keskiviikko 27. toukokuuta 2020

Kohtaamisista



Kohtaamisista

 

Kaikki voivat kohdata universumissa. Kohtaaminen ei sinällään vaadi mitään kovin korkeaa tietoisuutta. Tai oikeastaan vain jos haluamme tietää kohtaamisesta, niin silloin kohtaamisen osapuolista toisen pitää olla tiedostava olento, jotta hän voi kertoa siitä muille tai sitten pitää paikalla olla todistajat, jotta esimerkiksi kiven putoaminen jyrkänteeltä ei jää ihmisten tietoisuuden ulkopuolelle tai sitten tuon ilmiön pitää olla niin voimakas, että ihmiset voivat ne havaita

 

Mutta jos pikkukivi putoaa jostain ja kohtaa toisen kiven jossain kaukaisessa metsässä, niin tieto tästä ei päädy ihmisten tietoisuuteen. Vain asia minkä ihminen näkee välittyy puheen avulla toisille ihmisille, mutta jos kukaan ei kerro nähneensä kivin kohtaamista, niin silloin tämä tapaus jää vain yhden ihmisen tietoon. Tuolloin tapahtuman välittyminen eteenpäin on kiinni siitä, haluaako ihminen kertoa näkemästään muille. Joka tapauksessa tapaus on ihmislajin tiedossa, koska yksi sen edustajista on tämän asian nähnyt

 

Tietenkin elottomien kappaleiden kohtaaminen voi olla niin järisyttävä, että se havaitaan yleisesti. Tähdet kohtaavat toisiaan vaeltaessaan galakseissa. Kivet kohtaavat toisiaan, kun ne esimerkiksi heitetään veteen. Tai ihmiset kohtaavat toisiaan vaikkapa illanistujaisissa. Kohtaaminen on interaktio, eli tuollaisessa tilanteessa kohtaavien tahojen pitää olla tasa-arvoiset, jotta saadaan aikaan aitoa keskustelua. Mutta jos kohtaaminen tapahtuu sitten esimerkiksi ihmisen ja koiran välillä, niin silloin ihminen yksin antaa tuossa tilanteessa käskyjä.

 

Aidossa keskustelussa koirakin voisi sanoa jotain, mutta yleensä ihminen antaa sille käskyt yksipuolisesti, koska emme vain ymmärrä koiran puhetta. Ja siksi meille on helpompi, että lähdemme siitä, että meidän käsky on laki. Olisi mukavaa tietää joskus mitä koirat ajattelevat tästä asiasta, mutta ilmeisesti se on vielä mahdotonta.

 

Joskus aina mietitään sitä kuinka kohtaamme asioita, ja siitä että voimmeko kohdata esimerkiksi eläimen tasa-arvoisesti? Kun mietitään sitä että voivatko eläimet tai esimerkiksi elottomat kappaleet kohdata, niin silloin pitää myös miettiä kohtaamisen syvempää olemusta. Eli pitääkö meidän käsittää kohtaamisemme tai pitääkö kohtaamisella olla joku muu tarkoitus kuin suvun jatkaminen? Ihmisten välisessä kohtaamisessa on ainakin aina olevinaan joku muu tarkoitus kuin koirien tai muiden eläinten kohtaamisessa.

 

Mutta onko kohtaamisemme toisten ihmisten kanssa sen suurempaa kuin eläinten, eli sänkyyn me aina jostain syystä vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa haluamme. Vai onko sitten joku muu syy olemassa siihen, miksi huudamme jollekin puolitutulle leidille kadun toisella puolella, että minne hän on menossa tai että olisiko hänellä aikaa ehkä pienelle päiväkahville? Mutta sitten kun lähdemme ajattelemaan esimerkiksi kivin kohtaamista, niin ne eivät ehkä käsitä sitä, että ne kolahtivat toisiaan vasten.

 

Mutta jos taas tekoälyn ohjaamat robotit kohtaavat, niin silloin ne osaavat väistää toisiaan. Kohtaamisen yhteydessä robotit suorittavat biztalkin. eli kysyvät toisiltaan että onko niillä kiire tai etuoikeus kulkea. Sitten robotit kysyvät toisiltaan, että kenellä on enemmän tilaa väistää, ja sitten jolla on suurempi tila suorittaa väistöliikkeen. Kyse on siitä sitten, että tietääkö robotti oikeasti mitä se on tekemässä? Ja kuten olen sanonut, niin koskaan ei kohtaaminen itse vaadi sen suurempaa tietoa siitä mitä on tapahtumassa tai suurta tietoisuutta.


sunnuntai 24. toukokuuta 2020

Jaa että miksi Ludvig XIV llä on niin hauskat vaatteet?


 


Jaa että miksi Ludvig XIV llä on niin hauskat vaatteet?

Vaatteet tekevät miehen. Me kaikki käytämme jonkinlaisia vaatteita, ja siksi emme aina muista, että pukeutuminen on opittua. Me opimme jo lapsena mikä on soveliasta pukeutumista ja mikä ei. Jos vanhempamme käyttävät pukuja sekä solmiota päivittäin, niin silloin itsekin niitä ehkä myöhemmin käytämme. Kun taas ihminen jonka kotona ei näitä vaatteita käytetä ei niitä niin mielellään itse myöhemmin käytä. 

Eli Ludvig XIV oli oppinut kotonaan, että tietynlaiset vaatteet ovat todella upeita ja miehekkäitä, mutta hän on tietenkin äärimmäinen esimerkki ihmisestä joka on kasvanut omassa keinotekoisessa yhteiskunnassa. Kaikki yhteiskunnat ovat keinotekoisia, mutta Ludvigin kohdalla tämä asia korostuu siten, että kukaan hänen ympärillään ei sano hänelle vastaan.

Se että ihminen ympäröi itsensä sellaisilla ihmisillä, jotka häntä miellyttävät on ihmisen suurin voima, mutta samalla myös suurin heikkous. Jos joku saa tietään asioita, jotka voivat olla tuhoisia, mutta ei osaa tai uskalla sanoa sitä esimerkiksi kuninkaalle, niin seurauksena voi olla hyvin suuri vahinko. Nimittäin mitä suurempi toimija tekee virheitä, niin sitä suurempi on vahinko. Ja jos absoluuttinen hallitsija joka käyttää totaalisia otteita  tekee virheitä, niin silloin virheen laatu on absoluuttinen ja totaalinen tuho saattaa seurata tällaista virhettä. 

Me pelkäämme lapsiamme, koska he käyttävät valtaa siten, kuin me itse olemme valtaa aikoinaan käyttäneet. Sen takia voidaan sanoa, että tietyt asiat ja kuviot toistuvat kerran toisensa perään. Tämä asia näkyy erityisesti kuninkaissa sekä heidän tavassaan pukeutua ja käyttää valtaa. Kuninkaallinen vallankäyttö on oikeastaan vallankäytön sekä sosiaalisen toiminnan äärimmäinen esimerkki, mutta sen avulla voidaan tutkia myös tavallisten ihmisten välisiä suhteita. 

