sunnuntai 26. toukokuuta 2024

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap


Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen. 




https://yle.fi/a/74-20089138

Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmistä. 

"Vellamo ei ole koskaan korostanut havaintonsa tärkeyttä vaan päinvastoin muistuttaa, että veneseurue on voinut heittää laidan yli mitä tahansa kuviteltavissa olevaa". (https://yle.fi/a/74-20089138)

"Aiemmin julkisuudessa on kerrottu, että kalastaja näki veneessä kaksi miestä. Ylen tiedossa ei ole, mitä Vellamo on kertonut poliisille aikoinaan. Ylelle hän kuitenkin kertoo, että veneessä oli todennäköisesti kolmesta neljään nuorta miestä." (https://yle.fi/a/74-20089138)

"– Siinä näkyi kaksi nojaamassa ajokatosta vasten. Takaa kuului pulinaa, niin siellä todennäköisesti oli toiset kaksi, Vellamo sanoo". (https://yle.fi/a/74-20089138)

Saattoi toki olla että miehiä oli vain kolme, jos yksi heistä puhui esimerkiksi radioon. Se mikä sitten tekee tuosta katoamisesta sekä veneestä oudon on juuri tuo katoamisen ajankohta. Eli miksi Piia lähti kotoaan synkkään syysiltaan? Mitä tai ketä hän lähti etsimään? 





                                                            https://yle.fi/a/74-20062949

Ylen jutussa esiintyvä kalastaja vellamo, jonka nimi ilmenee YLEn jutusta oli muistanut tapauksen hyvin. Hänen lausuntonsa voitte katsoa YLEn jutusta. Mutta miksi tuo nykyään 92 vuotias mies ei ollut sitä aikaisemmin kertonut? Miksi hänen tarinansa päätyi poliisin korviin vasta vuonna 2023? Eikö kenelläkään muulla ole aikaisemmin tullut mieleen vaivata poliisia tällä asialla. 

Myöhemmin kalastajan tai kalastajien verkkoon oli päätynyt naisten tavaroita kuten kengän pohjia sekä sukkahousuja. Mutta toisaalta niitä on saatettu heittää mereen myös muista syistä. Poliisi on vieläkin etsinyt rannoilta Piia Ristikankareen omaisuutta, mutta toisaalta on hyvin mahdollista, että noita mahdollisia todisteita olisi luultu tavallisiksi roskiksi, ja ne olisi toimitettu roskakoriin. [1]



Samoin ei ole kovin yleistä, että joku huvikseen lähtisi merelle lokakuussa. Mutta se mikä itseäni erityisesti kiinnostaa Piia Ristikankareen katoamisessa on se, että tämä tapaus on vielä vuosikymmeniä tapahtuman jälkeen lehdistön kiinnostuksen kohteena. Piia Ristikankareen katoamista voidaan aivan hyvällä syyllä pitää eräänlaisena Kyllikki Saaren tapauksen toisintona, eli media kirjoittaa siitä erittäin paljon vielä vuosikymmeniä tuon kohtalokkaan illan jälkeen. Siis tunteeko joku huonoa omaatuntoa, vai onko jossain yksityiskohta, joka nostaa tuon Piia Ristikankareen yhä uudestaan otsikoihin. 

Tähän tapaukseen liittyy pari outoa yksityiskohtaa. Eli YLEn Poliisi-TVn toimitukseen oli kulkeutunut kirje, jonka kirjoittaja oli väittänyt nähneensä kaksi miestä nostamassa tajutonta tyttöä valkoiseen Volvoon. Se onko tuo kirje aito, vai onko sen kirjoittaja halunnut "vain" harhauttaa poliisia on tietenkin arvailujen varassa. [2]. Kirjeestä ei ole ainakaan YLEn artikkelin mukaan löytynyt DNA - tai sormenjälkiä. 

Kuitenkin tuohon kirjeeseen liittyy eräs toinen hyvin outo yksityiskohta. Kirjeessä mainittu valkoinen Volvo oli ilmeisesti löytynyt vuonna 2023, eli joku oli sälyttänyt ainakin samanlaista autoa, mitä kirjeessä oli mainittu yli 30 vuotta. Mutta jos kyseessä on auto, jolla Piia Ristikankare kuljetettiin viimeiselle matkalleen, niin miksi auton omistaja ei maalannut sitä uudelleen, ja tuhonnut sisustaa? Vai eikö hän ehkä ollut tietoinen siitä, mihin sitä oli käytetty? Oliko auto ehkä tuolloin synkkänä lokakuun iltana vuonna 1988 ollut luvatta lainassa jollain, joka oli käyttänyt sitä kaameaan tarkoitukseen? Luulisi että murhaan sekaantunut henkilö olisi hävittänyt todisteet? 





"Viime vuonna Yle löysi kirjeessä mainitun Volvon ja tutustui siihen auton nykyisten omistajien luvalla." (https://yle.fi/a/74-20058379)

"Marraskuu 2023.Valkoinen farmarimallinen Volvo seisoo varsinaissuomalaisen perheen tallissa. Aika ja olosuhteet ovat tehneet luonnollisen tehtävänsä. Penkit ovat pölyn ja muun kertyneen lian peitossa, turvavöissä näkyy hometta. Ihmeellisempää on, että Volvo on yli 35 vuoden jälkeen yhä olemassa."(https://yle.fi/a/74-20089138)

"Perhe osti auton 2000-luvun alussa. Pari vuotta sen jälkeen viranomaiset ottivat heihin yhteyttä ensimmäisen kerran. Hänen mukaansa auto oli tutkittavana pari viikkoa. Erityisesti poliisia oli tuntunut kiinnostavan auton tavaratila."(https://yle.fi/a/74-20058379)

"– Sieltä oli irrotettu koepaloja. Tutkimusten jälkeen auto pysyy normaalisti perheen käytössä. Poliisista ei kuulu 20 vuoteen." (https://yle.fi/a/74-20058379)

"– Kaarinan poliisi haki auton tutkittavaksi muistaakseni vuonna 2002. Syytä ei kerrottu meille. Ajattelimme, että se liittyy varmaan johonkin huumejuttuun, yksi perheenjäsenistä kertoo nyt."(https://yle.fi/a/74-20058379)

Eli miksi tuota autoa oli säilytetty? Itse ihmettelen, että miksi tuon valkean Volvon omistaja ei ollut maalannut Volvoa sekä tuhonnut auton sisustaa, jos kyseinen auto on auto, jolla Piia Ristikankare matkasi viimeisen matkansa, kuten aikaisemmin kirjoitin? Uskoisin että auton ja kirjeen yhteys ei ole sattumaa, joten onko autoa säilytetty kiristyksen takia? Tarinan auton löytymisestä voitte lukea YLEn artikkelista, joka on liitteenä 3. [3]


[1] https://yle.fi/a/74-20089138

[2] https://yle.fi/a/74-20062949

[3] https://yle.fi/a/74-20058379

https://fi.wikipedia.org/wiki/Piia_Ristikankareen_katoaminen


Kuvat: YLE

perjantai 17. toukokuuta 2024

Miksi maamme nuoriso voi pahoin?



