Miksi siviilejä sekä siviili-infrastruktuuria on tuhottu Ukrainassa?

Tässä alussa haluan sanoa muutaman asian. Sotarikoksia tehdään aina hyvin monenlaisista syistä, mutta esimerkiksi siirrettävät krematoriot sekä järjestelmällinen raakuus, mikä kohdistuu tiettyihin ikäluokkiin kertoo siitä, että teot on tehty ohjatusti, järjestelmällisesti ja että niillä on joku tarkoitus. 

Siis ei kai kukaan oikeasti usko, että joku kapteeni ilman esimiestensä lupaa tilailee siirrettäviä krematorioita Moskovasta. Joskus sotarikosten tarkoitus on ollut kostaa omien miesten kuolema. Tai sitten esimerkiksi yhteistoimintamiehen toimittama väärä tieto on saattanut aiheuttaa tappioita, ja sitten tuota miestä tai naista on kohdeltu petturina, mutta ei jokainen alle 50-vuotias mies voi olla yhteistoimintamies. Osassa noita surmia tekotapa viittaa siihen, että ne on tehty suuren vihan yllyttäminä, joten mikä on syy tuollaiseen vihaan, missä ihmisiä hakataan kuoliaaksi?

Yhteistoimintamiehet ovat henkilöitä, joiden toiminnan taustalta saattaa löytyä pitkä lista rikoksia sekä useita vankilassa vietettyjä vuosia. He saattavat olla paikallisen mafian miehiä tai sitten katujengiläisiä. Eli noita miehiä motivoi usein se paljon puhuttu oma etu, joka tarkoittaa unelmaa paikasta uudessa hallinnossa, jonka Putin on heille heidän mielestään luvannut. Ja noilla miehillä saattaa olla pitkä historia Ukrainan tai Venäjän mafian palveluksessa. 

Yhteistoimintamiehet ovat joskus tehneet sotarikoksia peittääkseen omat henkilöllisyytensä. Tai sitten on käynyt niin, että kun sotaretki on mennyt toisin kuin on luvattu, niin silloin ollaan alettu käymään kuumana. Ukrainan tapauksessa Venäläinen media on myös saattanut yllyttää tekijöitä vihaan. Mutta ryyppääminen sekä huumeiden käyttö saattavat olla osoitus siitä, että nuo rikolliset on varta vasten tuotu paikalle tekemään tällaisia tekoja, joita ei voida sanoin kuvailla. Toivotaan että nuo sankarit ovat ylpeitä teoistaan, ja kertovat niistä ylpeinä kotonaan. 

Yksi syy siviileihin ja siviili-infrastruktuuriin kohdistuvassa tuhoamisessa on se, että sillä paitsi halutaan estää esimerkiksi omien sotilaiden loikkaaminen pois armeijasta. Samoin jos sodan tarkoitus on oikeasti pyyhkiä Ukrainan valtiollinen itsenäisyys sekä kansallinen identiteetti pois, niin silloin tuhoamalla siviilejä sekä erityisesti historiallista aineistoa voidaan tuhota kansallinen perinne. Tuolloin toimintamalli on sama, mitä käytettiin esimerkiksi Hitlerin toimesta Toisessa Maailmansodassa, jossa Einsatzgruppen sekä muiden tuhoamis-yksiköiden tarkoitus oli tuhota kansakuntien älymystö eli tiedollinen sekä kulttuurillinen muisti. 

Stalin käytti muuten samaa tekniikkaa sekä samantyyppisiä yksiköitä. Mutta osa noista teoista on tehty siksi, että miesten haluttiin vaikenevan esimerkiksi esimiesten toimesta suoritetuista takavarikoista, joissa valtava määrä yksityishenkilöiltä takavarikoituja esineitä kuten taidetta sekä taide-esineitä päätyi komentajien kotien sisustukseksi. 

