Maamme puolustusvoimat on juuri tehnyt sen, mitä sen pitikin. "Cold Respose"-harjoituksessa meidän poikamme osoittivat että mikään ei ole ennalta voitettu. Eli USAn kuuluisa merijalkaväki hävisi 100-0 meidän asevelvollisillemme. Joten ei kun vain itseä onnittelemaan. Siinä osoitettiin että meidän miehemme eivät kuvia kumartele. Eikä noiden varusmiesten tarvitse nyt ainakaan kuunnella, että "ottakaa mallia USA:n merijalkaväestä". Tai ehkä merijalkaväki olisi toiminut toisin, jos olisi ollut oikea tilanne. Mutta jos tämä olisi ollut oikea tilanne, niin merijalkaväki olisi ollut vainaa.
Eli uutta tilaisuutta ei oikeassa tehtävässä olisi tullut. Vaikka toisella on maine, niin mitään voittoja ei ole ennalta määrätty, vaan kaikki pelit pitää pelata loppuun asti. Eli sijoituksia ei ole jaettu etukäteen, ja sen nämä maamme miehet ovat nyt osoittaneet. Ehkä tämä viesti meni perille myös Putinille.
Ja onhan Suomen asevoima osoittanut ennenkin hyvää kykyä puolustaa omaa maataan, joten ehkä tämä asia taas voidaan huomioida myös NATOn puolella. Olemme myös menestyneet hyvin kyberhyökkäysten torjunnassa, ja elektroninen sodankäynti varmaan lisääntyy edelleen jatkossa, koska satelliitteihin perustuvia paikannusjärjestelmiä häiritsemällä voidaan esimerkiksi täsmäaseiden kohdentamista sekä tarkkuutta häiritä. Mutta palataan taas USAn merijalkaväkeen.
Hyvin se meni, eli tarvittiin vain pieni herpaantuminen tarkkaavaisuudessa, niin johan sitten romahtivat jopa maailmankuulut merijalkaväen joukot. Aina silloin tällöin tapahtuu niin, että esimerkiksi erikoisjoukkojen miehet lähtevät joko harjoitus- tai oikeaan tehtävään hiukan väärällä asenteella tai antavat muuten pään täyttyä ajatuksista, jotka eivät liity tehtävään. Ja sitten seuraa katastrofi, eli joku pizzaseurue voittaa "maailman parhaat" tai maailman kuuluisimmat.
Se miksi näin pääsee tapahtumaan saattaa joskus liittyä siihen asenteeseen, eli varusmiestä tai ehkä kouluttamatonta sissiä ei muka tarvitse pelätä, ja sitten se vain tapahtuu. Eli juuri tällaista tilannetta varten järjestetään kansainvälisiä sotaharjoituksia. Ammattisotilaiden ongelma on joskus se, että he ovat monesti hiukan liian kaavamaisia, ja sitten tulee tilanne, missä joku luovuutta käyttäen pääsee tekemään valtavaa tuhoa.
Meidän asevoimamme saattavat olla varusmiehistä koostuvia joukkoja. Mutta nuo joukot tarvitsevat tietenkin itsetuntoa sekä tunnetta osaamisestaan siinä missä muutkin sotilaat ja siviilit. Eli meidän pitää opetella puhumaan myös asevelvollisista siihen sävyyn, että he kokevat olevansa tärkeitä osasia koneistossa, joka ehkä joskus joutuu maatamme puolustamaan. Jos kaikki palaute mitä varusmies saa on negatiivista, niin hän saattaa kokea olevansa jopa komppanian murheenkryyni tai riippakivi. Ja tuolloin tietenkin hän saattaa kehittää sellaisen ajatuksen, että hän on oikeasti pelkkä painolasti, sekä sitten lopettaa palveluksen. Siis positivismin avulla voidaan saada hyvää jälkeä aikaan. Eli myös onnistumisia on mukava lukea.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008769246.html
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/puolustusvoimien-joukko-l%C3%B6i-maailmankuulun-yhdysvaltain-merijalkav%C3%A4en-nato-sotaharjoituksessa/ar-AAWuAwo?ocid=msedgntp&cvid=4e06c7d8523b4d2a88d3af3c92c49ead
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.