Kun isoveli tietää kaiken
Alussa oli valtio, jota johti valtion isä eli kuningas, ja tuo henkilö oli tietenkin vallan sekä valtion henkilöitymä, mikä tiivistettiin kolmeen sanaan “valtio olen minä”. Tuo tiivistelmä on siis kuuluisa Ludvig XIVn eli “Aurinkokuninkaan” lause, kun häneltä kysyttiin sitä, mikä on Ranskan valtio, ja mikä on kuninkaan suhde valtioon. Valtio oli olemassa kuningasta ja hänen armeijaansa varten, eikä mitään muuta merkitystä ihmisillä ollut kuin palvella kuningasta, eli totella hänen sanojaan sekä tuottaa ruokaa asevoimille.
Ja tietenkin oli parempi että ihmiset eivät ajattele liikaa, koska se saattaisi aiheuttaa sen, että he tiesivät olevansa jotenkin huonommassa asemassa kuin toiset. Jos niin sattuisi käymään, oli kuninkaan tehtävä lähettää sotilaansa murskaamaan kapinaa, ja siksi oli parempi että kansa ei turhaan filosofioita harrastanut. Heille riitti se, että kuningas oli jumalan työhönsä nimittämä henkilö, eikä muuta mahdollisuutta ollut kuin ottaa oma paikka tuossa valtiossa sekä tyytyä osaansa. Saattaa olla niin, että joku kuningas kirosi sen, että Raamatussa ei ole sielunvaellusta tai predestinaatio-oppia.
Tämä oppi takaisi sen että ihmisille voidaan sanoa, että hän saisi seuraavassa elämässä suuren korotuksen, jos hän tässä elämässä tottelee ja tyytyisi vain osaansa. Ja tietenkin itäisten maiden viisaat miehet selittivät toisen ihmisen huonoa osaa sillä, että tämä oli edellisessä elämässään ollut hyvin paha. Tuolloin ei myöskään esimerkiksi kerjäläinen tarvinnut armoa tai muuta vastaavaa, eikä häntä tarvinnut sääliä. Eikä myöskään johtajien hävetä, jos he vaikka tekivät joskus jotain ehkä jonkun mielestä väärää. Pyhä kirja oikeutti heidän tekonsa ja sen takia kaikki mitä he tekivät alemmalla portaalla olevalle ihmiselle oli oikein, jos he olivat ylemmällä portaalla. Tuo asema portailla merkitsi sitä, että toisen ihmisen ihmisarvo oli pienempi kuin toisen.
Tuossa isi-kuninkaan johtamassa valtiossa ei ollut tietoakaan tasa-arvosta, vaan kaikki oikeudet oli varattu valtion isälle, joka suuressa rakkaudessaan rankaisi lapsiaan, jos nämä tekivät väärin. Valtion isänä kuningas käytti Raamatusta peräisin olevaa lausetta “joka vitsaa säästää se lastaan vihaa” oikeutuksena siihen toimintaan, mitä hänen sotilaansa sekä sheriffit tekivät kansalle. Valtio oli ikään kuin valtava maatila, missä tuotettiin ruokaa sekä muita välineitä kuninkaan armeijalle.
Ensimmäiset kuninkaat nosti valtaan turvattomuus. Hän oli mies, jonka tehtävä oli puolustaa muita ihmisiä. Hän johti aseellista voimaa, millä pidettiin viholliset poissa viljelyksiltä, mutta myöhemmin hän vastasi myös järjestyksen valvonnasta omalla maallaan.
Kuninkaan absoluuttista sekä diktaattorista vallankäytön mallia perusteltiin sillä, että tuolloin kuningas oli valtion tai yhteiskunnan keskellä. Hän ei voinut mihinkään valtiostaan lähteä, joten siksi valtio oli hänelle kaikki kaikessa. Kuningas tietenkin joutui kantamaan verot sekä myös tukahduttamaan kapinoita, eli antamaan keppiä kansalle.
Tuolloin kuninkaalta unohtui se, että ihmisille voisi tarjota myös joskus porkkanoita kepin ja vitsan sijasta. Sitten joukko miehiä ja ehkä myös naisia keksi, että kaikki ihmiset voisivat olla veljiä ja sisaria keskenään. Silloin valtion johtoon tuli joukko miehiä, jotka käsittivät valtion tarvitsevan isoveljeä. Isoveljen rooli tuon ajan yhteiskunnassa oli toimia isän eli talon isännän edustajana silloin kun hän oli itse poissa. Ja seurauksena oli tietenkin se, että isoveljen tehtävä oli valvoa sitä, mitä muut valtiossa eli hänen maillaan tekivät.
