Näytetään tekstit, joissa on tunniste mallien rakentaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mallien rakentaminen. Näytä kaikki tekstit

lauantai 14. joulukuuta 2019

Inhimillinen on inhimillistä, mutta sitä voidaan manipuloida



Inhimillinen on inhimillistä, mutta sitä voidaan manipuloida


Miksi uskomme ennustajia?


Kun me ajattelemme ennustajia, niin meistä tuskin kukaan heitä kovin vakavasti ottaa, mutta tuolloin unohdetaan se, että luja usko johonkin asiaan saa aikaan sen, että esimerkiksi ennustajan kertoma tarina saattaa ikään kuin antaa luvan siihen, että ihminen tekee jotain, mitä hän on aina halunnut tehdä. Joskus pitkä-aikainen haave on muuttunut salaiseksi pakkomielteeksi, ja jos tuollainen ihminen saa tukea asialle, mitä hän ei ole koskaan uskaltanut kertoa muille, niin seuraukset voivat olla kamalat tai vähintään nolot.

Ihminen kuuntelee ja lukee sekä katsoo sitä, mikä tukee hänen omaa näkemystään asioista, ja siksi nämä asiat ovat vaarallisia. Kun ajatellaan ennustajia, niin he saattavat kertoa vain sitä, mistä ihminen pitää tai mitä hän haluaa kuulla. Ja sen takia ennustus on eräällä tavoin vaarallista toimintaa. Nimittäin jos ihminen uskoo todella vakaasti johonkin asiaan, niin ennustajan kertoma tarina saattaa aiheuttaa sen, että ihminen toimii jotenkin eri tavalla kuin normaalisti olisi ollut järkevää.

Tuolloin ennustaja ikään kuin antaa sysäyksen tapahtumille, jotka voivat olla aivan muuta kuin mitä on tarkoitettu. Ennakkoasenteet sekä usko aiheuttavat sen, että ihminen saa ennustajalta ikään kuin luvan tehdä jotain. 


Kun ajatellaan inhimillistä tekijää, mikä tekee ihmisten sekä muiden eliöiden käytöksen ennustamisesta suoraan sanottuna toivottoman tehtävän, koska kun joku käytösmalli on saatu mallinnettua, niin silloin tulee eteen tapaus, joka toimii toisin kuin kaikki muut tapaukset. Ja sen kautta sitten saadaan aikaan sellainen asia, että jokainen käytösmallien rakentaja sanoo niin, että “suurimmassa osassa tapauksista joku asia tehtiin niin, mutta sitten vastaan tuli yksilö, joka teki asian toisin”.

Inhimillinen tekee meistä sellaisia, että olemme muuta kuin tietokoneita. Tunteet sekä muut asiat kuten unohtaminen muovaavat käytöstä, ja esimerkiksi saaliseläin mikä on tuntenut lepardin eläintarhassa on todella vaikeuksissa luonnossa, koska se on oppinut että lepardia ei tarvitse pelätä, jos jatketaan äskettäin kirjoittamaani esimerkkiä siitä, miten saaliin ja lepardin suhde kehittyy. Eli vaikka eläintarhassa leopardi saattaa olla saaliseläimen paras kaveri, niin vastaava eläin ei luonnossa tee samoja asioita. Ja tuolloin eläintarha aiheuttaa sen, että eläimen käytös muuttuu siten, että se on sille itselleen vaarallista.

Mutta miten inhimillistä tekijää manipuloidaan? Eli kyseessä on Adam Smithin teoria “näkymättömästä kädestä” joka ohjaa median muodossa yhteiskuntaa. 


Yksi tapa manipuloida inhimillistä tekijää on yksinkertaisesti jakaa väärää tietoa asiasta. Sen takia valheelliset uutiset ovat vaarallisia. Valheelliset uutiset ovat propagandan tai psykologisten operaatioiden kulmakivistä, ja niiden kautta pyritään manipuloimaan yleistä mielipidettä niin, että se muuttuu sellaiseksi, kuin propagandan tekijät sen haluavat olevan, ja siksi kyseinen asia on hiukan vaikeasti käsiteltävä.

Propagandaa pidetään yleisesti jotenkin alentavana tai muuten epäasiallisena tapana käydä sotaa, mutta kuitenkin tätä asiaa käytetään todella paljon. Ja juuri näissä asioissa ollaan yllättävän kainoja, koska kukaan ei halua myöntää olevansa valehtelija. Joten siksi sana propaganda korvataan usein sanoilla “PSY-OP” tai psykologinen sodankäynti. Tähän sodankäynnin muotoon kuuluvat valheelliset uutiset, “deep fake” kuvat sekä filmit sekä muut vastaavat asiat, joiden avulla vastapuolta demonisoidaan.