Jos ajatellaan että esimerkiksi koulukiusaamisessa käytetään jotain tiettyä sanavalintaa tai tiettyä mallia, niin silloin kannattaisi tutkia hieman arkistoja. Saattaa olla niin, että sama malli on ollut käytössä joskus vuonna yksi ja kaksi. Mikäli samoja sanamuotoja sekä saman tyylisiä vaatteita ollaan käytetty joskus ennenkin, niin silloin voidaan ajatella, että ehkä joku noista kiusaajista on jonkun kauan sitten koulussa samalla tavalla toimineen henkilön poika tai tytär. 

Me kaikki opimme asioita, vaikka niitä ei olisi tarkoitettu meidän silmillemme. Eli jos olemme gangsterin lapsia, niin tiedämme että tietty asu tarkoittaa tiettyjä asioita. Aivan samalla tavoin kuin esimerkiksi ruusu rinnassa tarkoittaa sitä, että tulossa on häät, niin myös tietynlaisen puvun käyttö tarkoittaa Mafiassa sitä, että kohta konepistooli laulaa. Tuon puvun tarkoitus on peittää mafioson henkilöllisyys. Ja siksi tuo puku on “kova juttu”. Samalla tavoin MC-miesten liivi on kova juttu niille, jotka kuuluvat näihin järjestöihin. 

Voidaan ajatella että edes aikalaisten mielestä Ludvig XIV n vaatteet tässä kuvassa eivät ole mitenkään erityisen oikeat valinnat, ja joskus olen kuullut sellaista, että noiden vaatteiden tarkoitus oli paljastaa, että keskusteliko tuo suuri kuningas joskus esimerkiksi tavallisten ihmisten kanssa. Eli jos joku tavallinen ihminen olisi nähnyt tuon suuren johtajan, niin silloin hän olisi varmaan purskahtanut nauruun. Mutta Ludvigille oli opetettu että nämä vaatteet mitkä hänellä on päällään ovat “kova juttu”. 

Tällaiset vaatteet ovat loistava indikaattori, nimittäin jos olisi joskus puhunut esimerkiksi tavallisten suutarien tai räätälien kanssa, niin silloin noiden vaatteiden toimittaja olisi ehkä joutunut tyrmään tai Ludvig XIV olisi vaihtanut vaatteita. Jos ajatellaan sitä, mikä olisi oikea pukeutumisen tyyli, niin sen tietenkin jokainen oppii kasvaessaan. Ja jos ihminen kuulee vain siitä, kuinka tyylikäs hän on, niin silloin saattaa asuvalinta olla hiukan erikoinen. 

Ludvig oli ihminen joka kasvoi vallan ympärillä ja käyttämään valtaa. Hän oli omasta mielestään vallan henkilöitymä, mikä tarkoitti sitä että hänet kasvatettiin oppimaan se, että kuningas on aina oikeassa, eikä kukaan saanut häntä kyseenalaistaa. Eli hän oli malli-oppimisen henkilöitymä. Mies joka sai aina mitä halusi. 

Jos ajatellaan sitä miten valtaa käytetään esimerkiksi yhtiöissä tai valtiossa, niin se malli miten tuota valtaa käytetään opitaan jo lapsena. Eli kuten alussa totesin, niin me pelkäämme lapsia siksi, että he toimivat kuten itse olemme aikoinaan toimineet. 

Kun isoveli tietää kaiken

 


Kun isoveli tietää kaiken

Alussa oli valtio, jota johti valtion isä eli kuningas, ja tuo henkilö oli tietenkin vallan sekä valtion henkilöitymä, mikä tiivistettiin kolmeen sanaan “valtio olen minä”. Tuo tiivistelmä on siis kuuluisa Ludvig XIVn eli “Aurinkokuninkaan” lause, kun häneltä kysyttiin sitä, mikä on Ranskan valtio, ja mikä on kuninkaan suhde valtioon. Valtio oli olemassa kuningasta ja hänen armeijaansa varten, eikä mitään muuta merkitystä ihmisillä ollut kuin palvella kuningasta, eli totella hänen sanojaan sekä tuottaa ruokaa asevoimille. 

Ja tietenkin oli parempi että ihmiset eivät ajattele liikaa, koska se saattaisi aiheuttaa sen, että he tiesivät olevansa jotenkin huonommassa asemassa kuin toiset. Jos niin sattuisi käymään, oli kuninkaan tehtävä lähettää sotilaansa murskaamaan kapinaa, ja siksi oli parempi että kansa ei turhaan filosofioita harrastanut. Heille riitti se, että kuningas oli  jumalan työhönsä nimittämä henkilö, eikä muuta mahdollisuutta ollut kuin ottaa oma paikka tuossa valtiossa sekä tyytyä osaansa. Saattaa olla niin, että joku kuningas kirosi sen, että Raamatussa ei ole sielunvaellusta tai predestinaatio-oppia. 

Tämä oppi takaisi sen että ihmisille voidaan sanoa, että hän saisi seuraavassa elämässä suuren korotuksen, jos hän tässä elämässä tottelee ja tyytyisi vain osaansa. Ja tietenkin itäisten maiden viisaat miehet selittivät toisen ihmisen huonoa osaa sillä, että tämä oli edellisessä elämässään ollut hyvin paha. Tuolloin ei myöskään esimerkiksi kerjäläinen tarvinnut armoa tai muuta vastaavaa, eikä häntä tarvinnut sääliä. Eikä myöskään johtajien hävetä, jos he vaikka tekivät joskus jotain ehkä jonkun mielestä väärää. Pyhä kirja oikeutti heidän tekonsa ja sen takia kaikki mitä he tekivät alemmalla portaalla olevalle ihmiselle oli oikein, jos he olivat ylemmällä portaalla. Tuo asema portailla merkitsi sitä, että toisen ihmisen ihmisarvo oli pienempi kuin toisen. 

Tuossa isi-kuninkaan johtamassa valtiossa ei ollut tietoakaan tasa-arvosta, vaan kaikki oikeudet oli varattu valtion isälle, joka suuressa rakkaudessaan rankaisi lapsiaan, jos nämä tekivät väärin. Valtion isänä kuningas käytti Raamatusta peräisin olevaa lausetta “joka vitsaa säästää se lastaan vihaa” oikeutuksena siihen toimintaan, mitä hänen sotilaansa sekä sheriffit tekivät kansalle. Valtio oli ikään kuin valtava maatila, missä tuotettiin ruokaa sekä muita välineitä kuninkaan armeijalle. 

Ensimmäiset kuninkaat nosti valtaan turvattomuus. Hän oli mies, jonka tehtävä oli puolustaa muita ihmisiä. Hän johti aseellista voimaa, millä pidettiin viholliset poissa viljelyksiltä, mutta myöhemmin hän vastasi myös järjestyksen valvonnasta omalla maallaan.

 Kuninkaan absoluuttista sekä diktaattorista vallankäytön mallia  perusteltiin sillä, että tuolloin kuningas oli valtion tai yhteiskunnan keskellä. Hän ei voinut mihinkään valtiostaan lähteä, joten siksi valtio oli hänelle kaikki kaikessa. Kuningas tietenkin joutui kantamaan verot sekä myös tukahduttamaan kapinoita, eli antamaan keppiä kansalle. 