Me olemme nyt heränneet huomaamaan, miten maamme nuoriso voi enemmän pahoin, kuin koskaan ennen. Mutta miksi näin on? Onko sosiaalinen media syynä nuorten pahoinvointiin, vai onko se että nuorten pahoinvointi on noussut enemmän esiin tai tullut julkisemmaksi syy tähän esiin tulleeseen pahoinvoinnin aaltoon? Vai ovatko suorituspaineet nousseet sellaisiksi, että nuoriso on yksinkertaisesti romahtanut. Lukion ei pitäisi olla vaikeampi kuin ennen. Eikä ennenkään ole aina muistettu kysyä, mikä sivu kirjasta pitäisi ottaa esille. Samoin ennenkin on katse harhaillut kaikkialla muualla paitsi luokan taulussa.

Mutta onko yhteiskunttamme muuttunut painostavammaksi? Eli onko niin, että yhteiskunta on muuttunut sellaiseksi, että myös harrastuksiin suhtaudutaan kuin ammatteihin tai työelämään? Mikäli harrastus muuttuu työksi, niin silloin sekin kuormittaa henkilöä. Siis onko yhteiskuntamme muuttunut sellaiseksi, että täällä pitää jatkuvasti suorittaa? Eli pitäisi verkostoitua, tehdä tulosta sekä harrastuksissa että työelämässä. Pitäisi miellyttää jokaista yksin tai erikseen. 

Mutta miksi joku menee nuorena ammattikouluun tai lukioon sekä  yliopistoon? Ehkä siksi että nykyään ei kannata jäädä ilman koulutusta. Se että henkilöllä on koulutus takaa jonkinlaisen kohtelun työelämässä. Tai sitten tietenkin tuokin asia on jokaisen omasta tahdosta kiinni, mutta ehkä pari viikkoa myyntiedustajan töitä tai pari vuotta siivoojana saa  henkilön arvioimaan oman tahtonsa, tarpeensa sekä mukavuutensa yhteensovittamista realiteettien kanssa. 

Siis onko vain esiin tulleiden tapausten määrä kasvanut, vai onko joku asia meidän yhteiskunnassamme muuttunut kuormittavammaksi kuin ennen? Tietenkin sosiaalinen media saattaa kuormittaa, koska nuoret haluavat hyväksyntää. Ja sitten jos siellä ryhdytään kiusaamaan, niin silloin tietenkin sosiaalinen media kuormittaa. Eli sosiaalinen media tietenkin tuo sosiaalisen paineen myös nuorison digitaaliseen käyttäytymiseen. Mutta samalla on olemassa sellainen asia, mitä yhteiskunnassamme on vasta nyt alettu ymmärtää. Se on se, että ihmisen pitää tehdä jatkuvasti useita asioita samaan aikaan. Hänen pitää opiskella, käydä töissä, sekä olla sosiaalinen ja muutenkin avoin. 

Sosiaalinen media on hyvä renki, apuväline, mutta jos se hallitsee ajankäyttöä, niin silloin kannattaa miettiä, että olisiko hyvä hakea apua tuhon ongelmaan, joka voidaan rinnastaa pelihimoon. Ja jos tulevaisuus pelottaa tai mietityttää, niin aina ei psykoterapiaa tai lääkkeitä tarvita. Kun nuori saa lukion läpi, niin hän on sellaisessa tilanteessa, että hän joutuu miettimään tulevaisuuttaan aivan uudella tavalla, eli hän joutuu miettimään oikeasti sitä, mitä hän haluaa tehdä. 

Mutta samalla hän joutuu myös sovittamaan  saamansa arvosanat realiteetteihin. Eli itse en ole saanut kymmentä laudaturia, eikä minusta tullut lääkäriä. Ja vaikka joku toinen hakee kymmenen kertaa lääketieteelliseen tiedekuntaan, niin se ei tarkoita että kaikkien into pitäisi tuohon asiaan riittää. Joskus pitää myös osata tinkiä tavoitteista sekä omista tavoitteista. Eikä jokaiseen hakukohteeseen ole 600 hakijaa per paikka. 

Digitaalisen materiaalin käyttöä opiskelussa perustellaan sillä, että se on ekologisempaa sekä halvempaa. Mutta tietenkin digitaalinen materiaali aiheuttaa tarpeen opiskella uutta. Ja varmaan muutosvastarinta on aina tällaisissa tapauksissa havaittavissa. 

Kun ihminen lähtee esimerkiksi opiskelemaan, niin silloin hänen pitäisi muistaa se, että opiskelu ei kestä loputtomiin, ellei sitä lähdetä ehdoin tahdoin venyttelemään. Ja 3,5-4,5 vuotta on jälkeenpäin ajatellen melko lyhyt aika. 

Nimittäin maassamme pitäisi nuoren tietää 16-vuotiaana, mikä hänestä tulee isona. Samoin varsinkin opiskeluaikana saattaa jonkun opiskelijan koko vapaa-aika täyttyä työstä sekä erilaisista raporteista, ja vaikka joku 10 laudaturin super ylioppilas tekee jonkun kurssin parissa päivässä, niin tekeekö joku magnan ja pari C:tä kirjoittanut ylioppilas samat tehtävät samassa ajassa, kuin tuo meidän 10 laudaturin superlahjakkuus? Tai siis onko joku 10 laudaturin ylioppilas oikeasti sellainen tyypillinen yliopistossa opiskeleva henkilö? 

Mutta onnea sellaisille tapauksille, joiden kohdalla kurssit ovat niin helppoja, että heidän ei ole tarvinnut tuhlata niihin kauheasti aikaa. Mutta tietenkin on olemassa tilanne, missä joku joutuu opiskelemaan esimerkiksi neljää kurssia lukukaudessa, ja silloin tehtäviin saattaa mennä hiukan enemmän aikaa. Eli opiskelu päättyy joskus, ja silloin henkilö saa paperit käteen. 

tiistai 14. toukokuuta 2024

Putinilla lienee jo suunnitelma Patrushevin sekä Shoigun varalle.



