Jaa että miksi Ludvig XIV llä on niin hauskat vaatteet?

 

Jaa että miksi Ludvig XIV llä on niin hauskat vaatteet?

Vaatteet tekevät miehen. Me kaikki käytämme jonkinlaisia vaatteita, ja siksi emme aina muista, että pukeutuminen on opittua. Me opimme jo lapsena mikä on soveliasta pukeutumista ja mikä ei. Jos vanhempamme käyttävät pukuja sekä solmiota päivittäin, niin silloin itsekin niitä ehkä myöhemmin käytämme. Kun taas ihminen jonka kotona ei näitä vaatteita käytetä ei niitä niin mielellään itse myöhemmin käytä. 

Eli Ludvig XIV oli oppinut kotonaan, että tietynlaiset vaatteet ovat todella upeita ja miehekkäitä, mutta hän on tietenkin äärimmäinen esimerkki ihmisestä joka on kasvanut omassa keinotekoisessa yhteiskunnassa. Kaikki yhteiskunnat ovat keinotekoisia, mutta Ludvigin kohdalla tämä asia korostuu siten, että kukaan hänen ympärillään ei sano hänelle vastaan.

Se että ihminen ympäröi itsensä sellaisilla ihmisillä, jotka häntä miellyttävät on ihmisen suurin voima, mutta samalla myös suurin heikkous. Jos joku saa tietään asioita, jotka voivat olla tuhoisia, mutta ei osaa tai uskalla sanoa sitä esimerkiksi kuninkaalle, niin seurauksena voi olla hyvin suuri vahinko. Nimittäin mitä suurempi toimija tekee virheitä, niin sitä suurempi on vahinko. Ja jos absoluuttinen hallitsija joka käyttää totaalisia otteita  tekee virheitä, niin silloin virheen laatu on absoluuttinen ja totaalinen tuho saattaa seurata tällaista virhettä. 

Me pelkäämme lapsiamme, koska he käyttävät valtaa siten, kuin me itse olemme valtaa aikoinaan käyttäneet. Sen takia voidaan sanoa, että tietyt asiat ja kuviot toistuvat kerran toisensa perään. Tämä asia näkyy erityisesti kuninkaissa sekä heidän tavassaan pukeutua ja käyttää valtaa. Kuninkaallinen vallankäyttö on oikeastaan vallankäytön sekä sosiaalisen toiminnan äärimmäinen esimerkki, mutta sen avulla voidaan tutkia myös tavallisten ihmisten välisiä suhteita. 

Jos ajatellaan että esimerkiksi koulukiusaamisessa käytetään jotain tiettyä sanavalintaa tai tiettyä mallia, niin silloin kannattaisi tutkia hieman arkistoja. Saattaa olla niin, että sama malli on ollut käytössä joskus vuonna yksi ja kaksi. Mikäli samoja sanamuotoja sekä saman tyylisiä vaatteita ollaan käytetty joskus ennenkin, niin silloin voidaan ajatella, että ehkä joku noista kiusaajista on jonkun kauan sitten koulussa samalla tavalla toimineen henkilön poika tai tytär. 

Me kaikki opimme asioita, vaikka niitä ei olisi tarkoitettu meidän silmillemme. Eli jos olemme gangsterin lapsia, niin tiedämme että tietty asu tarkoittaa tiettyjä asioita. Aivan samalla tavoin kuin esimerkiksi ruusu rinnassa tarkoittaa sitä, että tulossa on häät, niin myös tietynlaisen puvun käyttö tarkoittaa Mafiassa sitä, että kohta konepistooli laulaa. Tuon puvun tarkoitus on peittää mafioson henkilöllisyys. Ja siksi tuo puku on “kova juttu”. Samalla tavoin MC-miesten liivi on kova juttu niille, jotka kuuluvat näihin järjestöihin. 

Voidaan ajatella että edes aikalaisten mielestä Ludvig XIV n vaatteet tässä kuvassa eivät ole mitenkään erityisen oikeat valinnat, ja joskus olen kuullut sellaista, että noiden vaatteiden tarkoitus oli paljastaa, että keskusteliko tuo suuri kuningas joskus esimerkiksi tavallisten ihmisten kanssa. Eli jos joku tavallinen ihminen olisi nähnyt tuon suuren johtajan, niin silloin hän olisi varmaan purskahtanut nauruun. Mutta Ludvigille oli opetettu että nämä vaatteet mitkä hänellä on päällään ovat “kova juttu”. 

Tällaiset vaatteet ovat loistava indikaattori, nimittäin jos olisi joskus puhunut esimerkiksi tavallisten suutarien tai räätälien kanssa, niin silloin noiden vaatteiden toimittaja olisi ehkä joutunut tyrmään tai Ludvig XIV olisi vaihtanut vaatteita. Jos ajatellaan sitä, mikä olisi oikea pukeutumisen tyyli, niin sen tietenkin jokainen oppii kasvaessaan. Ja jos ihminen kuulee vain siitä, kuinka tyylikäs hän on, niin silloin saattaa asuvalinta olla hiukan erikoinen. 

Ludvig oli ihminen joka kasvoi vallan ympärillä ja käyttämään valtaa. Hän oli omasta mielestään vallan henkilöitymä, mikä tarkoitti sitä että hänet kasvatettiin oppimaan se, että kuningas on aina oikeassa, eikä kukaan saanut häntä kyseenalaistaa. Eli hän oli malli-oppimisen henkilöitymä. Mies joka sai aina mitä halusi. 

Jos ajatellaan sitä miten valtaa käytetään esimerkiksi yhtiöissä tai valtiossa, niin se malli miten tuota valtaa käytetään opitaan jo lapsena. Eli kuten alussa totesin, niin me pelkäämme lapsia siksi, että he toimivat kuten itse olemme aikoinaan toimineet.