Ja mistä tiedämme kuinka paljon tällaisia menetelmiä käytetään esimerkiksi sellaisissa armeijoissa, joissa ei saa kukaan kuvata? Eli propaganda on oikeastaan aivopesun sekä ajatusten hallinnan väline. Propagandan kohdalla yleinen tapa ajatella on se, että ei mikään juliste minuun uppoa tai en koskaan usko propagandaa. Kuitenkin esimerkiksi “Deep fake” saa aikaan sen, että valheellisen kuvan liittäminen  mediaan on erittäin helppoa.

Kritiikki sekä koulutus auttavat rokottamaan propagandaa vastaan. Kouluttamaton ihminen uskoo helpommin kuin koulutettu. 


Kriittinen tarkastelu saattaa toki paljastaa, että joku tarina on pelkkää valetta. Yleinen tapa nimittäin on se, että ihmisille näytetään “kokemustutkija”, joka on kokenut kaiken paikan päällä, ja tuolloin käytetään hyväksi sellaista, mitä kutsutaan tunteiksi. Eli kun ihminen tulee näyttämään paria arpea, ja kertomaan tarinoita siitä, kuinka häntä on kidutettu, niin silloin emme varmaan lähde huutamaan vastaan. Toki kidutus saattaa olla tapahtunut esimerkiksi moottoripyöräjengin toimesta, ja aina välillä kyllä kysyn, että onko sillä mitään eroa, että onko hakkaaja joku valtiollinen toimija tai moottoripyöräjengi? On sillä eroa, koska valtiollinen toimija tekee oikeudenkäynnin sekä muun hakemisen tällaisessa tapauksessa erittäin vaikeaksi.

Mutta joskus vastaan tulee tapauksia, missä kokemustutkija ei ole kohdannut mitään väkivaltaa, vaan keksii koko tarinan, ja kuitenkin olemme vaiti. Nimittäin uskottavasti esitetty valhe uppoaa paremmin ihmisiin kuin totuus johon ei liity mitään dramatiikkaa. Valheellisten uutisten levittäjä saattaa esimerkiksi nimetä muiden mielipiteet sekä kommentit fantasiaksi, ja samalla sitten vihjailla erilaisista ongelmista. Samoin nämä ihmiset käyttävät ismejä sekä erityisesti yrittävät ärsyttää vastapuolta. He osaavat olla hauskoja sekä naurattaa ihmisiä, ja siksi esimerkiksi juuri termi “ilmasto ahdistus” on tullut ihmisten tietoisuuteen.

Tätä sanaa seuraa usein naurahdus, sekä kehotus mennä terapiaan, “kun niin ahdistaa”. Ja syy siihen miksi jotkut uskovat tähän on se, että jos ihminen on ostanut uuden auton, niin hän haluaa kuulla asioita, jotka tukevat hänen päätöstään. 


Valheellisen uutisen tai tarinan korjaaminen vaatii todella paljon vaivaa. Ensinnäkin nämä tarinat mitkä ovat valheeseen perustuvia niin sanottuja vale-uutisia kerrotaan usein ihmisille, jotka ovat myötämielisiä näille uutisille. Saattaa olla niin, että kohdeyleisö valitaan siten, että he ovat periaatteessa jotain sanotaan vaikka konfliktin osapuolta vastaan. He lukevat mielellään juttuja siitä, kuinka julma heidän vihaamansa osapuoli on, ja se edesauttaa valheellisten uutisten levittämisessä.

Koska uutinen tukee omia käsityksiä, niin siksi se läpäisee kritiikin.Sen takia uutinen leviää todella nopeasti. Tai niissä käytetään omia kokemuksiaan läpikäyvää tutkijaa, joka saattaa esimerkiksi sotatoimialueella liikkuessaan joutua väijytykseen, missä hän tuntee olevansa kiitollisuudenvelassa jollekin konfliktin osapuolelle. Ja sitten tietenkin esitellään todisteita vastapuolen julmuuksista. 


Tuolloin on toki voitu käyttää hyväksi niin sanottuja valeväijytyksiä, missä toinen tämän puolen partio ampuu “jakauksen” toimittajan hiuksiin. Sen jälkeen mennään kylään, mikä on täynnä ruumiita, ja sitten tietenkin omat “pelastajat” muuttuvat vakaviksi. Eli he tietenkin väittävät toimittajan olleen melko lähellä kuolemaa, ja tuossa tilanteessa huojennus sekä kiitollisuus voivat värittää objektiivista ajattelua.

Tällaisessa tapauksessa ihminen saattaa menettää kykynsä tarkastella asioita objektiivisesti. Tällainen temppu missä joku osapuoli saattaa esimerkiksi konfliktia raportoivan lehtimiehen kiitollisuuden velkaan on hyvin tehokas tapa saada hänet välittämään valheellista tietoa siitä, kuka esimerkiksi tekee sotarikoksia. Tai sisällissodissa sotarikokset ovat hyvin yleisiä, joten niistä ei varmaan kovin paljon “puhtaita pulmusia” löydy, tai sitten nämä pulmuset ammutaan hyvin nopeasti, koska sotarikosten tekijät eivät kaipaa todistajia teoilleen.