Kuva: Neuvostoliittolais-Venäläinen Makarov-pistooli tai PM-pistooli, jolla on vaiennettu suuri määrä hallinon vastustajia (Wikipedia/Makarov pistol )

Samoin tuhoamista tehtiin siksi, että viholliset vihaisivat saksalaisia, jotka sitten haluaisivat taistella loppuun asti, koska pelkäävät kidutusta ja kuolemaa. Mutta esimerkiksi Saksan itärintamalla kyliä tuhottiin jotta esimerkiksi yhteistoimintamiehiä ei päästäisi tunnistamaan. Ja voidaan sanoa että sotarikosten syyt ovat aina samanlaisia.

Mikäli jossain kaupungissa kaikki alle 50-vuotiaat miehet on ammuttu, niin on vähän vaikeaa ajatella että tuo teko on ollut yksittäisten riehuvien sotilaiden tekoja. Jos sotilaat ovat käyttäneet rankasti päihteitä sekä huumeita, niin se voi kertoa siitä, että he eivät ole ammattilaisia. Eli harvoin varsinaiset eliittisotilaat tekevät sotarikoksia, vaan noita rikoksia tekevät varsinaisia rintamasotilaita seuraavat "poliisiosastot", jotka on ehkä koottu vankiloista. 

Saattaa olla että jossain tapauksessa noiden sotilaiden muonaan on sekoitettu lääkkeitä kuten amfetamiinia, heroiinia, steroideja tai E-pillereitä, jotta he menisivät sekaisin, ja olisivat helpommin yllytettävissä tekoihin, joita ei voida sanoin kuvailla. Sen jälkeen kotona tehdään pieni "paljastus", ja sitten nuo henkilöt tuomitaan kuolemaan teoista, joita he ovat tehneet. Vangit ovat hyvin käyttökelpoista ainesta, kun siviilejä halutaan terrorisoida. 

He ovat miehiä, joille voidaan tuollaisia julmia tehtäviä delegoida hyvin helposti, ja sitten nämä henkilöt ovat seuraavaksi sopivia seisomaan teloituskomppanian edessä, kun heidän rikollinen menneisyytensä "paljastuu". Itse ihmettelen miten nuo paikalliset komentajat uskaltavat seisoskella päihtyneiden sotilaiden läheisyydessä?

Kun puhutaan sitten kiduttajista ja murhaajista, niin nämä miehet eivät usein ole kovin ammattimaisia sotilaita. Tai sanotaan että ryyppääminen sekä mahdollinen huumeiden käyttö ei ole ainakaan osoitus kovin kurinalaisesta toiminnasta. Tai voi olla että esimerkiksi jotkut noista miehistä, jotka ovat esiintyneet juopuneina ovat toimineet tovereidensa sekä esimiesten painostamina. Mutta kaikki eivät tätä asiaa tee painostuksen alla. 

Noissa hyvin likaisissa tehtävissä on kautta aikojen ollut tapana käyttää tuomittuja rikollisia sekä erityisesti rangaistusvankeja, jotka sitten sopivat erittäin hyvin syntipukeiksi. Eli vähän myöhemmin kun taistelutoimet ovat loppuneet, niin nuo miehet, joita on saatettu värvätä suoraan vankiloista sekä psykiatrisista hoitolaitoksista on suoralta kädeltä ammuttu kuoliaaksi näytösoikeudenkäynnin jälkeen, koska tietenkin esimerkiksi sotarikoksissa kaikkein helpoiten tuomiolle saadaan ne miehet, jotka ovat tekoja tehneet. 

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008732201.html

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/amnesty-vahvistaa-ven%C3%A4j%C3%A4n-teloittaneen-siviilej%C3%A4-ukrainassa/ar-AAVXEX5?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=ce5842e0893a4d9b8d1c4ee50b540adb

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/ukraina-ven%C3%A4j%C3%A4-yritt%C3%A4%C3%A4-peitell%C3%A4-sotarikoksiaan-mariupolissa-tuhoamalla-ruumiit-siirrett%C3%A4viss%C3%A4-krematorioissa/ar-AAVXruB?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=ce5842e0893a4d9b8d1c4ee50b540adb

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/saksan-tiedustelupalvelu-sieppasi-ven%C3%A4l%C3%A4isten-radiopuheluita-butshan-siviilimurhista-er%C3%A4s-sotilaista-kertoi-avoimesti-ampuneensa-py%C3%B6r%C3%A4ilij%C3%A4n/ar-AAVXLmh?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=ce5842e0893a4d9b8d1c4ee50b540adb

https://yhteisojahistoria.blogspot.com/

Pitäisikö sotarikosten tutkimista rajata siten, että esimerkiksi valtionpäämies olisi niiden ulkopuolella?