Tuolloin kuninkaalta unohtui se, että ihmisille voisi tarjota myös joskus porkkanoita kepin ja  vitsan sijasta. Sitten joukko miehiä ja ehkä myös naisia keksi, että kaikki ihmiset voisivat olla veljiä ja sisaria keskenään. Silloin valtion johtoon tuli joukko miehiä, jotka käsittivät valtion tarvitsevan isoveljeä. Isoveljen rooli tuon ajan yhteiskunnassa oli toimia isän eli talon isännän edustajana silloin kun hän oli itse poissa. Ja seurauksena oli tietenkin se, että isoveljen tehtävä oli valvoa sitä, mitä muut valtiossa eli hänen maillaan tekivät.  

Kaikki ihmiset ovat syntyneet tasa-arvoisiksi, mutta jotkut vain ovat hiukan toista tasa-arvoisempia, on sanonta mikä on tuttu jostain elokuvasta. Tässä vaiheessa muistelemme tietenkin niitä suuria tasa-arvoisia asioita, joilla moni ihminen on noussut valtaan valtiossa tai jossain joukossa. Mieleen tulee suuri joukko erilaisia vallankumouksia, minkä avulla valtaan on noussut joukko ihmisiä, jotka eivät sitten ole sieltä vallan kahvasta halunneet lähteä pois, vaan ovat muuttaneet oman valtionsa paranoidiksi poliisivaltioksi, missä toisinajattelijoita vainotaan. 

Mutta sitten joskus ovat toisinajattelijat päässeet valtaan, ja sen jälkeen ovat vankisellit täyttyneet edellisten valtiaiden edustajista. Jos ihminen pääsee valtaan, niin silloin hän saa välineet, millä toteuttaa itseään sekä vallankumouksen ihannetta mikä on “vapaus, veljeys ja tasa-arvo”. Se mitä vallankumouksissa sitten on tapahtunut on se, että joku vallankumouksellinen ryhtyy koko kansan isoveljeksi, joka valvoo ja kasvattaa nuorempiaan siihen uskoon, että valtiota johtaa aina viisas mies, joka tekee kaikista asioista merkillisen yksinkertaisia. 

Eli tämä isoveli kansalainen valvoo muita kansalaisia ja antaa kaikki käskyt. Muiden kansalaisten eli pikkuveli- tai pikkusisko kansalaisten rooli on totella isoveli kansalaista, joka tietenkin on tasa-arvoisin kaikista kansalaisista. Jos isoveli kansalaisen määräyksiä vastustetaan on ovella poliisi, joka kertoo että “tuli tehtyä pieni moka”, ja sen jälkeen käy matka kohti vankilaa. 

Kun aikoinaan Venäjällä alkoi vallankumous, niin silloin tietenkin vallankumoukselliset lupasivat hyvin paljon. Ja sitten kun vallankumous oli toteutunut, niin lupaukset vain alkoivat unohtua. Luuletteko että kukaan olisi lähtenyt vallankumoukseen, jos olisi kerrottu että siihen kuului sitten myöhemmin GPU, salainen poliisi mikä pidätti kaikki toisinajattelijat? Ei vallankumoukseen pitänyt tällaista kuulua. Mutta sitten salainen poliisi ja sen avulla toteutettu terrori aiheuttivat sen että valtiaat eivät uskaltaneet poistua viroistaan, koska he pelkäävät kostoa. 

Kun vallankumous tuo epäjärjestyksen, niin lopulta aina yhteiskunta pyrkii järjestykseen. Turvattomuus tuo tilaisuuden autoritaariselle johtajalle, joka palauttaa järjestyksen. Ja kun valtiossa koittaa sisäisen rauhan ajat, niin silloin aletaan taas vaatia sitä, että lakeja aletaan muuttaa, eli mikään laki ei koskaan ole kaikille mieleen. Ja sitten niitä lähdetään muuttamaan. 

Sanotaan että sosiaalisen median epäkohdista pahin on se, että siellä saa tehdä “mitä vain”, mikä tarkoittaa joidenkin mielestä kiusaamista. Sen takia sosiaaliseen mediaan halutaan sääntöjä, joita valvotaan viranomaisten toimesta. Eivät kaikki sosiaalisen median käyttäjät ole trollaajia, jotka haukkuvat ketä hyvänsä, jonka kanssa ovat olleet eri mieltä.

Samalla tavalla eivät myöskään varhaisten kuninkaiden aikaan kaikki ihmiset olleet sellaisia, että he polttivat toisten peltoja. Mutta jostain tuli vain naamioituja miehiä, ja sitten viljelysmaat muuttuivat tuhkaksi. Sitten vain paikalle saapui palkkasoturien joukko tarjoamaan palveluksiaan. Ehkä joku kysyi silloin puoliksi piloillaan että oliko tuo joukko itse tehnyt tuon tihutyön? 

Tai oliko se sittenkään se naapurin kylä, joka käytiin hävittämässä syyllinen tuohon tekoon. Mutta sattui olemaan niin, että palkkasoturit sattuivat olemaan kovin herkkähipiäisiä, ja loukkaantua jos joku edes epäili heidän motiivejaan. Tuolloin saattoi palkkasoturi loukkaantua, ja heilauttaa miekkaansa, jolloin epäilijän pää pyöri lattialla. Ja pitihän tuon hyväsydämisen yhteisön palvelijan saada syödäkseen. Kun hän vielä toimi riski ammatissa sekä käyttää kalliita välineitä, niin silloin piti tietenkin saada kunnon palkkioita. Vai luuletteko, että esimerkiksi panssaripaita on kovin halpaa tekoa? 

Onko muissa mahdollisesti olemassa olevissa universumeissa eri luonnonlait?


 

Onko muissa mahdollisesti olemassa olevissa universumeissa eri luonnonlait?

Ovatko luonnonlait aina samat kaikkialla? Tässä sitten lähdetään siitä, että toinen universumi koostuisi siis aineesta, mikä olisi erilaista tai siihen vaikuttaisi erilaiset voimat kuin meidän universumimme aineeseen. Siitä sitten voidaan olla ainakin kahta eri mieltä, koska vaikka esimerkiksi universumin määritelmä on se, että se on valtavan alkuräjähdyksen muodostama kupla, niin silti se on aina samassa tilassa tai ulottuvuudessa kuin meidän oma rakas universumimme. 

Tästä seuraa se, että myös tuossa kaukaisessa universumissa, mitä emme ehkä koskaan kykene havaitsemaan olisi voimassa samat materiaa koskevat luonnonlait, kuin mitä me itse tunnemme. Tämä koskee siis myös tilannetta, missä tämä hypoteettinen universumi koostuisi antimateriasta. Antimateria on materiaa samalla tavalla kuin materia siinä mielessä, että siihen vaikuttavat samat luonnonlait kuin aineeseen, mitä me tunnemme “materian” nimellä. 