"Sivuun turvallisuusneuvostosta. Venäjän turvallisuusneuvoston sihteerin paikalta pois siirretty Nikolai Patrušev kuvattuna Moskovan Kremlissä huhtikuussa 2024.KUVA: GAVRIIL GRIGOROV/KREMLIN POOL/PLANET PIX VIA ZUMA PRESS WIRE" (UuusiSuomi, Suomalaistutkija väittää: Putin päätti yhden aikakauden – ”Suomen syöjä” heitettiin bussin alle)


Venäjällä on tapahtumassa muutos, jonka seurauksia voidaan arvioida siten, että Putin ei kaipaa ketään neuvojia tai ihmisiä, jotka voivat rajoittaa hänen toimiaan. Hän on siirtänyt kaksi vanhaa toveriaan pois heidän asemastaan, ja saattaa olla, että hän aikoo tehdä saman kuin mitä Stalin teki aikoinaan salaisen poliisin päällikölle, Jezhoville sekä Leningradin sotilaspiirin johtajalle, kun Suomen miehitys Talvisodassa epäonnistui. Siis saattaa olla että Nikolai Patrushev sekä Sergei Shoigu ovat seuraavaksi oikeudessa, kun Ukrainan miehitys epäonnistui. Kun operaatio Ukrainan miehittämiseksi epäonnistui, niin Shoigu ja Patrushev kelpaavat syntipukeiksi tähän fiaskoon. 

Putin on siirtänyt Nikolai Patrushevin pois vaikutusvaltaisesta asemastaan turvallisuusneuvoston sihteerin paikalta, ja samalla entinen puolustusministeri, kymmenen vuotta palvellut Shoigu saa tuon aseman. Ja puolustusministerin virkaan on nimitetty siviiliekonomisti. Eli kuten on sanottu, niin Putin järjestää pakkaa uudestaan. Samoin hän varmasti miettii mitä kahdelle entiselle luottomiehelle tehdään. Yksi vaihtoehto on oikeudenkäynti ja lähete Siperiaan. Tai sitten joku unohdettu hauta jossain metsässä. Eli Putin ei ole kuuluisa siitä, että hän sietäisi epäonnistumisia. 

 Nimittäin Putin saattaa haluta eroon ainakin näistä kahdesta miehestä, joiden ansiota hyökkäys Ukrainaan on ainakin suunnitelmia tehtäessä ollut. Itse olen sitä mieltä että Putin saattaa aikoa laittaa koko Ukrainan sodan fiaskon näiden kahden entisen ystävänsä niskoille, ja näin Venäjän presidentti pääsisi taas kerran kuin koira veräjästä. Eli perusvenäläiseen tapaan johtaja saa kaiken kunnian silloin, jos operaatio menee kuten sen pitäisi mennä. Ja jos sitten joku asia menee pieleen, niin silloin alaiset kantavat vastuun. 

Eli Putin saattaa pyrkiä syyttämään Patrushevia siitä, että Ukrainan puolustustahto on arvioitu väärin, ja Shoigua hän tietenkin aikoo syyttää operaation huonosta valmistelusta. Eli mieleen tulee Suomen Talvisota, jonka aikana Stalin syytti hyökkäävän armeijakunnan eli Suomen valtauksen päällikköä siitä, että tämä oli antanut väärää tietoa omasta kalustosta sekä jättänyt tiedusteluraportit lukematta. Eli tuolloin totuus vääntyi siten, että Leningradin, eli nykyisen Pietarin sotilaspiirin komentaja olisi ehdottanut hyökkäystä Suomeen, ja sitten johtanut Stalinia harhaan. 

Kun marssi Suomeen ei onnistunut, niin silloin syyllinen löytyi Leningradin sotilaspiirin päälliköstä, joka raahattiin pihalle ja ammuttiin. Samoin salaisen poliisin päällikköä Nikolai Jezhovia syytettiin siitä, että hän oli omin päin suorittanut Stalinin vainot. Eli Jezhov oli oikeasti noudattanut Stalinin käskyjä "suuren puhdistuksen" eli suurimman vainon aikana. Mutta Stalin oli väittänyt Jezhovin toimineen omin päin. Putin saattaa pyrkiä Shoigun sekä Patrushevin kanssa samaan tulokseen. Se että mies puolustusministerin paikalla vaihtuu kymmenen vuoden jälkeen kertoo siitä, että jotain on suunnitteilla. 


https://www.uusisuomi.fi/uutiset/suomalaistutkija-vaittaa-putin-paatti-yhden-aikakauden-suomen-syoja-heitettiin-bussin-alle/6e445d59-ef71-43fb-8ee9-4585bdf5bdbe

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Je%C5%BEov

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Patru%C5%A1ev

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sergei_%C5%A0oigu

sunnuntai 24. maaliskuuta 2024

Kuinka paljon vahinkoa toimittaja Matti Kuusela aiheutti sepitetyillä jutuillaan?


"Aamulehti kertoi perjantaina poistaneensa verkosta 551 sen pitkäaikaisen toimittajan Matti Kuuselan kirjoittamaa juttua. LEHTIKUVA / Olivia Ranta© Lehtikuva" (STT)

Tekaistuja juttuja tehtailleen toimittaja Matti Kuuselan aiheuttama vahinko on ilmeisesti ainakin ulkoisesti melko pieni, mutta kuitenkin tuota vahinkoa aina tapahtuu, jos joku toimii väärin. Se että päivälehden levikki ei sitten pudonnut dramaattisesti ei tietenkään koskaan kerro kaikkea siitä, miten ihmiset suhtautuvat väärän tiedon levittämiseen. 

Väärän tiedon levittäminen on aina vakava asia, koska sitä kutsutaan nimellä valehtelu, ja valehtelu on tietenkin aina rumaa, mutta samalla rikollista. Kun toimittaja sepittelee juttujaan, niin hän tekee silloin asioita, joita ei pitäisi tehdä. Jokainen lehtijuttu on jonkinlainen tarina jostain, mitä on ainakin lehden lukijan mielestä totta, ainakin jos kyseessä on niin sanottu uutislehti. 




Jos uutislehdessä julkaistaan valheita, joita tietenkin voidaan nimittää fiktioksi, niin silloin kyllä on jonkun katsottava peiliin. Sanomalehtien sekä median perustana maassamme on ollut ainakin periaatteessa neutraali sekä ammattitaitoinen ja eettinen journalismi, jossa lehden työntekijät eli toimittajat julkaisevat asioita, jotka ovat totta.

