliitto, mutta sen sen perustamista on toki myös arvosteltu siitä, että EU:n avulla luodaan ikään kuin taloudellinen “ankkalampi”, mikä tarkoittaa sisämarkkinoiden suojaamista ulkoisia uhkia vastaan. EU:n kannalta ulkoiset uhat ovat tuotemerkkien kopiointi sekä halpatuotanto, mitkä tuovat työttömyyttä nimenomaan euroopan alueelle, koska tuotteita voidaan tuottaa afrikassa sekä aasiassa paljon pienemmillä kustannoksilla kuin euroopassa.

Noilla alueille eläminen on niin paljon halvempaa kuin euroopassa, että palkkojen ei tarvitse olla niin suuria, ja siksi ne vievät euroopasta töitä. Eli voidakseen elää kohtuullisen mukavasti, pitää eurooppalaisen saada paljon parempaa palkkaa kuin noilla halpatuotanto alueilla elävien ihmisten. Siksi eurooppalainen tuotanto on alakynnessä, jos sen pitää lähteä kilpailemaan afrikan ja aasian kanssa. Tämän takia luotiin yhteinen kauppa-alue nimeltään EU, jonka toivottiin turvaavan eurooppalaisten työpaikat. Samoin sen on toivottu tasapainottavan tuloja, ja vähentävän taloudellista eriarvoisuutta.

EU:n pelätään lisäävän globaalia pääoman kasautumista länsimaisten toimijoiden käsiin. 


Arvostelijoiden mukaan. EU ikään kuin lisää taloudellista eriarvoisuutta siten, että esimerkiksi myös sellaista työtä kuin siivous on voitu ulkoistaa johonkin itäblokkiin. Tuolloin kotimaiset johtajat porskuttavat, mutta kuitenkaan töitä ei tule tavalliselle ihmiselle. Toisaalta EU mahdollistaa sen, että esimerkiksi tuotteiden hintoja voidaan suoraan verrata keskenään, mikä on joistakin tahoista ilmeisesti melko kiusallista.

Mutta ongelma on siinä, että tuote suunnitellaan usein EU:n alueella, ja sen tuotanto siirretään halpatuotantomaihin. Samoin robottien käytön lisääminen tuotantoprosessissa saa aikaan sen, että EU ei tuonutkaan työpaikkoja, vaan työpaikkoja alkoi valua muihin maihin, sekä se että varsinkin itäblokista saatiin hankittua halpaa työvoimaa on saanut aikaan sen, että EU musertaa AY-liikkeen voimaa.

Joten voidaan ajatella, että EU turvaa eurooppalaisen tuotannon tullien avulla, jotka se asettaa ulkopuolisten alueiden tuotteita vastaan. Kyseisten eurooppalaisen tuotannon suojaksi asetettujen tullien on arvosteltu sekä lisäävän taloudellista eriarvoisuutta sekä myös sotivan aitoa markkinataloutta vastaan, koska ihmisten mahdollisuutta valita tuote vain pelkästään laadun perusteella on rajoitettu.

Brexit on erittäin hyvä osoitus siitä, miten liittoumat syntyvät ja kuinka ne purkautuvat. Tällä tarkoitan sitä, että jokainen liittouma on perustettu jotain yhteistä asiaa varten, ja koska ne on aina suunnattu jotain ulkoista uhkaa vastaan, niin silloin tietenkin ulkoisen uhan poistuttua liittoumat puretaan tai ne purkautuvat itsestään.

Nimittäin niiden olemassaolon edellytys on poistunut, ja koska uhkaa ei ole, niin se tarkoittaa, että liittoumat koetaan pelkkänä painolastina sekä taloudellisen sekä poliittisen itsemääräämisoikeuden rajoittamisena. Mikä tarkoittaa sitä, että ne ovat hyvä maali sellaisille tahoille, joiden mielestä kaikki liittoumiin menevät rahat ovat menneet turhiin asioihin, ja niillä olisi sitten mahdollisesti myös muuta hyvää käyttöä valtion sisällä.

Miksi Brexit saatiin myytyä kansalle?


Britit eivät ehkä ole kokeneet EU:n menevän siihen suuntaan, kuin he olisivat halunneet. Eli he ovat ehkä ajatelleet EU:ta jonkinlaisena NATO:n jatkeena sekä puolustusliitto NATO:a tukevana elimenä, jonka tarkoitus on edetä ikään ilman USA:aa toimivana puolustusliiton kaltaisena elimenä, ja sen kautta sitten luoda eurooppalainen malli, mikä toimii myös silloin kun sillä ei ole USA:n tukea takanaan.

Siis tämä äskeinen asia saattoi olla brittien parlamentaarikkojen sekä valtion johdon mielipide näistä asioista. Kuitenkin voidaan kysyä, että onko sitten asia niin, että esimerkiksi kaikkia asioita otettiin huomioon, ja toisaalta eräiden ihmisten kanta varmasti oli erittäin Brexit-myönteinen.