Jos annihilaatiota, mikä tarkoittaa tilannetta missä antimateria koskettaa materiaa ei lasketa lukuun, niin antimateria muodostaa samanlaisia molekyylejä sekä reagoi muihin partikkeleihin samalla tavoin kuin materia reagoi. Eli sen takia esimerkiksi painovoima vaikuttaisi toisissa universumeissa samalla tavalla kuin meidän universumissamme. Tämä siis koskisi universumeita, jotka ovat samassa ulottuvuudessa meidän universumimme kanssa. 

Eräiden kosmologien mukaan painovoima-aallot ikään kuin resonoivat muita ulottuvuuksia. Eli kun toisessa universumissa kaksi super massiivista kohdetta törmää, niin nuo värähtelyt siirtyvät myös muihin ulottuvuuksiin. Eli mitä ovat ulottuvuudet?

________________________________________________________________________

Siis mitä on ulottuvuus?

1) Olisiko ulottuvuus jonkinlainen taajuus?

Ne voisivat olla esimerkiksi toisella taajuudella värähtelevää ainetta, joka ei vain lähetä sellaista säteilyä, että se vaikuttaisi kappaleisiin, jotka ovat meidän kanssamme samassa ulottuvuudessa. Tai oikeastaan voidaan sanoa että jos interaktio ulottuvuuksien välillä tapahtuu painovoima-aaltojen välityksellä, niin silloin interaktio on niin heikkoa, että sitä ei vain voida huomata. 

2) Tai olisiko ulottuvuus jonkinlainen energiataso?

Tällöin voidaan ajatella että ulottuvuus olisi kuin ilmapallo. Alussa ulottuvuus olisi piste, mutta kun siihen siirtyy energiaa, niin silloin ulottuvuus saisi ensin leveyden ja pituuden. Tämän jälkeen muodostuisi sitten syvyys, ja energian lisääntyessä saisi tämä tila sitten lisää ulottuvuuksia, koska energia loisi niitä ehkä loputtomasti. Mutta aina siirtyessään ylemmälle energiatasolle se ei enää voi suoraan koskettaa tätä kolmiulotteista universumia, jota myös ulottuvuuden nimellä kutsutaan. (1)
_________________________________________________________________________

Mutta tilanne mutkistuu jos toinen universumi sattuu sijaitsemaan jossain muussa ulottuvuudessa. Tuolloin me emme voisi havaita kyseistä universumia, vaikka olisimme samassa kohdassa seisomassa. Ulottuvuuksien malli on kuin kerrostalo, missä ulottuvuudet muodostavat kerroksia. Ja vaikka oliot olisivat samalla kohdalla toistensa kanssa, niin ne eivät voisi havaita toisiaan, koska välillä on lattia. 

Ja vaikka universumit sijaitsisivat samassa ulottuvuudessa, niin silloinkin muita universumeita olisi vaikea havaita, koska oman universumimme tähdet peittävät tuon kaukaisen kohteen halon. Jos ajatellaan esimerkiksi sitä, että toinen universumi sijaitsee jossain muussa ulottuvuudessa, niin silloin me emme voisi ehkä suoraan havaita tuosta universumista tulevaa äärimmäisen heikkoa interaktiota oman maailmamme kanssa. 

Mutta epäsuoria havaintoja voidaan tehdä. Eli tuo toinen tai nuo muut universumit ikään kuin koputtelevat lattiaa mikä on ulottuvuuksien välillä. Tuo värähdys olisi painovoima-aalto, joka sitten siirtyy tuon välitilan kautta omaan universumimme. Ja sen takia nämä aallot ovat hyvin mielenkiintoisia havainto kohteita. 




Kuva: NASA




lauantai 23. toukokuuta 2020

Miksi meidän pitää puhua antimateriasta ja materiasta?


 

Miksi meidän pitää puhua antimateriasta ja materiasta?

Aina välillä huomaamme, että kaiken maailman kirjoituksissa käsitellään kysymystä siitä, miksi materiaa syntyi alkuräjähdyksessä enemmän kuin antimateriaa? Silloin mieleeni muistuu sellainen asia, että materia ja antimateria ovat termeinä täysin sovittuja, mikä tarkoittaa sitä, että me sanomme materiaa, missä elektronit pyörivät tiettyyn suuntaan materiaksi, ja sen peilikuvaa kutsutaan  antimaterian nimellä. 

Eli antimaterian elektronit tai tarkemmin sanoen  ovat positiivisesti varautuneita hiukkasia, jotka räjähtävät kun ne koskettavat elektronia. Miksi sitten materiaa ja antimateriaa syntyi eri määriä alkuräjähdyksen yhteydessä? Erään teorian mukaan osa antimateriasta muodosti jonkinlaisia mustia aukkoja, ja sitten tuota materiaalia putosi näihin aukkoihin. 

Siinä vasta olisi ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Siis maailma on täynnä teorioita, ja ehkä päärynän muotoinen Torium-228 atomin ydin saa aikaan sen, että tutkijat löytävät vastauksen siihen, miksi meidän maailmankaikkeutemme  materiassa elektronit ovat negatiivisia ja protonit ovat positiivisesti varautuneita, kun taas osa aineesta on vastakkaisilla varauksilla varustettuja, eli antiaineen elektronit ovat positiivisia ja protonit ovat negatiivisilla varauksilla varustettuja hiukkasia. 

Koska antiaine on samanlaista ainetta kuin se aine mistä meidän ympärillämme oleva maailma koostuu, niin silloin tietenkin voidaan ajatella, että jossain saattaisi olla universumi, joka koostuu antimateriasta. Siitä on lähtöisin multiversumi teoriaksi kutsuttu teoria, jonka mukaan on myös muita universumeita. 

Kyseinen teoria lähtee siitä, että koska antimateriaa on olemassa, niin silloin pitää myös olla universumeita, jotka koostuvat antimateriasta. Teoriaa perustellaan sillä että antimateria muodostaa samanlaisia molekyylisidoksia kuin “normaali materia”. Mutta tuota materian peilikuvaa ei ole olemassa meidän universumissamme merkittäviä määriä. Kuitenkin aina silloin tällöin meidän planeettamme kaasukehään saapuu antimateria hiukkasia. Samoin tuota outoa ainetta osataan valmistaa esimerkiksi hiukkaskiihdyttimissä. 




Mitä on kauneus?


 

Mitä on kauneus?

Kauneus voi olla kukka kedolla, se voi olla fyysinen esine kuten kivi, tai ihmisen luoma koru. Se voi olla myös ajatus ihmisen aivoissa, minkä hän aikoo muuttaa sellaiseksi, että tarinamme päähenkilö voi siihen koskea. Ja jos elämää voidaan tarkastella tarinana, niin silloin meidän pitää muistaa, että elämä on kuin tie, ja meidän pitää aina ylös yrittää. 

Kauneus on erittäin arvostettua yhteiskunnassamme, ja ehkä siksi emme oikeastaan koskaan osaa sanoa, mitä se oikeastaan on. Kun ajattelemme ihmisten kauneutta, niin kauneusihanne on muuttunut hollantilaisen taiteilija Rubensin ajoista erittäin paljon, ja tuon ajan rehevän naisihanteen sijasta nykyään suositaan hoikkia naisia, ja punaisella nenällä, suu auki pikari kädessä karjuvien miesten tilalle on tullut niin sanottu vakava sekä siisti mies, joka ei käyttäydy kuin jossain Rubensin tauluissa ilmeisesti käyttäydytään. 