Kansainvälisen oikeuden professori Koskenniemi kääntäisi sotarikostutkinnan kohdalla fokusta pois Venäjän presidentti Vladimir Putinista, ja kuten tiedämme, niin tällaiset lausunnot voidaan tulkita monella tavalla. Pahimmillaan ne voidaan tulkita siten, että Putinin asema oikeuttaa hänet tekemään mitä huvittaa. Tai että Putin pitäisi jättää pois sotarikostutkinnan piiristä. Eli tutkimus pitäisi pahimmillaan rajata siten, että valtionpäämies jätetään sen ulkopuolelle. 

Se että Vladimir Putin on Venäjän presidentti suojelee häntä kaikelta pahalta. Vaikka teot ovat julmia, niin jos häntä syytetään sotarikoksista tai niihin yllyttämisestä, niin oikeastaan noiden rikosten kytkeminen Putiniin pitää vielä osoittaa. Siis jos Putin saataisiin oikeuteen, mikä ei ole kovin todennäköistä. 

Venäjä ei ole valmis keskustelemaan yhtään mistään, mikä koskee sen asevoimia. Siellä nähdään vain sankarillisia sotilaita, jotka taistelevat kunniakkaan Venäjän puolesta. Kaikki mahdolliset syytteet tai tutkimukset asevoimia vastaan ovat veteraanien halventamista, ja kaikki jotka ovat eri mieltä tästä asiasta ovat syyllisiä rikokseen, josta voidaan antaa jopa 15 vuoden vankeusrangaistus. Ja rikosten tutkinta aloitetaan aina rikosten tekopaikalta. 

Sitten lähdetään vetämään ketjua varsinaisten tekijöiden kautta kohti niitä, jotka ovat mahdollisesti käskyn tai luvan tekoon antaneet. Oikeudessa sitten tekijät muistelevat saaneensa käskyn tekoihinsa. Sitten taas paikallinen komentaja sanoo että hän ei voinut tehdä mitään, kun alainen on kännissä. Ja tämän jälkeen taas puhutaan siitä, mitä on sanottu ja mitä on tehty. Eli onko kyseessä lupa, käsky tai kehotus. 

 Ja onhan sitten tietenkin se selvää, että YK:n turvallisuusneuvostossa ei tule yksikään Venäjän vastainen päätöslauselma menemään läpi. Ja aivan kuten Ukrainan presidentti Zeleskyi on sanonut, niin Ukrainan sota on osoitus siitä, kuinka hampaaton YK voi olla. Käytännössä viisi turvallisuusneuvoston pysyvää jäsenmaata voivat vesittää kaikki päätökset, mitkä eivät niitä miellytä käyttämällä veto-oikeuttaan. Se tarkoittaa sitä, että YK on hampaaton konfliktissa, jossa osapuolena on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenmaa.  

Yksi niistä tavoista on se, että joku saattaa ajatella, että Putinin nimeä ei saisi mainita raportissa, mutta toisaalta jos sitten lähdetään tutkimaan tätä sotarikosten sarjaa, niin tietenkään Putinia ei kovin helposti saa syytteeseen, koska hän on ollut kaukana Moskovassa, eikä ehkä mahdollisen julmuuksiin johtaneen käskyn tai kehotuksen antajan nimeä koskaan mainita. Siis Putinia voidaan tietenkin syyttää kansainvälisen lain mukaan sodasta Ukrainaa vastaan. Mutta muuten esimerkiksi syytteet sariinin tai jonkun muun hermokaasun käytöstä eivät koskaan tule olemaan sellaisia, että niistä syytetään Vladimir Putinia, joka panee kaiken jonkun muun niskoille. 

