Maallemuutto ei ole ongelmaton asia

 

.

Maallemuutto ei ole ongelmaton asia

Muuttoliike kaupungeista maalle aiheuttaa kustannuksia kaupungille, koska jos kaupungeista häviävät asukkaat, niin silloin ei enää ole tarjolla työvoimaa esimerkiksi kadun lakaisuun tai muuhun vastaavaan työhön. Siis hoitajat ja päivähoitajat eivät ole ainoita jotka tekevät työtä kaupungille, vaan kunta-alalla työskentelee myös ihmisiä jotka vastaavat katujen kunnossapidosta, puistojen siistimisestä ja muusta vastaavasta. Jos kaupunkien asukas- tai väestörakenne muuttuu sellaiseksi, että kaupungeissa on vain yrityksiä, niin tietenkin yrityksiltä saa verotuloja, mutta sitten pitää myös kaupunkeihin palkata työntekijöiksi ihmisiä, jotka asuvat kaupunkien rajojen ulkopuolella, mikä nostaa työvoiman hintaa. 

Se ostaako yhtiö toimiston vai ei ei ole aivan yksiselitteistä. Nimittäin esimerkiksi kirjanpito- tai ohjelmistotuotantoa harjoittava yritys voi selvitä pelkästään toimistolla, ja sama koskee lakiasiaintoimistoja tai muuta vastaavaa toimintaa. Mutta niin sanottua fyysisiä tuotteita kuten koneenosia tai muuta vastaavaa tuotantoa harjoittavalla yhtiöllä pitää olla erilaiset tuotantotilat hallussaan. Kun taas SOAP (Service Oriented Application) eli palveluorientoituneeseen  liiketoimintaan kuten siivous- tai mikrotukeen erikoistuneet yhtiöt eivät tarvitse ollenkaan omia toimitiloja ainakaan periaatteessa. Eli noita yhtiöitä voidaan operoida myös omasta kotoa käsin, jos tarvikkeet sijaitsevat työpaikalla olevassa komerossa. 

Samoin jos yritykset siirtyvät pienempiin toimistoihin, joissa työskennellään ehkä vuoroviikoin etätyössä, niin silloin käy niin, että yrityksillä ei ehkä ole enää tarvetta pitää toimistoaan kaupunkien alueella. Jos yhtiöiden työntekijät muuttavat pois kaupungista, niin silloin tietenkään he eivät maksa veroja tuohon kaupunkiin, elleivät satu asumaan sen alueella. Jos ihmiset katoavat kaupungista, niin se tuo ongelmia varsinkin päivittäistavarakauppaa ajatellen. Eli esimerkiksi kirjanpitoa harjoittavat yhtiöt eivät osta kovin paljoa esimerkiksi ruokatarpeita, tai ehkä joku sitten lähtee raahaamaan Alepasta ostettuja maitoja Helsingistä Lahteen. 

Se miksi tämä asia on ongelmallinen joka tapauksessa on se, että nämä yritysten palveluksessa olevat ihmiset eivät työskentele kaupungin palveluksessa. Jos kaupungeissa sattuu asumaan vain miljonäärejä, niin silloin tietenkin heitä voidaan pitää sellaisina henkilöinä, että he eivät ehkä sitten tule ajamaan kaupungin traktoria tuonne kadulle. Ketään ekonomia tuskin tulee miellyttämään ajatus, että hän työskentelee kaupungin puhtaanapitolaitoksella lakaisemassa katuja, mutta ehkä vielä tällaisen tapauksen näemme, kun tämä on se niin sanottu trendi. 

Nostaa sitten työvoiman hintaa entisestään. Koulutetut ihmiset ovat tietenkin kalliita palkata, ja välillä tiedotusvälineissä ikään kuin harmitellaan sitä, että kaikki haluavat pitää pukua päällään, ja hankkia akateemiset ammatit itselleen. Kuitenkin voidaan kysyä että eikö ihmisillä saisi olla unelmia? Eivätkö he saa toivoa mitään muuta kuin sitä puhtaanapitolaitoksen työntekijän työtä? Eli on jokaisen oma asia, mitä kouluja hän sattuu käymään, mutta työnjohtajan tehtävänä on valvoa työnantajien etua. Ja jos ei sitten oma työ satu miellyttämään, niin sitten voi alainen vaihtaa työpaikkaa. 

Kirjoitan tätä kirjoitusta lähinnä ajatellen asiaa siitä näkökulmasta että ihmiset muuttavat takaisin maalle tai pientaloalueille pois kaupungin keskustoista. Kun 1960-luvun jälkeen syntyneet ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, niin silloin tulee eteen se, että monilla näiden ikäluokkien edustajista on ollut omaisuutta esimerkiksi kaupungeissa lähinnä asuntojen muodossa. Ja aikoinaan he ovat maksaneet asuntojen velat pois, joten kyseessä on niin sanottu arvo-asunto, jonka myynnistä saa sitten kaiken voiton itselleen. 

Mutta sitten tietenkin myös heidän omat vanhempansa ovat saattaneet jättää heille perinnöksi melko suuren maa-alueen, josta sitten voidaan myydä paloja pois, jos itse ei olla haluttu maanviljelijöiksi. Tuolloin saattaa käydä niin, että myös noiden ikäluokkien lapset, joilla ehkä on hyvätkin tulot saattavat saada hallintaansa melko halvalla esimerkiksi omakotitalon. Koska kaupunkeja pidetään joissakin piireissä melko luotaan työntävinä asuinpaikkoina käy niin, että muuttoliike kaupungeista poispäin muuttuu positiiviseksi. Samoin ihmiset muuttavat kaupunkien laidoille rakennetulle pientaloalueelle.

Tuolloin kaupunkien keskusta alkaa autioitua asukkaista, ja samalla tietenkin käy niin, että esimerkiksi kaupunkien työntekijöiden palkkaaminen vaikeutuu. Koska jos kaupunkien alueella ei asu ihmisiä, niin kuitenkin niiden katuja sekä muita vastaavia asioita pitää silloin tällöin huoltaa. Kun kaupunkien alueet muuttuvat liiketiloiksi, eli suuri osa asuntokannasta myydään yrityksille liiketiloiksi, niin silloin tietenkin yritykset maksavat paljon enemmän veroja kuin yksityiset keskiveroihmiset. 

Mutta ongelmia tulee silloin kun esimerkiksi kaupunkien pitää huoltaa joitakin omiakin alueitaan. Eli yritykset eivät sitten tuo kaupungeille muuta kuin rahaa, ja sitten sen pitää jotenkin kehittää henkilökuntaa antamaan sille kuuluvia palveluita. Ja silloin täytyy työläisiä ryhtyä palkkaamaan muualta kuin kaupunkien alueelta. Tuolloin tietenkin työläisistä tulevat kustannukset kasvavat. 

Ja sitten tulemme takaisin siihen, mitä alussa kirjoitin. Jos yhtiöt eivät enää kohta tarvitse toimistoja, niin silloin se vaikuttaa haitallisesti kaupunkien tuloihin. Eli esimerkiksi etätyöhön siirtyminen saattaa aiheuttaa sen, että joidenkin yhtiöiden kohdalla myös esimerkiksi toimistojen kautta saatujen tulojen määrä putoaa. Siis kaikki ihmiset eivät voi tehdä tietenkään etätyötä, mutta on paljon ihmisiä, joiden työ voidaan aivan helposti tehdä kotoa käsin, vaikka tietenkin silloin fyysisten tai niin sanottujen “oikeiden ihmissuhteiden” määrä putoaa. 

 https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2020/12/16/maallemuutto-ei-ole-ongelmaton-asia/