Mutta kuten tiedämme, niin esimerkiksi kedon kukat ovat kauniita. Kukaan ei koskaan ajattele sitä, että noiden kukkien kauneus johtuu siitä, että ne haluavat hyönteisten pöyttävän itsensä, mutta tietenkin esimerkiksi kihokin kauneus johtuu siitä, että ne houkuttelevat hyönteisiä ravinnokseen. Eli tällöin kauneus on tappavaa lajia. Se mitä kauneudesta ajatellaan riippuu ihmisistä. Esimerkiksi tulivuoren purkaus tai salama voivat näyttää kauniilta, mutta samalla nuo ilmiöt ovat pelottavia, aivan samalla tavalla kuin kristalli voi olla pelottava. 

Jos esimerkiksi hääpari heittää kristallilasit seinään tai lattiaan, kuten eräässä sarjassa tai sen trailerissa tehdään, niin silloin saattaa olla paikallaan muistuttaa siitä, että kenkien pohjissa olisi hyvä käyttää rautaisia pohjia, koska kristallilasien rikkoutuessa niistä irtoaa erittäin teräviä sirpaleita, jotka voivat aiheuttaa jopa pysyvän invaliditeetin. Se mitä kauneus on, riippuu ihmisten tavasta nähdä asioita.

Saattaa olla niin, että ihmisten mielestä vaatteet ovat kauniita, mutta niitä voi ostaa kaupasta.  Eli meillä kaikilla on mahdollisuus saada kauniita vaatteita tai esineitä. Me voimme ostaa runokirjan, ja kopioida sen kaikki runot, mutta silti ne eivät ole meidän itsemme tekemiä. Myös luomistyö on kauneutta, kykyä mallintaa kuva tai kirjoitus omassa päässämme. 

Mutta samalla unohdetaan että nuo esineet ja muut tavarat on joku luonut. Tuolloin tullaan siihen tulokseen, että kauneus voi olla myös abstraktio. Jos katsomme galakseja kaukoputkella, niin ne muistuttavat timantti-medaljonkeja. Eli myös nämä asiat voivat olla toisaalta kauniita, mutta myös arvoituksellisia sekä valtavia ja kaukaisia. 

Sen ei tarvitse olla kuin kukka, jonka me kuvittelemme tai luomme omassa mielessämme, ja silloin kauneus on sitä “ihan omaa”, eli kukaan ei voi tuolloin lähteä ottamaan tuota ajatusta pois, mutta eipä se ketään hurmaa, jos sitä ei koskaan muille pääse kertomaan. Ja tuolloin voimme ajatella, että kauneus on myös sitä, että muiden kanssa jaetaan omat ajatukset esimerkiksi kertomalla siitä jossain blogissa tai vastaavassa paikassa. Oman ilon sekä asioiden jakaminen lisää myös muiden ihmisten iloa, ja iloiset ihmiset ovat aina kauniita, oli tilanne mitä hyvänsä. 

perjantai 22. toukokuuta 2020

Geoffrey Chaucer ja Canterburyn tarinoita.



 

                                                             Geoffrey Chaucer (n.1343-1400)

Geoffrey Chaucer ja Canterburyn tarinoita. 

Geoffrey Chaucer (n.1343-1400) (1) oli yksi ensimmäisistä runoilijoista, jotka käyttivät englannin kieltä kirjoittaessaan kirjaansa. Huomioitavaa on se että Chaucer ei koskaan itseasiassa päättänyt teostaan, ja se saattaa liittyä hänen asemaansa Lontoon tullitarkastajana. Eli pelkäsikö hän kirjoittavansa jotain mitä ei olisi pitänyt kirjoittaa? Kun tuota “Canterburyn tarinoita”(2) ajattelee, niin siinä on muutama asia, mitä ehkä pitäisi tarkastella lähemmin. Kirjassa seurue tapaa toisensa ravintolassa nimeltään “Asetakki”, ja sitten seurueeseen kuuluu 11 ihmistä. “Asetakki” ei ehkä ole aivan niin tavallinen ravintola, kuin ihmiset uskovat. Tai ehkä jollain seurueesta on kuninkaallinen uniformutakki päällään, mikä takaa tietenkin loistavan palvelun jossain ravintolassa. 

Tai oikeastaan 12, jos Chaucer on ollut yksi noista henkilöistä, ja kun tarina koskee pyhiinvaellusta erään pyhimyksen haudalle nimeltään Thomas Becket (1118-1170)(2), joka toimi aikoinaan Canterburyn arkkipiispana, ja joka surmattiin siksi, että hän riiteli kuninkaan kanssa, niin silloin mieleen tulee se, että pelkäsikö Chaucer saavansa syytteen jumalanpilkasta, tai ehkä hän huomasi jotain mitä ei olisi pitänyt huomata? Tai ehkä hän ei vain halunnut jatkaa kirjaa, koska pelkäsi että hänet tunnistetaan, tai ehkä hän ei viitsinyt kirjoittaa niitä uudelleen, eli tuolloin lähdetään siitä, että kyseiset henkilöt olivat nähneet nuo tarinat jossain kirjassa, jonka ehkä oli kirjoittanut eräs Geoffrey Chaucer-niminen runoilija, jolla sattui olemaan tullitarkastajan virka. 

Saattaa olla niin, että tämä sukunimi “Chaucer” on oikeastaan salanimi, eli se on muunnos sanasta “Saucer”, mikä tarkoittaa englanniksi “lautasta”. Chaucerin henkilöllisyys on hyvin merkillinen, ja hänen väitetään olleen varakkaan kauppiaan poika, jolla oli suhteita kuninkaaseen. Ja kerran itse kuningas Edvard III maksoi hänestä pyydetyt lunnaat omista rahoistaan, kun Chaucer oli jäänyt vangiksi kesken sotaretken. Ja että kenen rahoista nuo lunnaat oli pitänyt maksaa, kun kaikki raha oli oikeastaan kuninkaan rahaa. Tuohon aikaan oli tapana, että sotaretken aikaan vangiksi jääneestä ritarista pyydettiin lunnaita, eli vastustaja saattoi ostaa oman sotilaansa vapaaksi. 

“Asetakki” on siis Lontoossa olevat ravintola, josta nämä henkilöt aikovat lähteä 100 km päähän aivan yllättäen pyhiinvaellusta tekemään. Eli eikö heidän pitänyt sitten ollenkaan käydä kotonaan kertomassa tästä matkasta, jonka nykyihminen tekee vajaassa tunnissa, mutta tuolloin 1300-luvulla ei ollut autoja eikä aina edes hevosia, joten aika lyhyellä varoitusajalla tuo seurue päättää lähteä kävelemään kohti Canterburyn kaupunkia osoittaakseen kunnioitusta Thomas Bekettille, joka oli tehnyt jonkin teon, mikä oli tehnyt tuosta miehestä pyhimyksen. Pyhä Thomas Becket oli Canterburyn arkkipiispa, joka vastusti maallisen vallan puuttumista kirkon asioihin, ja hänet surmattiin ritarien toimesta. 