 Siis totuudessa pysyminen on minimivaatimus sille, että lehti voisi sanoa olevansa uutisia julkaiseva tiedostusväline. Kaikki ihmiset eivät koskaan ole kiinnostuneita samoista asioista. Joten sen takia lehdissä pitää olla muutakin kuin yhden alan tai yhden aihepiirin juttuja. 

Eli kaikissa medioissa ja varsinkin arvostetussa sekä luotettavuudestaan tunnetussa mediassa julkaistuilla uutisilla on merkitystä. Jos sitten joku kirjoittaja kärähtää keksitystä artikkelista, niin silloin seuraukset saattavat olla paljon laajemmat kuin ihmiset edes osaavat ajatella. Eräs Skotlantilainen taloustieteilijä Adam Smith sanoi aikoinaan, että hän kykenee saattamaan minkä tahansa yhtiön konkurssiin väittämällä luotettavissa sanomalehdissä, että yhtiö ei selviä veloistaan. 

Tuo asia varmasti romauttaa yhtiön talouden. Samalla tavoin moni muukin uutinen voi vaikuttaa odottamattomalla tavalla. Siis miten suuri on tekaistun lehtijutun vaikutus lehteen ja sen uskottavuuteen? Vai voiko tuota uskottavuutta korjata koskaan? 

Vaurion arvo lasketaan siinä, mitä vahinkoa se on aiheuttanut. Ehkä joku tekaistu lehtijuttu saattaa vaikuttaa mitättömältä, jos se sattuu vaikuttamaan vain muutamaan henkilöön. Mutta noille muutamalle henkilölle saattaa koitua mittaamatonta vahinkoa tuollaisten valheellisten juttujen takia. Eikä kaikkia menetyksiä voi korvata rahassa. Jos vaikka elämänkumppani jättää perättömän jutun takia tai muutama kalakaveri estää puhelinnumeron, niin tuollaisia asioita ei voida mitata rahassa. 

 Se että juttu on julkaistu arvostetussa mediassa merkitsee sitä, että ihmiset eivät epäile jutun olevan tekaistu eli fiktiota. Miksi he epäilevät päivälehden toimittajaa tai päivälehteä tekaistuista jutuista. Päivälehden tekijät ovat olleet ylpeitä työstään, ja miksi kukaan epäilisi lehtitaloa, jonka tuotteita lukee myös tasavallan presidentti? 

Maamme mediassa on toki ennenkin osattu kirjoittaa turhista asioista. Mutta se että suoraan lähdetään tekaisemaan juttua on asia, mikä ei ole maassamme kovin yleistä. Sellaiset tekaistut lehtijutut ja valheelliset tarinat, joita markkinoidaan totena kuuluvat esimerkiksi jonnekin Pravdaan, tai muuhun itäiseen mediaan. Mutta että arvostettu mediatalo sekä palkittu toimittaja syyllistyvät valheeseen on ikävä asia. 

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/professori-aamulehden-sepitekohun-seurauksia-on-vaikea-arvioida-n%C3%A4kem%C3%A4tt%C3%A4-tarkempia-todisteita/ar-BB1ks1wZ?ocid=msedgdhp&pc=EDGEESS&cvid=28dc31cf581e4128afc6b962779541fd&ei=13

Venäjällä ollaan "oikeutetusti vihaisia" siitä, mitä ISIS teki Moskovassa (Mutta samalla unohtuu oma toiminta Syyriassa sekä Ukrainassa)

Äärijärjestö Isis on ilmoittautunut Moskovan terrori-iskun tekijäksi, ja tietenkin se mitä Putin asiasta ajattelee on vain Putinin itsensä tiedossa. Moskovassa ihmiset tuntevat suurta vihaa sekä katkeruutta iskun johdosta. Mutta sitten kun mietitään Putinin ja Ukrainan presidentti Zelenskyin kommentteja asioista, niin tietenkin nuo kommentit ovat sidoksissa niiden sanojaan. Eli vaikka äärijärjestö Isis on ilmeisesti tuon iskun takana, niin kuitenkin kyseinen isku on Putinille ikävä asia, mutta uskoisin että hän ajattelee kuumeisesti, miten hän voisi sitten kääntää iskun jotenkin palvelemaan itseään, sekä hänen sotaansa Ukrainan kanssa. 

Putin vietti hetken hiljaiseloa tuon iskun jälkeen, ja saattaa olla että hän pohti mahdollisuutta vyöryttää teko Ukrainan niskoille. Tuolloin Putin olisi saanut aiheen olettaa lännen tuen Ukrainalle loppuvan. Siis tietenkin tavalliset ihmiset ovat oikeutettuja vihaan, mutta samalla meidän pitää muistaa, että Putinin etu ei ole varmasti sama kuin tavallisten ihmisten etu. Ja hänen oma asevoimansa on tuhonnut säälittä siviilikohteita Ukrainassa. Putin ei välitä oman kansansa mielipiteistä, elleivät ne sitten palvele hänen omaa etuaan. Eli tavalliset ihmiset sopivat Putinin pelinappuloiksi erittäin hyvin. Heidän tehtävänsä on palvella valtiota. 




Putin saattoi ehkä toivoa, että noiden kiinni otettujen terroristien lausumat olisivat saaneet lännen lopettamaan tukensa Ukrainalle. Ja se mikä tässä asiassa tietenkin on mielenkiintoista on se, että Isis-terroristit eivät räjäyttäneet itseään, kuten noilla ääriliikkeiden muslimeilla on ollut tapana, joten kovista otteistaan tunnetut poliisin erikoisjoukot ovat siis ensimmäistä kertaa ottaneet vankeja, joita sitten voidaan kuulustella. 

Mutta yleensä noiden Isis-miesten varusteisiin on kuulunut räjähdeliivi tai vyö, jonka avulla he ovat saaneet itsensä räjäytettyä. Eli Isis on vielä voimissaan, ja sen jäsenet eivät varmaan muistele Putinin toimia Syyriassa kovin hyvällä. Samoin Isis oli kuin taivaan lahja Syyrian presidentti Al Assadille, joka tuon järjestön hyväksymään kovat otteet, eli esimerkiksi siviilien pommitus Syyriassa perusteltiin tuolloin sillä, että Isis saattoi käyttää itsemurhaterroristeja noissa iskuissaan, ja tuo pommitus tehtiin muiden ihmisten kuten venäläisten sotilaiden turvaksi. Ilman Venäjän tukea Al Assad olisi ehkä voinut jopa joutua jättämään paikkansa yhtenä maailman kovimmista diktaattoreista. 

