Verkkoviha on asia, mihin pitää varmaan kaikkien mielestä puuttua. Mutta miten sitten puuttumisen pitäisi tapahtua on eri asia. Nimittäin vihakirjoittelu sekä toisten trollaaminen ovat myös valtiollisia välineitä, joilla voidaan vaikuttaa sekä päättäjiin että tavallisiin ihmisiin. Moderointi on sitten tietenkin loistava ajatus, mutta kuten alla olevassa YLE:n jutussa mainitaan, niin esimerkiksi Suomen kaltaisten pienten kielten moderointiin ei Facebookilla ole työkaluja. Eikä myöskään kaikilla sosiaalisen median toimijoilla edes ole halua lähteä moderoimaan ainakaan mitään suljettuja keskusteluryhmiä. Kiroilu sekä erilaisten muiden alatyylin termien käyttäminen elävöittää keskustelua.
Ja eläväinen keskustelu tuo klikkauksia joillekin sivuille. Mainostajat taas tarvitsevat klikkausten määrää koskevaa tietoa voidakseen kohdentaa mainoksia joillekin tietyille asiakasryhmille. Tuolloin on helppoa ryhtyä ahneeksi, ja jättää ryhmät moderoimatta, koska juuri eläväinen keskustelu saa aikaan sen, että sivuille klikataan ja se tietenkin miellyttää mainostajia. Mutta se on sitten hyvin ikävä asia, jos kaikki harkitsevat sekä syvällisistä keskusteluista pitävät joutuvat lähtemään jostain palvelusta, ja jättämään sen väkivaltafriikkien temmellyskentäksi.
Nimittäin on olemassa asioita, joista ei juurikaan haluta keskustella. Putin ei ole ainoa, jonka mielestä internet on melko kiusallinen paikka. Siellä nimittäin mölähtää helposti kaikkea tyhmää. Itse olen sitä mieltä että verkon sensuurin pitäisi tapahtua valtiollisen viranomaisen toimesta, ja siinä pitäisi noudattaa selviä sääntöjä.
Syy tähän on se, että moderaatorit ovat joskus saattaneet poistaa esimerkiksi omille ystäville tai heille itselleen kiusallisia julkaisuja, kuten paljastuksia koulukiusaamisesta sekä kiusallisia valokuvia, joissa esimerkiksi nuorisotyöntekijät poseeraavat joidenkin MC-jengiläisten bileissä. En muuten tiedä onko tällaista tapahtunut Suomessa.
Trollaaminen sekä vihakirjoittelu ovat asioita, joiden kieltäminen ei ole niin helppoa, kuin ihmiset ajattelevat. Esimerkiksi Venäjän sosiaalisessa mediassa uhkailu sekä törkeä pelottelu sekä pilkkaaminen ovat asioita, joiden avulla oppositiota vaiennetaan. Eli jos trollaaja toimii valtion suojeluksessa, kuten joskus tapahtuu on muiden mahdoton puuttua tapaukseen. Samoin esimerkiksi jotkut Venäjän ja muiden vastaavien maiden versiot esimerkiksi meille tutuista sosiaalisen median palveluista saattavat houkutella esimerkiksi nuoria jäseniksi sillä, että niissä sallitan asioita, joita ei länsimaissa voida edes ajatella. Noiden kutsujen avulla sitten alaikäisiä houkutellaan jakamaan esimerkiksi Venäjän valtion propagandaa.
Eli linkki lähetetään vastaanottajalla esimerkiksi VK:ssa, ja sitten vastaanottajaa pyydetään sitten laittamaan linkki eteenpäin esimerkiksi Twitterissä tai Facebookissa. Mutta jos ajatellaan verkkovihaa, niin sensuuri on arka aihe. Sensuurin avulla voidaan poistaa sellaista materiaalia, joka loukkaa jotain ihmisiä tai ihmisryhmiä. Mutta sitten kun lähdetään miettimään mitä ihmisen pitää kestää, ja mitä hänen ei tarvitse kestää, niin silloin tullaan siihen pisteeseen, että sensuuriakin voidaan käyttää väärin. Siis Putin käyttää sensuuria oman asemansa pönkittämiseen, mutta sensuuria voidaan käyttää myös esimerkiksi ihmisten vaientamiseen vaikkapa länsimaissa.
Siis koulukiusaaminen on asia, minkä sosiaalinen media on tuonut ihmisille tutuksi. Mutta mistä sitten tuo asia on peräisin? Onko koulukiusaamista ollut ennen sosiaalista mediaa ollenkaan? Vai onko se vain käynyt niin, että koulukiusaamisesta on vain vaiettu? Siis tietenkin jos itse olisin kiusaaja, niin en varmaan haluaisi että kiusaamista käsitellään kovin tarkasti. Mutta jos sitten ajatellaan että joku tuntee esimerkiksi moderaattorin, niin silloin varmasti tulee mieleen se, että mitä jos pyydetään moderaattoria poistamaan itselle kiusalliset julkaisut.
https://yle.fi/aihe/a/20-10002406
https://yhteisojahistoria.blogspot.com/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.