Mutta toisaalta Brexit saattoi olla sellainen muistutus siitä, että kaikilla kansoilla on ylpeytensä sekä oikeus osoittaa omaa tahtoa. Ja ehkä esimerkiksi Skotlanti ryhtyy  itsenäiseksi jossain lähitulevaisuudessa. Mutta ehkä sitten jossain vaiheessa taas joku kehittää jonkun uuden ajatuksen, mitä ei olla vielä myyty kansalle.

Kuva:

Brexit tuli ja kaikki todistukset inhimillisestä tekijästä on näytetty toteen.

 

Brexit tuli ja kaikki todistukset inhimillisestä tekijästä on näytetty toteen.


Jos olisin Aku Ankka huutaisin ja hyppisin, koska kaikesta huolimatta Brexit on nyt todellisuutta. Inhimillisen tekijän osuus asiassa on ilmeisesti melkoinen, ja tämä Brexit sitten todistaa sen, että kaikessa missä on ihmisellä suuri osuus, niin on myös korostuneena sellainen asia, mitä sanotaan nimellä inhimillinen tekijä. Inhimillinen tekijä on sellainen asia, mikä saa kaikki todennäköisyyslaskentaan sekä tulevaisuuden ennakoinnin kanssa tekemisissä olevat henkilöt repimään hiuksiaan.

Eli vaikka he ovat rakentaneet esimerkiksi hienoja matemaattisia malleja siitä, miten ihmisjoukkojen käytöstä voidaan ennakoida, niin silloin aina kaikki menee jotenkin väärin. Joten se mitä kutsumme inhimilliseksi sekoittaa kaikki maailman kaavat sekä mallit, ja sen takia olemme aina siinä pisteessä, että emme voi muuta kuin levitellä käsiämme, ja todeta että emme voineet mitenkään ennakoida sellaista asiaa, mitä halutaan ennakoida.

Matemaattisten mallien avulla voidaan tutkia prosentuaalisia todennäköisyyksiä siitä, miten ihmiset käyttäytyvät Brexitin kaltaisissa tilanteissa. Brexit vain on ensimmäinen kerta kun tällaisesta asiasta äänestetään. Kyseessä on erilaisiin liittoihin liittymisen käänteistapaus, mitä ei voida suoraan verrata siihen, että äänestetään johonkin asiaan liittymisen tai liittymättä jättämisen puolesta. Ja tämän takia ennakkotapauksia, joita voidaan kerätä tietokantaan ei ole.

Brexitin tekee matemaattisten mallien kannalta ongelmalliseksi se, että kyseessä on ensimmäinen kerta kun tällaisesta asiasta äänestetään 


Inhimillinen tekijä mitä kutsutaan erehdykseksi tekee elämästä mielenkiintoisen sekä mukavan, koska joskus erehdys on positiivinen asia. Eli esimerkiksi se että maailmanloppu ei tullutkaan silloin muutama vuosi sitten oli varmasti melkoinen yllätys joillekin ihmisille, jotka olivat jo myyneet omaisuutensa ja lähteneet Bora Boralle ottamaan aurinkoa sekä odottamaan valtavaa tsunamia, joka päättäisi heidän maallisen vaelluksensa. Mutta sitten kävi niin, että joku asia petti, ja maailmanloppu siirtyi hamaan tulevaisuuteen.

Kuitenkin kun esimerkiksi halutaan tehdä teorioita siitä, miten ihmiset käyttäytyvät silloin kun heille on annettu kaksi vaihtoehtoa joko jäädä tai erota johonkin, niin silloin kaikki matemaattiset mallit ovat olleet vääriä. Se miten rakennetaan malli, jolla ennustetaan ihmisten käytös tietyissä tilanteissa perustuu siihen, että luodaan tietokanta tapauksista, jotka vastaavat jotain tiettyä tapausta. Ongelma vain on se, että Brexit on ensimmäinen kerta kun tällaisista asioista äänestetään.

Ja sitten vaihtoehtojen keskinäistä suhdetta verrataan toisiinsa (Vaihtoehto A / Vaihtoehto B *100). Tuolloin saadaan aikaan prosentuaalinen malli siitä, että kuinka usein valitaan vaihtoehto A. Tällä tavoin voidaan luoda sellainen niin sanottu todennäköisyysmalli, ja koska äänestyksissä harvoin on olemassa kolmatta vaihtoehtoa, niin sen takia tämä malli on toimiva, mutta se on vain suuntaa antava. Jos ajatellaan sitä, että halutaan saada täsmällistä tietoa siitä, että mikä tulee olemaan jonkun tietyn äänestyksen lopputulos, niin silloin kuitenkin tarvitaan joku muu tapa saada selville se, mikä tulee olemaan tällaisten äänestysten lopputulos.

Kuva:

Toivooko Kiinakin Ukrainaan loputonta sotaa?

"”Koelaboratorio”. Kiina ei hae lyhyttä voittoa Ukrainassa, vaan rakentaa pitkän aikavälin strategista asetelmaa, jossa Yhdysvaltojen v...