Putinia tietenkin kismittää myös Ukrainan joukkojen tekemät iskut sen öljy- ja asetuotantoa vastaan. Nuo iskut ovat sikäli hyvin tehokkaita, että esimerkiksi kultaakin kalliimpia A-50 valvonta- ja komentokoneita on saatu tuhottua. Noiden koneiden toiminta perustuu pitkälle länsmaista tuotujen komponenttien varaan rakennetuista viestijärjestelmistä, joiden avulla MiG-31 voi kohdentaa hypersoonisen ohjuksen kohteeseen. Siis noita A-50 koneita tarvitaan Kinzhal-ohjusten suuntaamiseen. Öljyntuotantoon liittyvät kohteet ovat sikäli harmaata aluetta, että tuo öljy varmaan on ainakin osittain menossa jalostuksen jälkeen suoraan Venäjän asevoimille eli panssareiden ja lentokoneiden polttoainesäliöihin. Ja periaatteessa vihollisen asevoimien huoltoon kohdistetut iskut ovat laillisia. 

Samoin huomattava määrä öljy- ja kaasutuloista saatavista rahoista saattaa tällä hetkellä olla varattu esimerkiksi aseiden hankintaan Pohjois-Koreasta sekä Iranista. Mutta kuten tiedämme, niin esimerkiksi USA on pyytänyt Ukrainaa lopettamaan nämä iskut, joiden avulla Ukraina toivoo voivansa häiritä tai jopa estää Venäjän uuden hyökkäyksen. Ukraina on vastannut, että se jatkaa hyökkäyksiä. Venäjä taas saattaa toivoa, että se voisi terrorismiin perustuen saada itseensä kohdistuvia pakotteita lievennettyä. Ja onnistuessaan se merkitsee tietenkin Ukrainalle lisää vaikeuksia. Mutta asiantuntijat eivät usko, että iskuilla on vaikutusta Ukrainan rintamaan. 


https://www.verkkouutiset.fi/a/ukraina-ei-kysya-keneltakaan-mihin-kohteisiin-venajalla-iskemme/#7c92f0c8

https://yle.fi/a/74-20080660

https://yle.fi/a/74-20080676



lauantai 23. maaliskuuta 2024

Moskovan terrori-iskut ovat sattuneet Putinin kannalta kreivin aikaan.

https://yle.fi/a/74-20080592

Tässä heti aluksi sanoisin, että koskaan emme saa hyväksyä terrori-iskuja. Ja vaikka äärijärjestö Isis on ilmoittautunut Moskovan järkyttävän terrori-iskun tekijäksi, niin kuitenkin meidän pitää muistaa se, että ykkösprioriteetti  Putinille tällä hetkellä on kuitenkin tuo Ukrainan sota. Saattaa olla että Isisin toimijat ovat käsittäneet, että terrori- eli siivilien murhaaminen on jotenkin hyväksyttävää, ja sen takia Isis on tuon iskun tehnyt. Mutta voidaan kuitenkin sanoa, että se mitä nuo terrori-iskun tekijät ovat sanoneet FSBlle on aivan muuta, kuin mitä heidän piti sanoa. Tai sitten saattaa olla, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on taas kerran osannut improvisoida, eli hyödyntää tuota iskua, lisännyt viralliseen raporttiin, että nuo iskun tekijät ovat sanoneet että he pakenevat Ukrainaan. Tai sitten iskun tekijät ovat itse ajatelleet saavansa turvapaikan Ukrainasta. 

Mutta sitten kun me kohtaamme tällaisia tilanteita, missä kukaan osapuoli ei ehkä puhu aivan totta, niin kuitenkin meidän pitää huomioida se, että Ukraina on iskenyt useita kertoja Venäjän kaasu- ja öljyterminaaleihen sekä ilmeisesti myös jalostus yksiköihin. Samoin tärkeitä välineitä valmistavia tehtaita on pommitettu. Ja USA ilmeisesti on ainakin pyytänyt Ukrainaa lopettamaan nuo iskut, joiden tarkoitus on ehkä Venäjän asevoimien polttoainehuollon vaikeuttaminen. Siis tämä konflikti on erittäin monimutkainen ja se on muuttumassa vielä monimutkaisemmaksi. Venäjän sisäpolitiikkaan vaikuttaa kaikki, mitä tuossa maassa tapahtuu. Eli jokainen isku, mitä Venäjällä tehdään oikeuttaa Putinia hänen omasta mielestään kiristämään sensuuria sekä kansalaisten valvontaa. Putinin valtakautta on leimannut väkivalta sekä monella tavalla hyvin julma sekä inhottava tapa manipuoloida totuutta. 

https://yle.fi/a/74-20080592


Eli jos ajatellaan esimerkiksi lähimenneisyyttä, jossa Venäjä hyvin voimakkaasti tuki Syyrian hallintoa kun se lähti sotaan oppositiota vastaan, sekä kauempana menneisyydessä olleita Tshetsenian sekä mm. Abhasian ja Georgian sotia, niin Venäjä ei juurikaan ole ajatellut muuta kuin sitä, että venäläisillä menee hyvin. Tshetsenian toisessa sodassa Putin katsoi Venäjän suorittavan poliisitehtäviä, eikä sen takia esimerkiksi Geneven sopimus ole hänen näkökantansa mukaan voimassa. Samoin myös Syyriassa Venäjän johto on todennut olevansa laillisen hallituksen pyynnöstä poliisitehtävissä tuossa maassa, mikä sitten aiheutti ilmeisesti hyvin suuren kärsimyksen siviilien keskuudessa. 

Mutta kuten kaikki muistavat, niin se että Venäjän asevoimien kohteena oli tuolloin Isis, ja että esimerkiksi Tshetseenikapinnallisten yhteydet islamisteihin oikeuttivat Putinin lähtemään sotaan Tshetseniassa vuonna 1999-2000. Kun venäjän asevoimien toimintaa lähdettiin tutkimaan, niin nuo tutkimukset päättyivät kahteen surulliseen terrori-iskuun joista toinen, eli Beslanin koulukaappaus vuonna 2004 sekä aikaisemmin vuonna 2002 tapahtunut Moskovan teatterikaappaus olivat sellaisia asioita, joiden jälkeen Venäjällä nousi lynkkausmieliala. Moskovan teatterikaappauksen uhriluku oli noin 30. Mutta Beslanin kaappaus, jonka uhriluku oli yli 330 henkeä viimeistään käänsi ihmisten mielialat Putinin taakse. 

