Suomen lainsäädännössä ei ole otettu huomioon epidemioita

   

.

Suomen lainsäädännössä ei ole otettu huomioon epidemioita

Seuraavassa kirjoitelmassa en yritä väittää COVID-19 virusta esimerkiksi Kiinassa tahallaan irti lasketuksi. Mutta kuitenkin esimerkiksi maanpuolustuksen yhteydessä pitäisi puhua myös biologisten komponenttien aiheuttamasta uhasta. Epidemiaa hallitaan periaatteessa samalla tavalla, ja voidaan ajatella että joku valtio laskee viruksia tai bakteereja toisten valtioiden alueelle, ja sitten odottaa epidemian vaikutusta ennen kuin se ilmaisee olevansa toiminnan lähteen.

Siis myös vahingossa irti päässyt bakteeri tai virus voi laskea valtion puolustuskykyä merkittävästi. Jos varuskunnan veteen pääsee Coli tai Kolera-bakteereita tai siellä alkaa riehua influenssa, niin silloin se saattaa aiheuttaa hyvinkin suuren joukon miehille tilan, missä he eivät kykene tekemään tehtäviään. 

Epidemiaa voidaan toki käyttää massatuhoon sekä valtion puolustuskyvyn laskemiseen, mutta epidemioiden torjunta on aina samanlaista työtä riippumatta niiden alkuperästä. Biologisten aseiden kehittäminen tai valmistaminen ei ole vaikeaa. Periaatteessa luonnollisia organismeja voidaan sellaisenaan käyttää biologisena aseena. Ja jos jossain laboratoriossa on yksi kappale viruksia, niin se voidaan monistaa hyvin nopeasti melko pienissä laboratorioissa. 

Biologisten aseiden ongelma on siinä, että ne eivät ole kovin näyttäviä mutta sitäkin tehokkaampia. Jos ajatellaan esimerkiksi nanoteknologiaa, niin esimerkiksi itseään kopioivat entsyymit sekä muut molekulaariset koneet voidaan kyllä mieltää biologisiksi aseiksi. Ja siksi niiden kehittämisestä pitäisi keskustella paljon enemmän.  

Epidemioiden uhkaan ei olla riittävästi panostettu Euroopan Unionissa tai Suomessa. Epidemia on uhka minkä aiheuttaja ei ole älyllinen, vaan virusten tapauksessa kyseessä on pelkkä DNA- tai RNA-molekyylin pätkä, joka aiheuttaa solujen tuhoutumista sekä sen kautta mahdollisesti jopa kuoleman, ja sen takia meidän olisi ehkä pitänyt paremmin varautua näiden eliöiden aiheuttamaan uhkaan.

Se onko epidemia tahallaan aiheutettu vai ei on aina aivan sama asia uhrien kannalta. Ja yhä useammin valtiota vastaan kohdistuva toiminta alkaa joko erilaisilla hyökkäyksillä, missä hyödynnetään tietoverkkoja sekä esimerkiksi sujuttamalla tahallaan infektoitu henkilö varuskuntaan. Siis on oikeasti aivan yhdentekevää onko esimerkiksi virus tartutettu henkilöön vahingossa tai tahallaan, koska epidemian rajoittamiseen käytettävät toimet ovat joka tapauksessa samat.

Mutta kohteeksi valittu henkilö voidaan infektoida esimerkiksi ruiskuttamalla hänen kehoonsa mikrobeja kadulla aivan tavallisella injektioruiskulla. Kun henkilöt ovat samassa tilassa useita tunteja päivässä, niin silloin bakteeri tai virus siirtyy toiseen henkilöön hyvin tehokkaasti. Bioaseiden kehittäminen on kielletty kansainvälisessä laissa, mutta ongelma sitten on se, että noiden lakien valvonta ei toimi. Ja syy siihen miksi mikro-organismien käyttö aseena ei ole ilmeisesti kovin hyvin tunnettua johtuu siitä, että noita epidemioita ei voida rajoittaa kovin helposti. Eli vaikka isku itse päättyy, niin biologinen ase jatkaa vaikuttamista. Mutta tässä sitten voidaan todeta, että vahingollisia viruksia voi tarttua ihmiseen muutenkin kuin vain tahallaan tapahtuvan tartuttamisen kautta. Eli luonnollinen virus tai bakteeri voi aiheuttaa erittäin vakavia epidemioita.