Onko aurinkokunnan ulkolaidalla keilapallon kokoinen musta aukko?
Kun puhutaan siitä, että esimerkiksi aurinkokunnassamme saattaisi olla keilapallon kokoinen musta aukko (1), niin silloin kyllä mennään askeleen verran eteenpäin siinä, mitä kutsutaan tieteellisen uurastuksen nimellä. Mustaa aukkoa ei itseään voida havaita, koska informaatio mikä putoaa aukkoon ei ole havaitsijan saatavissa. Joten sen takia aurinkokunnan lommaiselle aidalle voidaan lähettää pieniä luotaimia, joissa on aurinkopurje sekä tarkka kello. Ja tuon miniatyyri luotainten parven liikkeitä seuraamalla voidaan paikallistaa musta aukko, jos sellaista on. Eli kun luotainten parvi lähestyy kuiperin kehää, niin jos sen sisällä on massiivinen kappale, niin kappale vetää luotaimia puoleensa. Ja jos luotaimet ohittavat kappaleen neljältä suunnalta, niin niiden ratojen kaltevuuskulma osoittaa tuohon kappaleeseen.
Uuden planeetan eli planeetan numero 9 löytyminen olisi valtavan työn takana, ja tuota outoa “kummitus planeettaa” on etsitty 1700-luvulta lähtien, kun astronomit havaitsivat outoja häiriöitä Neptunuksen radassa. Kun Pluto sitten myöhemmin löytyi, niin astronomit olivat aivan varmoja siitä, että kyseinen kappale aiheutti tuon oudon poikkeaman Neptunuksen radassa, mutta Pluto oli varsin pieni, eikä sillä voinut olla sellaista painovoimakenttää, että se voisi vaikuttaa mitenkään jättiläisplaneetan käyttäytymseen. Joskus syyksi tuohon Neotunuksen radan outoon heittelehtimiseen on esitetty tihentymää eli suurta joukkoa pieniä kappaleita, jotka yhdessä aiheuttaisivat häiriöitä tuon planeetan radassa, mutta tuota tihentymää ei olla vielä havaittu, joten se miksi me emme tuon häiriön aiheuttajaa huomaa on ollut arvoitus.
Olemme löytäneet eksoplaneettoja, joiden pinta on lähellä absoluuttista nollapistettä, ja se miksi tätä Neptunuksen rataan vaikuttavaa kappaletta eli painovoima keskusta, joka on massaltaan 5-20 maapalloa ei olla havaittu on arvoitus Lisää outoja asioita tapahtuu tuolla kaukana aurinkokunnan laidoilla, ja NASA on havainnut että Uranuksen pilvissä tapahtuu outoja asioita (2), kun se on analysoinut vanhaa dataa tuosta planeetasta. Joten se että tuota planeetta “x” ää ei olla havaittu panee miettimään sitä, että onko kyseessä hyvin pieni musta aukko, joka piileskelee alueella, missä ei juurikaan ole ainetta. Tuolloin aukon ympärille ei muodostu niin sanottua siirtymäkiekkoa, minkä avulla tuo aukko voidaan havaita.
Mustan aukon havaitseminen tapahtuu siihen putoavan materian lähettämän säteilyn perusteella, ja jos sinne ei putoa kovin paljon kaasua, niin silloin tuo musta aukko saattaa jäädä havaitsematta, vaikka se olisi kuinka lähellä. Ja esimerkiksi juuri havaittu musta aukko, mitä kiertävät tähdet voi nähdä paljain silmin (3) on paljastanut, että myös sen, että tällainen ilmiö voi olla aivan meidän lähellämme.
Jos sanotaan että mustia aukkoja voi olla galaksissamme jopa sata miljoonaa, niin silloin puhutaan teoreettisesta määrästä mustia aukkoja. Atomin kokoisia sekä isompia mutta lyhytkestoisia mustia aukkoja jotka ovat olemassa vain lyhyen aikaa voi olla paljon enemmän, ja sitten pitää määritellä se, mitä tarkoittaa “lyhytaikainen”. Eli onko esimerkiksi kolme vuotta olemassa oleva musta aukko lyhyt- vai pitkä ikäinen? Jos ajatellaan että vanhimmat mustat aukot mitä universumista löytyy syntyivät alkuräjähdyksen jälkeen kun kaasun tihentymät romahtivat kasaan, muodostaen kappaleita joista edes valo ei pääse pois niiden valtavan painovoiman takia, niin silloin voidaan sanoa että noihin mustiin aukkoihin verrattuna kaikki kappaleet ovat nuoria.
(1)https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/aurinkokuntamme-aarirajalla-vaikuttaa-piileskelevan-jotakin-raskasta-tutkijoilla-ei-varmuutta-mista-kyse-fyysikolta-villi-ehdotus-mysteerin-ratkaisemiseksi/7815322#gs.5q8n12
(2)https://www.nasa.gov/feature/goddard/2020/revisiting-decades-old-voyager-2-data-scientists-find-one-more-secret/
(3) https://www.popularmechanics.com/space/deep-space/a32396366/closest-black-hole-every-discovered/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.