Kuva:

perjantai 13. joulukuuta 2019

Brexit tuli ja kaikki todistukset inhimillisestä tekijästä on näytetty toteen.

 

Brexit tuli ja kaikki todistukset inhimillisestä tekijästä on näytetty toteen.


Jos olisin Aku Ankka huutaisin ja hyppisin, koska kaikesta huolimatta Brexit on nyt todellisuutta. Inhimillisen tekijän osuus asiassa on ilmeisesti melkoinen, ja tämä Brexit sitten todistaa sen, että kaikessa missä on ihmisellä suuri osuus, niin on myös korostuneena sellainen asia, mitä sanotaan nimellä inhimillinen tekijä. Inhimillinen tekijä on sellainen asia, mikä saa kaikki todennäköisyyslaskentaan sekä tulevaisuuden ennakoinnin kanssa tekemisissä olevat henkilöt repimään hiuksiaan.

Eli vaikka he ovat rakentaneet esimerkiksi hienoja matemaattisia malleja siitä, miten ihmisjoukkojen käytöstä voidaan ennakoida, niin silloin aina kaikki menee jotenkin väärin. Joten se mitä kutsumme inhimilliseksi sekoittaa kaikki maailman kaavat sekä mallit, ja sen takia olemme aina siinä pisteessä, että emme voi muuta kuin levitellä käsiämme, ja todeta että emme voineet mitenkään ennakoida sellaista asiaa, mitä halutaan ennakoida.

Matemaattisten mallien avulla voidaan tutkia prosentuaalisia todennäköisyyksiä siitä, miten ihmiset käyttäytyvät Brexitin kaltaisissa tilanteissa. Brexit vain on ensimmäinen kerta kun tällaisesta asiasta äänestetään. Kyseessä on erilaisiin liittoihin liittymisen käänteistapaus, mitä ei voida suoraan verrata siihen, että äänestetään johonkin asiaan liittymisen tai liittymättä jättämisen puolesta. Ja tämän takia ennakkotapauksia, joita voidaan kerätä tietokantaan ei ole.

Brexitin tekee matemaattisten mallien kannalta ongelmalliseksi se, että kyseessä on ensimmäinen kerta kun tällaisesta asiasta äänestetään 


Inhimillinen tekijä mitä kutsutaan erehdykseksi tekee elämästä mielenkiintoisen sekä mukavan, koska joskus erehdys on positiivinen asia. Eli esimerkiksi se että maailmanloppu ei tullutkaan silloin muutama vuosi sitten oli varmasti melkoinen yllätys joillekin ihmisille, jotka olivat jo myyneet omaisuutensa ja lähteneet Bora Boralle ottamaan aurinkoa sekä odottamaan valtavaa tsunamia, joka päättäisi heidän maallisen vaelluksensa. Mutta sitten kävi niin, että joku asia petti, ja maailmanloppu siirtyi hamaan tulevaisuuteen.

Kuitenkin kun esimerkiksi halutaan tehdä teorioita siitä, miten ihmiset käyttäytyvät silloin kun heille on annettu kaksi vaihtoehtoa joko jäädä tai erota johonkin, niin silloin kaikki matemaattiset mallit ovat olleet vääriä. Se miten rakennetaan malli, jolla ennustetaan ihmisten käytös tietyissä tilanteissa perustuu siihen, että luodaan tietokanta tapauksista, jotka vastaavat jotain tiettyä tapausta. Ongelma vain on se, että Brexit on ensimmäinen kerta kun tällaisista asioista äänestetään.

Ja sitten vaihtoehtojen keskinäistä suhdetta verrataan toisiinsa (Vaihtoehto A / Vaihtoehto B *100). Tuolloin saadaan aikaan prosentuaalinen malli siitä, että kuinka usein valitaan vaihtoehto A. Tällä tavoin voidaan luoda sellainen niin sanottu todennäköisyysmalli, ja koska äänestyksissä harvoin on olemassa kolmatta vaihtoehtoa, niin sen takia tämä malli on toimiva, mutta se on vain suuntaa antava. Jos ajatellaan sitä, että halutaan saada täsmällistä tietoa siitä, että mikä tulee olemaan jonkun tietyn äänestyksen lopputulos, niin silloin kuitenkin tarvitaan joku muu tapa saada selville se, mikä tulee olemaan tällaisten äänestysten lopputulos.

Kuva:

Antti Hanhivaara ja Aulis Käkelä, eräopas ja “Sinnikko” katosivat 20 vuotta sitten.

  Aulis käkelä sekä Antti Hanhivaara katosivat 20 vuotta sitten. Antti Hanhivaaraa on käsitelty julkisuudessa paljon enemmän kuin Aulis Käke...