Nimittäin ne ovat tapahtuneet ehkä Tshetseniassa ja Syyriassa, ja se tarkoittaa sitä, että syytteiden esittäminen pitäisi tapahtua joko Venäjän omassa tai Syyrialaisessa tuomioistuimessa, ja koska kansainvälisen lain mukaan ei kyseessä ole sota toista tunnustettua valtiota vastaan, niin noita asioita ei voida sen vuoksi viedä kansainväliseen oikeuteen. Georgiassa sitten voidaan Putinia syyttää vieraan valtion pommittamisesta, mutta sitten hän vetoaa siihen, että venäläisvähemmistöä on kohdeltu huonosti, ja hän on vain puolustanut kansalaisiaan. Enkä sitten tiedä Georgiasta, että onko siellä käytetty kiellettyjä aseita. 

Mutta sitten jos me lähdemme siitä, että sotarikosten tutkinta suoritetaan samalla tavoin kuin rikosten esitutkinta muualla, niin tietenkin silloin lähdetään etsimään tekijöitä. Eli niitä jotka ovat olleet operaation suoritusportaassa, ja kysellään sitten ketkä ovat noita rikollisia tekoja tehneet. Sitten kysytään että onko tuohon tekoon tullut käsky, ja keneltä tuo käsky on tullut. Tuolloin tietenkään mitään paperia eikä kirjallista käskyä ei ole, joka voidaan edes yhdistää Putiniin, joka sanoo sitten että hän luki koko jutun lehdestä tai näki sen televisiosta. 

Eli Putin väittää tuolloin tietenkin että alemmilla kenttätason komentajilla on vastuu, mikä on aivan totta. Mutta ryyppääminen ja ehkä mahdollisesti huumeiden käyttö ovat tehneet sotilaista sellaisia, että heitä ei ole voitu komentaa. Eli syylliseksi tähän tapahtumaan sitten kelpaa joukko häiriköitä tai alemman kenttäkomentajan antama käsky, lupa tai kehotus. Ja sitten asianajaja väittää että "homma karkasi käsistä". 

Siis kysymys on siitä, että tiesikö Putin sotarikoksista niiden tapahtuma-aikana, ja olisiko hän tai hänen paikalle lähettämänsä miehet puuttua noihin tekoihin. Ja kuten huomaatte, niin sitten tässä puhutaan vain siitä, mitä on tapahtunut esimerkiksi Butshan kaupungissa. Ohjusten ampumisesta siviilialueelle voi sitten selvitä paljon helpommin kuin siviilien teloittamisesta rynnäkkökivääreillä. 

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/kansainv%c3%a4lisen-oikeuden-professori-k%c3%a4%c3%a4nt%c3%a4isi-ukrainan-sotarikosten-selvittelyss%c3%a4-fokusta-pois-presidentti-putinista-oikeudenk%c3%a4ynti-h%c3%a4nt%c3%a4-vastaan-n%c3%a4ytt%c3%a4%c3%a4-tavattoman-ep%c3%a4todenn%c3%a4k%c3%b6iselt%c3%a4/ar-AAVUc7I?ocid=msedgdhp

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/zelenskyi-kyseenalaistaa-yk-n-turvallisuusneuvoston-kyvyn-tarjota-turvaa-maailmalle-ven%C3%A4j%C3%A4-horjuttaa-uskoa-yk-hon/ar-AAVU92X?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=1b075ac3964540a29e4acebd4b702a39

Historian menestynein ideologia lienee nationalismi

  

Kuva: Pinterest

Historian menestynein ideologia lienee nationalismi, ja syy tähän on oikeastaan hyvin mielenkiintoinen. nimittäin nationalismi yhdisti muodosti pohjan kansallisvaltioille. Kansallisvaltioaate on hyvin mielenkiintoinen aate, koska kansallisvaltio määritellään siinä valtiona joka yhdistää rajojensa sisään samaa kieltä puhuvat ihmiset. Siis kansallisuus määritellään nationalismissa siten, että jos henkilö puhuu samaa kieltä kuin toinen, niin he ovat samaa kansaa. Ja huono vitsi mikä koskee nationalismia on se, että kansallisvaltioaate yhdistää ihmisiä siksi, että ihmisten ei tarvitse silloin opiskella muuta kuin omaa kieltään. 

