Kiusaamisen anatomia

  

.

 

Kiusaamisen anatomia 

Tekstin yllä on kuva taulusta nimeltään “Totentanz”, ja tuossa taulussa on sellainen viesti, että jos yksi joukossa on “sellainen tapaus”, niin kaikki muutkin ovat silloin samaa maata. Ja tuota taulua voidaan käyttää mallina myös koulukiusaamisen käsittelyyn. 

Kiusaaminen on asia mistä keskustellaan kaiken aikaa. Kuitenkin me unohdamme sen, että kyseessä on sosiaalisen toiminnan muoto, joka on opetettu ihmiselle jossain. Eli mistä kiusaaja on oppinut sen käytösmallin, että toisen saa hakata tai että toisen päälle saa räkiä? Miten kiusaaja sitten esimerkiksi kertoo toimistaan kotona, ja miten hän ei pelkää seurauksia, vaikka koulussa on sanottu, että kotiin otetaan yhteyttä? 

Jos sitten yhtenä päivänä esimerkiksi koulun välituntivalvoja on huomannut kiusaamisen olevan aivan avointa, niin silloin tietenkin pitää muistaa se, että kehittyäkseen siihen pisteeseen, että aivan välituntivalvojan edessä lähdetään toista pahoinpitelemään, niin tuo kehitys ei ole tapahtunut yhdessä päivässä. Eli tie siihen, että kiusaaminen muuttuu avoimeksi on pitkä ja kivinen. Se pitää sisällään ehkä useita vuosia kestänyttä välinpitämättömyyttä sekä tapausten peittelyä. 

Tällöin opettajien sekä ehkä myös kotiväen passiivisuus tai jopa yllyttävät repliikit ovat saaneet aikaan sen, että kiusaaja ei jostain syystä pelkää seurauksia. Eli onko hänelle kerrottu että opettajat eivät puutu siihen, että hiukset pestään vessanpytyssä tai että joku potkitaan maassa puolikuoliaaksi? Mutta jos ajatellaan sitä että kiusaaja on saanut tukea käytökselleen kotoa, niin silloin voidaan taas kysyä että ovatko kiusaajien vanhemmat myös kiusaajia. Ihmisluonne on mielenkiintoinen asia, ja me kaikki tiedämme että ihminen etsii kaltaistaan seuraa. Eli jos yksi henkilö jossain joukossa kiusaa, niin silloin pitää muistaa että ainakin suurella todennäköisyydellä myös muut tuossa joukossa ovat kiusaajia. 

Me kaikki tiedämme, että kiusaamiseen pitäisi puuttua jotenkin, mutta miten sitten siihen puututaan on asia erikseen. Varsinkin avoimen kiusaamisen kohdalla pitää koulun tai työpaikan henkilökunnan mennä myös itseensä, ja lähteä siitä, että se että kiusaaminen on oikeasti aivan avointa, niin siihen ei vain olla puututtu. Tai oikeastaan ihminen on jostain saanut sen käsityksen, että kiusaaminen on sallittua sekä hyväksyttävää. Jos ihminen kiusaa jotain muuta aivan avoimesti, niin silloin häntä on jotenkin tuettu tässä kehityksessä. Eli kiusaamiseen ei ole ainakaan koulussa tai muualla puututtu mitenkään, vaan henkilöä on opetettu siihen, että kiusaaminen on oikein. 

Jostain syystä kiusaaminen samaistetaan jossain esimerkiksi johtajuuteen, ja sitä kautta voidaan asiaa lähteä käsittelemään eli kiusaajalle on ilmeisesti opetettu niin, että “jos marsalkka Mannerheim sai tehdä jotain, niin silloin myös joku peruskoulua käyvä lapsi saa noin tehdä”. Voiko kiusaaja olla itse koulukiusattu? Jos tuota asiaa lähdetään purkamaan, niin voidaan kysyä että hyväksyykö ihminen jota on kotona hakattu väkivaltaisen kasvatusmallin? Me opimme kotona sen, miten käyttäydymme muita ihmisiä kohtaan. 

Mallioppiminen saa aikaan sen, että ihminen jäljittelee vanhempiaan  sekä muita auktoriteetteja luonnollisesti, ja tuon käytöksen kehitys johtuu siitä, että evoluution kautta me koemme tarpeen jäljitellä omien auktoriteettien käytöstä hyödyllisenä. Mallioppimisen teoria on asia, mikä tekee kiusaamisesta puhumisen vaikeaksi. Jos ihminen kiusaa tai pahoinpitelee muita säännöllisesti, niin mistä hän on sen mallin oppinut? 

Onko se aivan pelkästään isojen poikien opettamaa käytöstä? Vai onko siinä ehkä valmentaja tai peräti omat vanhemmat mukana? Eli miksi pelkäämme lapsiamme? Lapsemme tekevät aina aivan samoin kuin vanhempansa. Jos isällä on tapana työpäivän jälkeen heittäytyä sohvalle, niin myös juniori tulee tekemään samaa omassa kotonaan. 

Juuri tämä on asia mistä ei kiusaamisen yhteydessä ole juurikaan puhuttu. Kun kiusaaja kiusaa jotain, niin silloin hän on jostain oppinut sen, kuinka mukavaa on se, että muut itkevät. Se miten kiusaaja sitten saa sen joukon hänen ympärilleen on taas toinen asia, mikä tekee kiusaamisesta vaikeasti käsiteltävän ongelman. Eli mitä tuo kiusaaja on antanut niille, jotka ovat tulleet hänen joukkoonsa säestämään sekä toteuttamaan hänen tahtoaan? 

Kuva: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4b/Totentanz_L%C3%BCbeck_5.jpg