Saattaa olla että myös toimittaja Anna Politkovskajan murha vuonna 2006 liittyy Venäjän joukkojen toimintaan Tshetseniassa. Tai sitten se liittyy ylipäätään kovan luokan korruptioon. Vai johtuuko Anna Politkovskajan murha siitä, että hän lähti selvittelemään Pietarin pormestarin Anatoli Sobtšakin murhaa, joka tapahtui vuonna 2001. Eli miksi joku murhasi Anatoli Sobtšakin? Tuolloin murhaa luultiin Venäjän mafian tekemäksi, mutta jotain outoa siinä on. Nimittäin nimenomaan tekotapa on omituinen,eli kyseessä oli myrkytys. Putin oli tuolloin jo Venäjän presidentti, mutta miksi hän olisi murhannut Anatoli Sobtšakin? Tietenkin sinnikäs työ korruption kitkemiseksi oli tuonut Anatoli Sobtšakille paljon vihamiehiä, joilla on väkivaltaisia ystäviä. 

Venäjällä on tapahtunut paljon outoja kuolemantapauksia, joista yksi on Putinin edeltäjä Boris Jeltsinin outo sydänkohtaus. Sen jälkeen moni enemmän tai vähemmän Putinia avoimesti arvostellut henkilö on pudonnut kaiteen yli tai muuten kohdannut loppunsa oudoissa onnettomuuksissa tai murhissa. Ja esimerkiksi osassa murhista pelkkä murha tapa eli poloniumin tai jonkun muun vastaavan myrkyn käyttö tekee niistä erittäin erikoisia. Polonium on radioaktiivisuutensa takia vaarallista käsitellä, ja myös Novishoke myrkyn käyttö vaatii erikoisvarusteita. Joten miksi Alksandr Litvinenko murhattiin noin omintakeisella menetelmällä? Litvinenko oli entinen KGBn mies, joka kuoli Polonium-myrkytykseen. Samoin Jasser Arafat oli ehkä kuollut polonium-myrkytykseen. Tuota asiaa ei voida kuitenkaan vahvistaa. 

https://yle.fi/a/74-20080623

"Kuolinsyy jäi epäselväksi, koska perhe ei halunnut tehtävän ruumiinavausta. Kesäkuussa 2012 esitetyn Al Jazeera -kanavan dokumentin mukaan Arafatin huivista ja hammasharjasta on löytynyt poikkeuksellisen paljon poloniumia. Ranskan viranomaiset ilmoittivat marraskuussa 2012, että Arafatin ruumiista otetaan näytteitä kuolinsyyn selvittämiseksi. Arafatin luista löydettiin 2013 kolmen eri laboratorion tutkimuksissa poikkeuksellisia pitoisuuksia poloniumia, mikä sveitsiläisten tutkijoiden mukaan voisi viitata myrkytyskuolemaan, mutta sitä ei pysty vahvistamaan.  Ranskalaisen ja venäläisen laboratorion mukaan tutkimukset ei anna merkkejä myrkytyksestä, vaan poloniumin määrät johtuvat ympäristöstä. " (Wikipedia, Jasser Arafat)

Arafatilla oli varmasti suhteita Venäjään mutta miksi niin omituinen väline oli valittu murha-aseeksi.Samoin miksi Arafat olisi murhattu? PLOn tiedetään käyttäneen Neuvostoliittolaisia aseita, joten PLOn suhteet Venäjään olivat aina melkein yleisesti tiedossa.  Ja miksi Salisburyn iskussa uhri surmattiin Novitshok-hermomyrkyllä eikä esimerkiksi kalashnikovilla. 

Uskoisin että Navalnyin murha ei johdu niinkään hänen poliittisesta työstään, vaan työstä korruption selvittämiseksi. Kaikki ovat nähneet Putinin toiminnan, eli hän olisi helposti voinut karkottaa Navalnyin ja nimitellä häntä pelkuriksi. Mutta jostain syystä Navalnyi kuoli epäilyttävissä olosuhteissa. Samoin kuoli häntä hoitanut lääkäri, mutta kauan ennen Navalnyin kuolemaa kuoli Anna Politkovskaja. Joten aina kun puhutaan oudoista kuolemista, niin ensimmäinen kuolema on tärkein. Silloin teon teettäjä ei ole niin kamalan rutinoitunut noihin asioihin. 

********************************************************************************


Tuosta Moskovan teatterikaappauksesta kerrotaan Wikipediassa seuraavaa: 


"Tiedot kaapparien lukumäärästä vaihtelivat välillä 15–50. Virallinen lukema on 36. Noin puolet kaappareista oli naisia. Joukossa oli myös yksi arabitaustainen taistelija, joka oli ajanut partansa, ettei herättäisi huomiota Moskovassa.

Kaapparien johtajana oli Movsar Barajev (alun perin Suleimenov), joka oli kuuluisan edesmenneen tšetšeenikidnappaajan Arbi Barajevin sukulainen.

Kapinallinen tšetšeenikomentaja Šamil Basajev otti myöhemmin kaappauksen vastuulleen ja sanoi Tšetšenian hallituksen ja presidentti Aslan Mashadovin irti tapahtuneesta. Venäjän hallitus väittää saaneensa puhelinkuuntelulla selville Mashadovin tietäneen tapahtuneesta etukäteen.

Mihail Trepaškin, entinen FSB-everstiluutnantti ja sittemmin lakimies ja yksityinen tutkija, jota Venäjän hallitusta vastustavat liikemiehet ovat tukeneet, on kertonut julkisuudessa varoittaneensa FSB:tä (Venäjän turvallisuuspalvelua) tulevasta terrori-iskusta jo edellisessä heinäkuussa. Trepaškin joutui pian sen jälkeen korkeimman oikeuden sotilaskollegion eteen laittomasta aseen hallussapidosta ja vakoilusta syytettynä ja tuomittiin neljäksi vuodeksi vankeuteen." (Wikipedia, Moskovan teatterikaappaus)


********************************************************************************

Esimerkiksi Syyskuun 9. päivän Terrori-iskut New Yorkissa vuonna 2001 nostivat varsinkin läntisessä maailmassa suuren islamistien vastaisen mielialan. Ja silloin ei Venäjän johtoa tohdittu syyttää mistään rikoksista. Tuolloin vuonna 2001 oli länsimaiden kansalaisten mielestä mikä tahansa islamistien moukarointi sallittua. Ja samoin Syyrian sisällissodassa, joka alkoi vuonna 2011 joukko Isisin nimissä tehtyjä terrori-iskuja käänsi maailman mielipiteen Syyrian kapinallisia vastaan. Tuolloin voidaan kysyä, että kuka oikeasti hyötyi siitä, että Isis lähti mukaan Syyrian sisällissotaan vuonna 2015. 


https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksandr_Litvinenko


https://fi.wikipedia.org/wiki/Anatoli_Sobt%C5%A1ak


https://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Politkovskaja


https://fi.wikipedia.org/wiki/Beslanin_koulukaappaus


https://fi.wikipedia.org/wiki/Jasser_Arafat


https://fi.wikipedia.org/wiki/Moskovan_teatterikaappaus


https://fi.wikipedia.org/wiki/Novit%C5%A1ok


https://fi.wikipedia.org/wiki/Syyrian_sis%C3%A4llissota


https://fi.wikipedia.org/wiki/Sergei_ja_Julija_Skripalin_myrkytystapaus


https://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_T%C5%A1et%C5%A1enian_sota


https://fi.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Putin


Voisiko journalistia joka kärähtää fiktiosta kutsua valehtelijaksi?