Kaikki ihmiset ovat syntyneet tasa-arvoisiksi, mutta jotkut vain ovat hiukan toista tasa-arvoisempia, on sanonta mikä on tuttu jostain elokuvasta. Tässä vaiheessa muistelemme tietenkin niitä suuria tasa-arvoisia asioita, joilla moni ihminen on noussut valtaan valtiossa tai jossain joukossa. Mieleen tulee suuri joukko erilaisia vallankumouksia, minkä avulla valtaan on noussut joukko ihmisiä, jotka eivät sitten ole sieltä vallan kahvasta halunneet lähteä pois, vaan ovat muuttaneet oman valtionsa paranoidiksi poliisivaltioksi, missä toisinajattelijoita vainotaan.
Mutta sitten joskus ovat toisinajattelijat päässeet valtaan, ja sen jälkeen ovat vankisellit täyttyneet edellisten valtiaiden edustajista. Jos ihminen pääsee valtaan, niin silloin hän saa välineet, millä toteuttaa itseään sekä vallankumouksen ihannetta mikä on “vapaus, veljeys ja tasa-arvo”. Se mitä vallankumouksissa sitten on tapahtunut on se, että joku vallankumouksellinen ryhtyy koko kansan isoveljeksi, joka valvoo ja kasvattaa nuorempiaan siihen uskoon, että valtiota johtaa aina viisas mies, joka tekee kaikista asioista merkillisen yksinkertaisia.
Eli tämä isoveli kansalainen valvoo muita kansalaisia ja antaa kaikki käskyt. Muiden kansalaisten eli pikkuveli- tai pikkusisko kansalaisten rooli on totella isoveli kansalaista, joka tietenkin on tasa-arvoisin kaikista kansalaisista. Jos isoveli kansalaisen määräyksiä vastustetaan on ovella poliisi, joka kertoo että “tuli tehtyä pieni moka”, ja sen jälkeen käy matka kohti vankilaa.
Kun aikoinaan Venäjällä alkoi vallankumous, niin silloin tietenkin vallankumoukselliset lupasivat hyvin paljon. Ja sitten kun vallankumous oli toteutunut, niin lupaukset vain alkoivat unohtua. Luuletteko että kukaan olisi lähtenyt vallankumoukseen, jos olisi kerrottu että siihen kuului sitten myöhemmin GPU, salainen poliisi mikä pidätti kaikki toisinajattelijat? Ei vallankumoukseen pitänyt tällaista kuulua. Mutta sitten salainen poliisi ja sen avulla toteutettu terrori aiheuttivat sen että valtiaat eivät uskaltaneet poistua viroistaan, koska he pelkäävät kostoa.
Kun vallankumous tuo epäjärjestyksen, niin lopulta aina yhteiskunta pyrkii järjestykseen. Turvattomuus tuo tilaisuuden autoritaariselle johtajalle, joka palauttaa järjestyksen. Ja kun valtiossa koittaa sisäisen rauhan ajat, niin silloin aletaan taas vaatia sitä, että lakeja aletaan muuttaa, eli mikään laki ei koskaan ole kaikille mieleen. Ja sitten niitä lähdetään muuttamaan.
Sanotaan että sosiaalisen median epäkohdista pahin on se, että siellä saa tehdä “mitä vain”, mikä tarkoittaa joidenkin mielestä kiusaamista. Sen takia sosiaaliseen mediaan halutaan sääntöjä, joita valvotaan viranomaisten toimesta. Eivät kaikki sosiaalisen median käyttäjät ole trollaajia, jotka haukkuvat ketä hyvänsä, jonka kanssa ovat olleet eri mieltä.
Samalla tavalla eivät myöskään varhaisten kuninkaiden aikaan kaikki ihmiset olleet sellaisia, että he polttivat toisten peltoja. Mutta jostain tuli vain naamioituja miehiä, ja sitten viljelysmaat muuttuivat tuhkaksi. Sitten vain paikalle saapui palkkasoturien joukko tarjoamaan palveluksiaan. Ehkä joku kysyi silloin puoliksi piloillaan että oliko tuo joukko itse tehnyt tuon tihutyön?
Tai oliko se sittenkään se naapurin kylä, joka käytiin hävittämässä syyllinen tuohon tekoon. Mutta sattui olemaan niin, että palkkasoturit sattuivat olemaan kovin herkkähipiäisiä, ja loukkaantua jos joku edes epäili heidän motiivejaan. Tuolloin saattoi palkkasoturi loukkaantua, ja heilauttaa miekkaansa, jolloin epäilijän pää pyöri lattialla. Ja pitihän tuon hyväsydämisen yhteisön palvelijan saada syödäkseen. Kun hän vielä toimi riski ammatissa sekä käyttää kalliita välineitä, niin silloin piti tietenkin saada kunnon palkkioita. Vai luuletteko, että esimerkiksi panssaripaita on kovin halpaa tekoa?