Dunning-Kruger efekti yhdessä työpaikalla tapahtuvan seurustelun kanssa ovat varmaan hyvin mielenkiintoisia asioita

 

.

 

Dunning-Kruger efekti yhdessä työpaikalla tapahtuvan  seurustelun kanssa  ovat varmaan hyvin mielenkiintoisia asioita

Dunning-Kruger-efekti (1) sekä tieteellisen tai ainakin teoreettisen kirjoituksen perusta ovat asioita, joista aina välillä keskustellaan hyvinkin paljon. Siis on kahdenlaista tapaa kirjoittaa asioista, jotka ovat hyvinkin merkillisiä sekä osalle ihmisistä ihan oikeasti tuntemattomia. Mutta sitten tietenkin on eräs asia mitä aina välillä voidaan kyllä käsitellä aivan normaaleilla äänenpainoilla. YLE:n kotisivuilla on ainakin muutamaan otteeseen esitelty tämä kuuluisa Dunning-Kruger efekti, eli tästä asiasta sitten ollaan varmasti saatu informaatiota. 

Se mikä aina silloin tällöin saa aikaan ihmetystä mediaa sekä varsinkin sitä vanhaa hyvää journalistista tapaa noudattavaa mediaa kohtaan on se, että mitä varten joskus media on pullollaan erilaisia kierrätysjuttuja, joita julkaistaan aina välillä uudestaan ja uudestaan. Dunning-Kruger efektin lisäksi tällainen kierrätys-juttu on myös työpaikkaromanssit. 

Työpaikalla tapahtuva seurustelu saattaa aiheuttaa noloja tilanteita. Joten siksi työaika kannattaa pyhittää työntekoa varten

Tietenkin kaikille helpointa olisi jos vaikka työpaikkaromanssit kielletään. Tuolloin ei pomon tarvitse kuulla siitä, kuinka hän sai toimistotyöntekijältä pakit jossain pikkujouluissa, kun tuo alainen lankesi lähetin syliin siinä boolia maistellessa.  Se sitten varmaan kävi vähän hermoille, joten tuollainen toiminta varmaan pitää lopettaa. Mitä siitäkin sitten tulee jos vaikka oma vakinaiseen henkilökuntaan kuuluva sihteeri kehittää suhteen johonkin vuokratyöntekijään. Silloin saattaa paljastua se, miksi oma väki istuu koko päivän kahvilla tekemättä mitään. 

Eli silloin tietenkin hermot menevät kun joku kuulee mitä kaikkea se ihana “Armas Aurinkoinen” kehittää esimerkiksi vuokratyöntekijöiden tehtäviksi. Tai että se “Miksu” tai “Mirka”, joka on saanut “potkut töistä” kun ei “ole mitään tehnyt” onkin se paljon puhuttu pätkätyöläinen, jota on esitetty työntekijänä, joka on saanut potkut töistä tekemättömien töiden takia. 

Eli suuren johtajan ei tarvitse lähettien kanssa edes kilpailla siitä että kuka saa toimiston söpöimmän henkilön suosion, kun järjestelmällisesti lähdetään siitä, että työpaikkaromanssit on kielletty. Kun ei pomo saa hipelöidä, niin ei kukaan muukaan sitä sitten tee. 

Eli jos lähdetään siitä, että työntekijät jotka seurustelevat keskenään ovat jotenkin huonommassa asemassa sekä saattavat olla esimies-alainen suhteessa mikä vaikuttaa ilmeisesti heidän työhönsä, niin itse kuitenkin olen sitä mieltä että eiköhän se ole työnantajan tai oikeastaan työntekijöiden oma asia miten he sitten tuota asiaa käsittelevät. Tai on tietenkin työpaikkoja joissa on jyrkkä vaitiolovelvollisuus siitä, mitä siellä tehdään, mutta silloin noista asioista ei saa kyllä myöskään puolisolle kertoa.

 Mutta totuus on se, että jos me haluamme sitten puolison jostain muualta kuin siitä omasta työpaikasta, niin silloin me voimme lähteä siitä, että tuolloin jos emme ole puolison kanssa samassa työpaikassa voimme pitää työn ja yksityiselämän täysin erillään toisistaan. Ja silloin voimme pälättää kotona työasioista, sekä tietenkin kahvihuoneessa purkaa tuntoja siitä miten kotona sattuu menemään. 

Eli jos olemme puolison kanssa eri ammateissa ja työpaikoissa, niin voimme aina silloin tällöin kehittää sellaisen tarinan kuinka “pomo” on kahdella jalalla kävelevä umpio, joka on käskenyt jäädä perjantaina työn jälkeen palaveriin. Ja sitten palaverin jälkeen lähdetään “poikien” tai “tyttöjen” kanssa parille huurteiselle pälättämään siitä kuinka mulkkuja meille kaikille oikeille työläisille ollaan.