 

 




Fiktio saattaa olla  hyvä tyylikeino saada ihmiset lukemaan juttuja, joita toimittaja kertoo. Tuo fiktio on kuitenkin journalistiikassa sellainen asia, että sitä voidaan pitää valehteluna, jos ei mainita, että teksti on fiktiota. Sanomalehdiltä eli todellisia uutisia julkaisevalta medialta voidaan kuitenkin odottaa sitä, että niissä ei julkaista fiktioita. Jos uutismediassa julkaistaan fiktiota, niin silloin niissä julkaistaan valheita, vaikka kirjoittaja väittäisi fiktiota tyylikeinoksi hankkia jutulle ja lehdelle lukijoita. 

Fiktiota voidaan tietenkin julkaista fiktio-lehdissä kuten novelleissa, Tex Willerissä, Aku Ankassa tai jossain muussa vastaavassa paino- tai mediatuotteessa. Siis fiktion tarkoitus on viihdyttää, mutta fiktion paikka on fiktiokirjat. Faktateoksessa esitetty fiktio on valheen toinen nimi. Toimittaja saattaa manipuloida totuutta kahdella tavalla, hän saattaa kertoa puhdasta valhetta eli fiktiota. Tai sitten hän saattaa käsitellä asioita yksipuolisesti, eli poistaa yksityiskohtia siten, että juttu tukee paremmin hänen omia poliittisia tai muita vastaavia käsityksiä asioista. Tuollainen ihminen kuuluu sellaiseen joukkoon ihmisiä, joiden ei tarvitse hyväksyä muita kuin omat näkemyksensä asioista. Eli he voivat suoraan sanoa, että "minä en voi sitä asiaa hyväksyä" tai "minun ei tarvitse kuunnella tuollaista". 

Kun toimittaja raportoi asioista, niin hänen pitäisi muistaa olla neutraali, sekä samalla myös hänen pitäisi muistaa media, mihin hän kirjoittaa. Me kaikki olemme vain ihmisiä, ja suuren tunnekuohun keskellä saattaa olla vaikeaa pitää fakta sekä fiktio erossa toisistaan. Eikä myöskään ole aina helppoa olla neutraali, jos itse joutuu tapahtumien keskelle, tai joku asia koskettaa itseä. Esimerkiksi lapsuuden trauma saattaa aiheuttaa sen, että ihminen ei kerta kaikkiaan kykene arvioimaan todisteita kuten niitä pitäisi arvioida. 

Asenteet ja aatteet vaikeuttavat siihen, miten asioita käsittelemme. On olemassa poliittinen lehdistö, joka kuitenkin ilmoittaa ainakin länsimaissa olevansa jonkun puolueen tai liikkeen äänenkannattaja, eli siinä puhutaan tuon liikkeen johdon hyväksymistä asioista siten, kun liike tai puolue niihin ottaa kantaa. Mutta sitten tietenkin myös sitoutumattomalla eli puolueeseen kuulumattomalla journalistilla voi olla asenteita, jotka eivät näy päällepäin. Ja tietenkin meillä kaikilla on tunteet, ja inhottavimmat tilanteet tulevat vastaan siinä, kun ihmiseen vaikutetaan hänen tunteidensa kautta.

Valheen ja fiktion raja on hiuksen hieno. Fiktio muuttuu valheeksi silloin kun se esitetään todellisuutena. Valhe on siis totena esitetty fiktio. Valheelliseen journalismiin pitäisi puuttua välittömästi, vaikka se toisikin lehdille lukijoita. Nimittäin varsinkin journalistien pitäisi muistaa, että heidän kirjoittamansa lehtijutut muokkaavat ihmisten mielipiteitä, joten sen takia journalistien pitäisi muistaa vastuunsa. 

Journalismin etiikka on asia, mistä aina välillä keskustellaan. Ja se mikä erottaa journalistin esimerkiksi romaanin kirjoittajasta on se, että journalistin pitäisi aina muistaa kirjoittaa vain siitä, mitä hän näkee tai kuulee. Samalla hänen pitäisi muistaa mainita tilanne, jossa hän tekee juttujaan. Sekä samalla myös tutustua muutenkin aiheeseen, josta hän kirjoittaa. Jos toimittaja keksii asioita, niin hän samalla myös vääristelee totuutta. On tietenkin upeaa matkustella maailmalla ja syödä ja juoda paikoissa, joista monet lukevat matkaoppaista. 

Mutta kuitenkin aina pitäisi pysyä totuudessa, eli juttuja kirjoitettaessa pitäisi ainakin sitä romaanin kirjoittamistyyliä eli fiktiota välttää. On tietenkin loistavaa ajatella, että omat jutut myyvät paremmin, jos niissä olisi esimerkiksi dramatiikkaa, mutta kuitenkaan draamaa ei saa keksiä, koska se vääristelee totuutta. Ja jos esimerkiksi jotain henkilöä aletaan syytellä tai muuten heidän työtään leimata vääristellyksi ilman syytä, niin silloin olisi kyllä peiliin katsomisen paikka. 

Totuus tietenkin on asia, mitä voidaan pitää subjektiivisena. Eli on helppoa lähteä äärijärjestöjen kelkkaan. Äärijärjestöt ovat aina samanlaisia. He ovat usein yliedustettuina joissakin paikallisissa järjestöissä kuten seurakunnissa, ja he myös näkyvät usein siksi, että he pukeutuvat tietyllä tavalla, ja se tietenkin antaa kuvan siitä, että ääriliikkeet ovat jotenkin valtaväestön tai enemmistön edustajia. 