Itse uskoisin että nuo ritarit olivat toimineet kuningas Henrik II määräyksestä, koska heitä ei pidätetty teostaan, ja tekonsa jälkeen he matkustivat Roomaan, missä Paavi määräsi heidät 14 vuodeksi ristiretkelle “Pyhään maahan”. Saattoi olla että paavi tarkoitti sitä, että tällaisten käskyjen noudattamista kannattaa vähän ajatella, koska Henrik II olisi voinut unohtaa antaneensa tuollaisen tehtävän. Eli tuollaista kirkonmiestä ei yleensä uskallettu tappaa ilman paavin suostumusta, ja ehkä kuningas myönsi antaneensa tämän käskyn. 

Mutta kun lähdetään sitten ajattelemaan tuota matkaa kohti Canterburyn kaupunkia, mikä on tarkalleen 99,9 kilometrin päässä Lontoosta, niin itse kyllä mietin että miten paljon vapaa-aikaa tuolla seurueella oikeastaan oli? Nykyään ihminen ostaa bussilipun tässä tapauksessa, ja käy pienellä retkellä iltapäivän ratoksi, ja palaa kotiin illalla. Mutta tuolloin piti lähteä kävelemään tai omistaa hevonen. Eli oliko Chaucerin luomalla seurueella hevosia käytössään? 




torstai 21. toukokuuta 2020

Kirjoitus kävystä sekä kuusesta, missä kävyt riippuvat

 

Kirjoitus kävystä sekä kuusesta, missä kävyt riippuvat

Kumpi oli ensin käpy tai kuusi? Siis kuten te varmaan kaikki huomaatte, niin tämän kirjoituksen päällä on kuva kuusesta sekä sen kävyistä. Sitten varmaan kaikki ihmettelevät, miten ihmeessä kuusipuu sekä sen kävyt kiinnostavat ihmisiä. Mitä niissä on mielenkiintoista? Kun ajatellaan niitä käpyjä, niin toki käpyjä voidaan laittaa esimerkiksi grilliin, ja siitä sitten seuraa kaiken maailman jäkätystä, kun makkaroiden laittaminen grilliin viivästyy. 

Tai sitten kävyllä voi heittää jotain ohi kävelevää henkilöä, ja kuvitella sen olevan hauskaa. Seurauksena voi tuolloin olla sellainen ikoninen selvitys vanhempien kanssa, siitä mitä metsikössä saa tehdä tai mitä ei. Käpyjen kanssa pitää muuten muistaa se, että varsinkin keväällä käsiin jää pihkaa, mitä kulkeutuu vaatteisiin, ja siitä ei kyllä hyvä seuraa, jos päällä sattuu olemaan esimerkiksi juhlavaatteet, jotka voivat likaantua pahasti. 

Mutta kuten tiedämme, niin sitä mitä varten kuusi nämä kävyt on tehnyt voidaan pohtia syvällisesti. Puu ei tee käpyjä esimerkiksi sitä varten, että niitä heitellään toisten päähän tai niillä lämmitetään makkaroita jossain grillissä. Käpy voi olla ihmisille lahja, joka jättää jokaiseen koskijaansa pihkaisen jäljen, mutta kuuselle tai mille muulle puulle tahansa kävyllä on suurempi merkitys, kuin mitä me uskomme. 

Käpy tuottaa kuusen jälkeläiset, jotka kaikki voivat vaikuttaa hyvin paljon samanlaiselta kuin kuusi, mistä ne ovat lähtöisin. Tai oikeastaan ensin kuusen pitää voida tuottaa käpy. Eli kumpi oli ensin, käpy tai  kuusi? Mutta jokainen noista uusista kuusen taimista on yksilö, jolla on yksilöllinen DNA, minkä avulla tämä alkuperäinen kuusi voidaan jäljittää. Tai oikeastaan se asia tietenkin voidaan kääntää toisin päin, että kaikki kuuset ovat yksilöitä. Ne ovat silti kaikki kuusia, ja ehkä jossain aikojen alussa on ollut kaikkein ensimmäinen kuusi, 

Sellainen kuusien kanta-äiti tai isä, jonka siemenistä syntyi kokonainen puuryhmä, mitä kutsumme kuusen nimellä. Kuusipuu on siis oikeastaan melkoisen kehityksen tulos, ja vaikka itse ihmisinä olemme ikään kuin kaiken yläpuolella, ja olemme myös lähes kaikkien elävien olentojen herroja lukuunottamatta kuitenkaan esimerkiksi COVID-19 virusta, niin usein unohdamme että esimerkiksi myös kuusi on täsmälleen yhtä pitkän evoluution tulos, kuin mitä me itse olemme. 

Eli jokainen elävä olento tällä planeetalla on peräisin samasta solusta, mikä aikoinaan uiskenteli alkumeressä aikana, jolloin trilobiitit sekä ammoniitit olivat vielä tulevaisuudessa, ja eliöiden välillä oli harmonia. Nuo eliöt olivat alkeistumallisia purppura bakteereja, jotka olivat kaikki toistensa kopioita. Mutta sitten tapahtui kovin merkillinen asia, eli joku bakteereista hyökkäsi toisen bakteerin kimppuun, koska sitä ei enää huvittanut vain tuottaa itse sokeireitaan. 

Sen vuoksi kyseinen bakteeri muuttui pedoksi, ja ehkä tämä aloitti sen kehityksen, mikä on nähtävissä vielä nykyäänkin. Eliöiden kehitys ei ole pysähtynyt mihinkään, vaan se on edelleen osa luonnon kehitystä, ja luonnossa mikään muu kuin muutos ei ole pysyvää, eli kaikki eliöt vanhenevat sekä kuolevat, ja niiden sisältämä ravinto menee uudelleen kiertoon, ja siinä sitten voi joku uusi kuusen taimi saada ravintoa tällaisesta asiasta. 


sunnuntai 10. toukokuuta 2020

Onko aurinkokunnan ulkolaidalla keilapallon kokoinen musta aukko?



Onko aurinkokunnan ulkolaidalla keilapallon kokoinen musta aukko?


Kun puhutaan siitä, että esimerkiksi aurinkokunnassamme saattaisi olla keilapallon kokoinen musta aukko (1), niin silloin kyllä mennään askeleen verran eteenpäin siinä, mitä kutsutaan tieteellisen uurastuksen nimellä. Mustaa aukkoa ei itseään voida havaita, koska informaatio mikä putoaa aukkoon ei ole havaitsijan saatavissa. Joten sen takia aurinkokunnan lommaiselle aidalle voidaan lähettää pieniä luotaimia, joissa on aurinkopurje sekä tarkka kello. Ja tuon miniatyyri luotainten parven liikkeitä seuraamalla voidaan paikallistaa musta aukko, jos sellaista on. Eli kun luotainten parvi lähestyy kuiperin kehää, niin jos sen sisällä on massiivinen kappale, niin kappale vetää luotaimia puoleensa. Ja jos luotaimet ohittavat kappaleen neljältä suunnalta, niin niiden ratojen kaltevuuskulma osoittaa tuohon kappaleeseen. 