Arvatkaa vain onnistuisiko tuo asia jos oma puoliso sattuisi olemaan paikalla? Siinä pitäisi sitten varmaan sanoa reilusti, että olen lähdössä parille kepulle, ja sitä rataa. Eikä siitä voisi mitenkään siellä sosiaalisissa tiloissa avautua, kuinka hirveä puoliso minulla sattuisi olemaan. Eli sen takia kannattaa varmistua siitä, että oma puoliso on aivan muussa ammatissa kuin itse on. Saattaa olla hiukan nolo tilanne jos vaikka ne jutut mitä kahvihuoneessa puhuttiin päätyvät puolison korviin. 

Ja se on se, että me emme itse koskaan kykene täysin arvioimaan omaa osaamistamme kuten sitä ehkä pitäisi arvioida. Jos ajattelemme että esimerkiksi koronavirus ei voi tarttua linnan juhlissa, niin olemme väärässä. Koronavirus ei ole sellainen että se uskoisi mitään komentoja, vaikka ehkä joku on sellaista saanut päähänsä, ja siksi oli hieno ele että juhlat olivat virtuaaliset. 

Siis siinä tasavallan johtaja näytti esimerkkiä siitä, kuinka asiat pitää hoitaa. Jos päättäjät eivät näytä esimerkkiä niin miksi niitä sitten kukaan seuraisi? Mikäli nuo juhlat olisi järjestetty tavalliseen tapaan, niin silloin olisi het lähtenyt liikkeelle joukko huhuja siitä, kuinka joku vain haluaa ajaa meidän maamme alas. 

Alla on nuo kaksi tapaa kirjoittaa asioista, joista äsken mainitsin. 

Tapa 1) “Musta tuntuu että…”. Eli silloin kirjoittaja vain väittää jotain, ja kirjoitus sitten on muuten erittäin helposti jyrättävissä. Jos tällaista tapaa käyttää, niin silloin saa kyllä varautua kaiken maailman suurenmoisiin viittauksiin asioihin kuten Dunning-Kruger efekteihin, joita on varmaan netti pullollaan. 

Yksi tapa muuten jyrätä ihminen jonka kanssa on eri mieltä on käyttää tieteelliseltä vaikuttavia termejä, ja sitten voidaan toivoa sitä, että kukaan ei sitten viitsi tarkistaa tuota termiä. Toinen hyvä tapa on käyttää esimerkiksi esimiesasemaa ja raivosta täristen ilmoittaa, että kirjoitelman tekijä on klotsapiinia syövä skitsofreenikko sekä erakko. 

Kun puhutaan sitten tieteellisistä termeistä, niin tietenkin me kaikki olemme jotenkin alttiita Dunning-Kruger efektille, jota on aivan kiitettävästi käsitelty esimerkiksi YLEn kotisivuilla. Kuitenkin ennen kuin jonkun ihmisen kirjoittamat asiat jyrätään aivan lyttyyn, ja niitä lähdetään nimittämään harhoiksi, niin silloin kannattaa myös muistaa yksi asia. 

Se että joku asia nyt ei vain satu miellyttämään meitä saattaa olla syy kääntää keskustelu toiseen suuntaan, mutta sitten tietenkin tässä asiassa voidaan lähteä siitä, että tuo kirjoitelma ei ole silti kovin huono tai pidä sinällään sisällään mitään huonosti tehtyjä tai muita asioita. Jos sitten taas kirjoitetaan hypoteettisista asioista kuten tähtien välisistä lennoista niin silloin on kohteliasta mainita, että kyseessä on joku hypoteettinen asia, jota futurologit miettivät hiljaa omissa kammioissaan kohottaen kulmiaan. 

Tapa 2) Etsiä sitä omaa näkemystä sekä omia ajatuksia puoltavia asiallisia kotisivuja tai muuta vastaavaa materiaalia. Eli tuolloin kotisivut voidaan valita siten, että ne edustavat esimerkiksi jotain tunnettuja uutispalveluita tai valtion virastoja. Tällaiset palvelut eivät yleensä keksi kovin paljoa asioita omasta päästään, vaan välittävät sitä oikeaa sekä todettua tietoa. 

Tuollaiset kotisivut voi sitten liittää tekstin perään linkkeinä, joita muut voivat kopioida omiin selaimiin, ja sitä kautta sitten ainakin nähdä, että ihminen on käyttänyt jotain muuta lähdettä kuin “Aku Ankkaa” tuon kirjoitelman tekemiseen.

Samoin jos itse on jostain asiasta kehittänyt aivan oman näkemyksen, niin silloin voi tuon oman näkemyksen merkitä sanalla “hypoteettinen”, mikä osoittaa että tuo asia on on sitten sellainen, että siitä ei ole olemassa mitään sellaista olemassa olevaa todistetta. 

1. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/30/valheenpaljastaja-dunning-kruger-efekti-selittaa-netin-amatooriepidemiologien

Kuva: https://www.sll.fi/lappi/jarjesto/arkistosta-poimittua/kekkosen-ainaisjasenyys/

https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2020/12/07/dunning-kruger-efekti-yhdessa-tyopaikalla-tapahtuvan-seurustelun-kanssa-on-varmaan-hyvin-mielenkiintoisia-asioita/