Jos me kuljemme jossain Oulun seudun lestadiolaisten piireissä, ja haastattelemme vain lestadiolaisia, niin millaisen kuvan me saamme silloin luterilaisesta kirkosta? Ja arvatkaa minkä kuvan joku muun maalainen toimittaja saa Suomesta, jos me viemme 2 viikkoa maassamme viettävän japanilaisen toimittajan suoraan Oulun seudulle, ja sitten ainoat ihmiset, joita hän tapaisi ovat jotkut ääripään lestadiolaiset. 

Äänekkyys sekä jyrkät mielipiteet ovat ominaista nimenomaan ääripään edustajilla. Eli edustaako joku prosenttimerkki nahkaliivin selässä ajeleva MC-jengi moottoripyöräilijöiden enemmistöä? Tai onko joku kovan luokan lestadiolainen sellainen, että hän edustaa keskivertoa luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa henkilöä? Tai onko Hamas ehkä keskiverto-arabien oma juttu? Tai äänestääkö keskiverto saksalainen jotain Baijerin vapauspuoluetta? Tai onko Baijerin vapauspuolueen keskivertoedustaja joku skinhead, joka paiskoo polttopulloja paikalliseen pizzeriaan tai hakkaa pari ulkomaalaista pesäpallomailalla? 

Ääriliikkeiden matkaan on helppoa lähteä, koska kovat ja ehkä myös kärkkäät mielipiteet ovat myyviä asioita. Ja se tietenkin miten nuo äärimmäisyys-suuntaukset pukeutuvat ja muuten käyttäytyvät antaa lehtijutuille suuren julkisuuden. Tuolloin kuitenkin unohdetaan, että samalla kiillotetaan ääriliikkeiden kuvaa ihmisten silmissä. Eli esitetään että äärijärjestöillä on oikeasti sellaisia ohjelmia, että ne voidaan myös toteuttaa, jos tuo liike pääsee hallitukseen. Yleensä kyseiset liikkeet ovat sellaisia, että niillä on vain yksi asia ohjelmassaan. Se kuuluu näin "ulkomaalaiset ulos", ja mitään muuta nuo liikkeet eivät sitten enää osaakaan luvata. 

Mutta tuollaisilla jutuilla saadaan tietenkin aikaan kohua. Eli ääriliikkeet herättävät ihmisten huomiota, ja erityisesti kiinnittämällä huomiota ulkomaalaisiin sekä vähemmistöihin luodaan ajattelumalli, jonka avulla sitten jollekin uskotellaan, että rikokset loppuvat sillä, että ulkomaalaiset ajetaan takaisin Afrikkaan. Näiden karkotettujen syyksi voidaan samalla laittaa kaikki muutkin valtion alueella tapahtuneet rikokset. 

Näin saavat poliisit sitten nopeasti pöytänsä tyhjäksi, joten sen jälkeen myös tilastot näyttävät hyvältä. Ja tilastojen saaminen kauniiksi on aina ongelman ydin. Tilastoilla sekä erilaisilla mielipidetutkimuksilla puolueet hankkivat tietoa siitä, että onko heillä mahdollisuutta päästä parlamenttiin ja hallitukseen seuraavissa vaaleissa. Joten jos ajatellaan esimerkiksi tätä nykyistä hallitusta, niin onko uskottavaa, että hallitus joka jatkuvasti leikkaa pienituloisilta olisi oikeasti suuren enemmistön mielestä edelleen suosittu äänestäjien keskuudessa? Tai ehkä äänestäjät sitten hyväksyvät ja tukevat hallitusta, joka ottaa vajaa 1000€ kuussa saavalta henkilöltä 100€ pois kuukaudessa. 

Varmasti Gazan lapset ovat erittäin surkeassa asemassa. Mutta samalla meidän pitää huomioida se, että Hamas osaa kyllä käyttää lapsia omassa propagandassaan. Lasten hätä on asia, jolla sulatetaan tunteita. Ja juuri tunteisiin vetoava markkinointi on kaikkein vaikeimmin vastustettava asia. Kauniisti sanottuna poliittista tai muuhun aatteeseen sidottua mainontaa voidaan sanoa propagandaksi, eli lasten hätä kääntää huomion pois Hamas-järjestöstä, joka ei kaihda mitään keinoja pitääkseen itsensä vallassa Gazan alueella. 

Siis tässä en puhu mistään tiettyjen lehtien tavasta käsitellä asioita, vaan siitä miten tietyissä julkaisuissa ylipäätään on käsitelty esimerkiksi eräiden tiedemiesten töitä. Eli ensin on otettu uskonnollinen tai joku skitsofrenian tyyppinen asia päällimmäiseksi, ja sitten heidän työnsä on aivan toissijainen seikka. Eli kyseinen tapa käsitellä asioita on leimaavaa sekä samalla myös loukkaavaa. Joidenkin kirjoittajien työtä motivoi mahdollisuus matkustaa kauas maailman ääriin, jossa sitten viskilasi nenän alla kirjoitellaan erilaisia asioita, ja tuolloin saattaa arvostelukyky pettää. 

Alkoholisoituminen varmasti aiheuttaa tilanteen, missä toimittaja menettää kykynsä työskennellä siten, kuin ammattietiikka vaatisi. Samoin jos haastateltava vaikuttaa muuten miellyttävältä henkilöltä, niin se saattaa vääristää toimittajien ajatusmaailmaa sekä heidän kykyään arvioida tilannetta. Tällä tarkoitan esimerkiksi tiettyjen MC-kehojen tapaa syöttää ja juottaa toimittajia, kun he tulevat tekemään noista jengeistä juttuja. Eli toimittajat marinoidaan sisältä sekä ulkoa, jotta nuo jengit saavat aikaan hyviä juttuja, joissa lainvalvojia leimataan suoraan asenteellisiksi. 

Se että me kaikki luemme lehtiä, joita on aina pidetty luotettavina tekee toimittajien työstä vastuunalaista. Heillä on vastuu mielipiteen muokkaajina. Ja jos toimittaja ei kykene kirjoittamaan asioista todenmukaisesti, niin hän valitettavasti tekee äärettömän paljon hallaa ihmisille, joita hän kuvittelee palvelevansa. Tai sitten hän leimaa tieten tahtoen jotain ihmisryhmää tai henkilöä erittäin vaarallisella tavalla. 

https://yle.fi/a/74-20080515

https://yle.fi/a/74-20080577

Miksi Pia Ristikankareen juttu on jatkuvasti pinnalla?

Jokaisella sukupolvella on oma kauhujuttu. !950-luvun suomalaisille noita kauhujuttuja olivat Tulilahden sekä Kyllikki Saaren murhat. !960-l...