Uuden planeetan eli planeetan numero 9 löytyminen olisi valtavan työn takana, ja tuota outoa “kummitus planeettaa” on etsitty 1700-luvulta lähtien, kun astronomit havaitsivat outoja häiriöitä Neptunuksen radassa. Kun Pluto sitten myöhemmin löytyi, niin astronomit olivat aivan varmoja siitä, että kyseinen kappale aiheutti tuon oudon poikkeaman Neptunuksen radassa, mutta Pluto oli varsin pieni, eikä sillä voinut olla sellaista painovoimakenttää, että se voisi vaikuttaa mitenkään jättiläisplaneetan käyttäytymseen. Joskus syyksi tuohon Neotunuksen radan outoon heittelehtimiseen on esitetty tihentymää eli suurta joukkoa pieniä kappaleita, jotka yhdessä aiheuttaisivat häiriöitä tuon planeetan radassa, mutta tuota tihentymää ei olla vielä havaittu, joten se miksi me emme tuon häiriön aiheuttajaa huomaa on ollut arvoitus.

Olemme löytäneet eksoplaneettoja, joiden pinta on lähellä absoluuttista nollapistettä, ja se miksi tätä Neptunuksen rataan vaikuttavaa kappaletta eli painovoima keskusta, joka on  massaltaan 5-20 maapalloa ei olla havaittu on arvoitus  Lisää outoja asioita tapahtuu tuolla kaukana aurinkokunnan laidoilla, ja NASA on havainnut että Uranuksen pilvissä tapahtuu outoja asioita (2), kun se on analysoinut vanhaa dataa tuosta planeetasta. Joten se että tuota planeetta “x” ää ei olla havaittu panee miettimään sitä, että onko kyseessä hyvin pieni musta aukko, joka piileskelee alueella, missä ei juurikaan ole ainetta. Tuolloin aukon ympärille ei muodostu niin sanottua siirtymäkiekkoa, minkä avulla tuo aukko voidaan havaita. 

Mustan aukon havaitseminen tapahtuu siihen putoavan materian lähettämän säteilyn perusteella, ja jos sinne ei putoa kovin paljon kaasua, niin silloin tuo musta aukko saattaa jäädä havaitsematta, vaikka se olisi kuinka lähellä. Ja esimerkiksi juuri havaittu musta aukko, mitä kiertävät tähdet voi nähdä paljain silmin (3) on paljastanut, että myös sen, että tällainen ilmiö voi olla aivan meidän lähellämme. 

Jos sanotaan että mustia aukkoja voi olla galaksissamme jopa sata miljoonaa, niin silloin puhutaan teoreettisesta määrästä mustia aukkoja. Atomin kokoisia sekä isompia mutta lyhytkestoisia mustia aukkoja jotka ovat olemassa vain lyhyen aikaa voi olla paljon enemmän, ja sitten pitää määritellä se, mitä tarkoittaa “lyhytaikainen”. Eli onko esimerkiksi kolme vuotta olemassa oleva musta aukko lyhyt- vai pitkä ikäinen? Jos ajatellaan että vanhimmat mustat aukot mitä universumista löytyy syntyivät alkuräjähdyksen jälkeen kun kaasun tihentymät romahtivat kasaan, muodostaen kappaleita joista edes valo ei pääse pois niiden valtavan painovoiman takia, niin silloin voidaan sanoa että noihin mustiin aukkoihin verrattuna kaikki kappaleet ovat nuoria. 

(1)https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/aurinkokuntamme-aarirajalla-vaikuttaa-piileskelevan-jotakin-raskasta-tutkijoilla-ei-varmuutta-mista-kyse-fyysikolta-villi-ehdotus-mysteerin-ratkaisemiseksi/7815322#gs.5q8n12

(2)https://www.nasa.gov/feature/goddard/2020/revisiting-decades-old-voyager-2-data-scientists-find-one-more-secret/

(3) https://www.popularmechanics.com/space/deep-space/a32396366/closest-black-hole-every-discovered/

Mitään ei olla lopullisesti lyöty lukkoon 20-vuotiaana


 Mitään ei olla lopullisesti lyöty lukkoon 20-vuotiaana

Olen tästä asiasta kirjoittanut tuhat kertaa ennenkin. Elämä ei ole koskaan helppoa sanotaan. Eli jos ihminen tekee elämäänsä varten vain lyhytnäköisiä suunnitelmia, niin silloin hän lopulta kohtaa tilanteen, missä sen minkä taakseen jättää niin sen edestään löytää. Jos ihminen jättää koulun kesken, niin toki hän saattaa hetken saada enemmän rahaa kuin ikätoverinsa. Mutta sitten saattaa jossain vaiheessa eteen tulla oma entinen koulukaveri, joka on lukenut itselleen ammatin. Ja tuolloin sitten viimeistään tämä työn sankari huomaa kuinka ikävää elämä voikaan olla.

Maailma on muutakin kuin Einsteinin yhtälöitä, sanottiin joskus kauan sitten eräässä esitelmässä, missä joku ihminen kertoi siitä, miten asioista pitäisi puhua tai miten työelämässä eteen tuleviin asioihin pitäisi suhtautua. Ja tuo esitelmä aikoinaan oli yksi syy siihen, miksi itse lähdin opiskelemaan eräitä asioita, joista tuli myöhemmin osa ammattiani. Se miten sitten myöhemmin suhtauduin opiskeluun oli varmaan vähän erilaista kuin joskus peruskoulussa, ja siksi olen aina sanonut, että mitään ei olla vielä yläasteella menetetty, ja kenenkään elämä ei ole vielä 20-vuotiaana menetetty, vaikka hän olisi kuinka huonosti käyttäytyvä tai pukeutuva.

Eikä improbatur ole mikään maailmaa kaatava asia, ja tässä sitten muistelen itsekin sellaisen joskus saaneeni, mutta sitten kyllä tämän arvosanan voi korottaa myöhemmin, eli kirjoituksessa kertoja on kolme, ja jos kaikki ei mene kerralla läpi, niin silloin asiaan pitää asennoitua siten, että seuraavaan kertaan pitää lukea paljon enemmän sekä paremmin, ja kyllä ne improbatur-arvosanat saa korotettua, kunhan tekee vähän lisää töitä. Eli syksyllä sitten uudestaan, jos nyt ei ole onnistunut.

Maailma on ihmeellinen paikka, kuten olemme todenneet, eikä yliopisto ole mikään “Einstein tehdas”.Ja jos sitten ajatellaan esimerkiksi juuri Einsteiniä, niin hän kyllä teki töitä opiskelunsa sekä osaamisensa eteen. Eli hänkään ei elänyt ilman kovaa työtä. Suhteellisuusteorian kehittäminen vaati todella osaamista sekä pikkutarkkaa dokumentointia. Samoin patenttien tarkastusta hoitavan virkailijan työ ei ole mitenkään erityisen helppoa. Koulussa asiat pitää tehdä niin kuin on määrätty, ja jos jotain väitetään, niin silloin pitää väite todistaa kuten standardeissa on määritelty tai työ hylätään.