Mutta kuten tiedämme, niin kansallisvaltioon sekä nationalismiin kuuluu muutamia piirteitä, joista yksi on se, että jostain syystä kansallisvaltiot ovat halukkaita usein sotimaan. Eli nationalismin lieve-ilmiöistä kaikkein tärkein on militarismi. Ja toinen on se, että oman maan etu menee aina ohi muiden maiden etujen. Tuo asia ei ehkä ole sellainen, että me kaikki haluaisimme laittaa sen lieve-ilmiöiden listalle, mutta se mikä sitten tekee siitä pahimmillaan lieve-ilmiön on se, että valtiot eivätkä niiden kansat eivät ole tasapäisiä. On ihmisiä joille valtio antaa enemmän kuin toisille, ja noille jotka saavat valtiolta paljon, on valtio kaikki kaikessa. 

Valtio ei merkitse kaikille samaa, eli niille joiden työhön tai asemaan kuuluu esimerkiksi valtion johtaminen on joskus vaikeaa erottaa valtion etu yksittäisen eli tavallisen ihmisen edusta. Tuolloin on vaarana se, että valtion johtaja muuttuu sellaiseksi, että hänen oma etunsa menee neuvotteluissa sekä sopimuksissa valtion sekä kansan enemmistön edun ohi. Mutta tietenkin meidän pitää muistaa se, että on olemassa asia, mikä on tabu, mutta mikä liittyy kansallisvaltioon sekä erityisesti nationalismiin. Tuo asia on nimeltään vähemmistöjen asema. Siis jostain syystä esimerkiksi toinen ihonväri tai muu vastaava ulkoinen asia ovat joskus aiheuttaneet sen, että enemmistö ihmisistä alkaa sortaa jotain vähemmistöä. 

Tuo vähemmistöjen sorto on pahinta, mitä demokratiassa voi tapahtua. Eli kun puhutaan esimerkiksi valtion suhteesta demokratiaan, niin unohdetaan se, että jos kansaa oikein huudatetaan, niin silloin valtion väestön enemmistö kääntyy helposti etnistä vähemmistöä vastaan. Tuolloin näennäisen demokraattinen valtio saattaa muuttua pelottavaksi paikaksi, missä vähemmistö tekee kaikki likaiset työt, ja tuohon toimintaan on olemassa sellainen peruste, että koska enemmistö säätää lait, niin enemmistö on aina oikeassa. Tuollaista rasismia on paljon liikkeellä. 

Nationalismin pohja on siinä, että oma maa mansikka, muu maa mustikka. Nuo kansallisvaltiot perustettiin aikoinaan ajamaan oman kansan etua. Niiden tarkoitus oli suojella kansaa vihollisia vastaan. Mutta joskus niistä muotoutuu poliisivaltioita, joissa ei kenenkään ole hyvä olla. 

https://kaikenmaailmanilmiot.blogspot.com/

Miksi on tärkeää, että boikotti ulotetaan kaikkiin asioihin?

Kaikki on Venäjällä poliittista, ja koko poliittinen koneisto on valjastettu suojelemaan Vladimir Putinin asemaa. 

Esimerkiksi urheiluun kohdistuva boikotti on Venäjän kannalta kiusallinen, koska sen avulla osoitetaan myös tavallisille venäläisille julkisuuden henkilöille, että heidän johtajansa Vladimir Putin on mennyt vähän liian pitkälle. Kuten olen ennenkin sanonut, niin urheilu on Venäjällä aivan yhtä poliittinen asia, kuin moni muukin, ja sen takia sitten esimerkiksi urheilijoilla on melko tärkeä asema Putinin koneistossa, eli heidän avullaan venäläisille osoitettaisiin, että maailma ei välitä siitä mitä Ukrainassa tapahtuu. Ja tietenkin Venäjällä on ajateltu että heidän rahansa pitävät urheilumaailman hiljaisena ja myös venäläisille avoimena paikkana. 