 Koulussa pitää tehdä myös työtä nimenomaan sen eteen että ihminen valmistuu. Tuo työ pitää tehdä aina itse, eikä kukaan voi sitä toisen puolesta lähteä tekemään. Tai oikeastaan aina työn voi teettää muilla, mutta sitten se kyllä varmasti paljastuu, jolloin edessä on joko työn uusiminen tai erotus koulusta.

Se miten näitä asioita luetaan riippuu tapauksesta. Mutta jos ihminen sitten lähtee muita syyttämään tai syyllistämään, niin siitä pitää olla todisteet. Esimerkiksi Windowsin ohjelmalla tehdyistä tiedostoista saa kyllä selville sen, että kuka on tiedoston tehnyt, tai kenen käyttäjätunnuksilla se on tehty.

Kun ihminen tulee kouluun, niin hänen pitää asennoitua siten, että koulu on sitä varten, että sieltä valmistutaan, eikä sitä varten että sen turvin tehdään kaikkea muuta. Eli jos “kaikki muu” kuten verkostoituminen (lue: “Bileet”) sekä muut vastaavat asiat eli kaupan kassana toimiminen vievät kaiken ajan, niin silloin tietenkin valmistuminen sekä kaikki muut vastaavat asiat kestävät hiukan pidemmän aikaa.

Mustien aukkojen tutkimus sekä Einsteinin suhteellisuusteoriat


 

Mustien aukkojen tutkimus sekä Einsteinin suhteellisuusteoriat

Albert Einstein teki aikoinaan legendaarisen teorian siitä, miten aika ja avaruus ovat keskenään interaktiossa. Tuota teoriaa kutsutaan Yleisen suhteellisuusteorian nimellä, mikä täydensi aikoinaan sensaatiomaista erityistä suhteellisuusteoriaa. Vaikka Yleisen suhteellisuusteorian julkistamisesta kulunut todella pitkä aika, eli sen lopullinen versio julkaistiin vuonna 1915, niin tuosta teoriasta ei olla vielä löydetty yhtään aukkoa, paitsi tietenkin se kuuluisa musta aukko, jonka painovoima vetää jopa valon sisäänsä. Kun Stephen Hawking lähti tutkimaan tai valmistelemaan teorioita mustista aukoista, eli kappaleista, jotka vetävät jopa valoa sisäänsä niin silloin hän lähti tutkimaan asiaa, mitä ei kukaan ollut vielä havainnut oikeasti. 

Musta aukko on kappale, mikä vetää kaiken sisäänsä, ja siinä oli sen ajan teoria tuosta kappaleesta. Hawkingin lähestymistapa tähän ilmiöön oli se, että lähtökohtaisesti mustaa aukkoa olisi tutkittava niin, että siinä käytetään hyväksi tai lähtökohtana Einsteinin teorioita. Kun aikoinaan lähdettiin luomaan malleja siitä, miten aine käyttäytyy mustassa aukossa tai syöksyessään läpi tapahtumahorisontin, niin silloin tietenkin mustan aukon oletetaan olevan kappale, mikä vetää muita kappaleita puoleensa aivan kuten kaikki muutkin kappaleet vetävät. 

Eli putoamisnopeus kohti mustaa aukkoa sekä tapahtumahorisonttia on sama kuin muillakin kappaleilla, eli musta aukko vetää kappaleita puoleensa pako nopeudella, mikä tietenkin on niin suuri, että myös fotoni putoaa tuohon kappaleeseen tai oikeastaan tilaan, mikä on mustan aukon ympärillä. Tuota tilaa kutsutaan singulariteetiksi, ja se on alue minkä sisältä ei edes valo pääse pakenemaan. Ja tapahtumahorisontti on se kohta, jossa voidaan saada viimeinen havainto mustaan aukkoon syöksyvästä kappaleesta, koska tuon pisteen jälkeen pakonopeus kasvaa suuremmaksi kuin valon nopeus. 

Johtuisiko GRB (Gamma-Ray Burst) siitä, että kun kaksi mustaa aukkoa imee materiaa niiden välissä olevaan Einstein-Rosen siltaan, niin molemmilta puolin tuohon energiasta muodostuneeseen käytävään putoavat atomit aiheuttavat fuusioreaktion? Tuolloin suurienerginen reaktio aiheuttaa sen, että kappaleet lähettävät hyvin voimakasta gamma-säteilyä

Mustaa aukkoa tutkittaessa on tietenkin eteen tullut kysymys siitä, minne materia joutuu mustasta aukosta. Tuolloin on alettu puhua “madonreiästä” tai “Einstein-Rosen” sillasta, eli eräänlaisesta käytävästä läpi ajan ja paikan. Se millainen tuo silta sitten olisi on mysteeri, ja virtuaaliseen madonreikään voidaan kyllä uskoa. Virtuaalinen madonreikä tarkoittaa säteilyä, mikä lähtee pois mustan aukon siirtymä kiekosta, ja jos joku kappale lentäisi tuossa säteilyssä, niin silloin sen energiataso muuttuisi niin suureksi, että aika pysähtyy tai hidastuu sen sisällä, mutta jos mustien aukkojen väliin muodostuu todellinen madonreikä saattaa se mahdollistaa esimerkiksi tähtienvälisen matkailun, niin että miehistö voisi palata takaisin Maahan. 

Jos aika pysähtyy kappaleen sisällä, niin se voisi matkata 1000 valovuotta ilman, että sen miehistö ikääntyy ollenkaan. Mutta matka tuonne 1000 valovuoden päähän kestäisi edelleen 1000 vuotta, jos sitä katsotaan aluksen ulkopuolelta. 

Se mikä sai aikaan teorian tuosta energia käytävästä on se, että mustat aukot eivät laajene, ja siksi niihin putoavan materian pitää joutua johonkin. Toisaalta on mahdollista että mustat aukot laajenevat, mutta koska niiden massa on niin valtava, niin me emme kykene vain havaitsemaan tuota laajenemista. Jos madonreikä on todella olemassa, niin ehkä sitä ei kuitenkaan voida käyttää suoraan avaruusmatkailuun. Näet jos materiaa imeytyy tuohon käytävään sen molemmista päistä, niin silloin sen sisällä voi olla hyvin voimakas säteily, tai sitten madonreikä olisi niin ahdas, että sen läpi ei voida kulkea. Jos materiaa imeytyy madonreikään molemmista päistä, niin silloin sen sisällä saattaisi tapahtua hyvin voimakkaita ydinreaktioita. Eli olisiko GRB (Gamma Ray Burst) tulos siitä, että atomit törmäävät toisiinsa madonreiän sisällä. 



Miksi Israel ja Iran ovat nyt toistensa kurkussa.

Yllä: IR-40 raskasvesilaitos Arakissa.  “Iran ei valmista ydinasetta eikä maan korkein johtaja, ajatollah Ali Khamenei ole käynnistänyt uude...