Siis jos lähestymme sitä ajattelua, minkä mukaan esimerkiksi venäläisiä urheilijoita tai tavallisia ihmisiä ei pitäisi syyllistää heidän johtajansa tekemisistä, niin silloin me olemme tilanteessa, missä me ajatellemme että on olemassa joku segmentteihin jaettu Venäjä. Tuossa mallissa siis Venäjän armeija olisi jotenkin eri asia kuin valtion johto, ja Putin olisi jotenkin eri venäläinen kuin joku urheilija, ja mikään valtion osanen  ei sitten olisi kuin omassa lokerossaan eikä noilla lokeroilla olisi vaikutusta toisen lokeron toimintaan. Siis tavallinen venäläinen ei ole tuon maan asevoimissa eikä esimerkiksi keskivertovenäläisellä ole mitään eroa oligarkkeihin verrattuna. 

Venäjällä ei sitten ole muuta kuin tavallisia ihmisiä. 

Tai siis ehkä oligarkin ja keskivertovenäläisen ero on varallisuudessa. Mutta tietenkin myös Putin on sitä kautta ajatellen tavallinen venäläinen. Hän tietenkin joutuu syömään sekä juomaan kuten muutkin ihmiset, eli hän on aivan tavallinen venäläinen, jolla sattuu vain olemaan vähän keskivertovenäläistä korkeampi asema yhteiskunnassa. Ja aivan samaa ajattelutapaa voimme soveltaa myös FSB:n agentteihin, jotka ovat vain tavallisia venäläisiä, jotka ovat päätyneet turvallisuuspalveluun töihin. Siis Venäjällä ei ole kuin tavallisia ihmisiä, jos tätä asiaa tarkastellaan hiukan lähemmin. 

Osa noista tavallisista ihmisistä tietenkin taistelee Ukrainassa, osa lähettää kotiin silitysrautoja, jotka he ovat ottaneet ampumiensa ukrainalaisten kodeista ja niitä silitysrautoja sitten käyttää tavallinen venäläinen nainen, joka pesee tavallisia kalsareita Wagner Groupin työtekijän kotona. Eli kyseessä on joukko tavallisia ihmisiä, joilla on vain yksi huolenaihe, ja se on että missä sitten jatkossa vietetään lomat, kun Venäläiset maksukortit eivät enää hotelleissa kelpaa. Samoin urheilijoiden ongelma on siinä, että mistä sitten saadaan korvaaja sponsorille, joka niin auliisti on rahaa tarjonnut. 

Samoin myös esimerkiksi venäläisen maaöljyn- ja maakaasun ostamisen lopettaminen on ongelmallista, koska se korottaa polttoaineen hintaa. Samalla toki Venäjä menettää suuren tulonlähteensä. Mutta kuitenkin on muodikasta etsiä vain negatiivisia asioita siinä, että pyritään pois Venäläisestä energiasta. Ja se sitten tietenkin kaikkia ottaa varmasti päähän, kun sosiaalinen sekä muu media täyttyy kuvista, joissa esitellään nimenomaan Venäläisten joukkojen tekemää tuhoa sekä sotarikoksia. 

Kuinka "Vladimir Suuresta" tuli nopeasti "Vladimir Vihattu".

Kuva HS Kuukausiliite 4/22. Tekstin kirjoittaja on Anni Pasanen. 

Toisin olisi jos eläisimme YYA-Suomessa. Silloin ei kenenkään tarvitsisi tietää mitään siitä, mitä Ukrainassa olisi tapahtunut. Hallitukset ovat yhä enemmän vastuussa äänestäjilleen, ja siksi erityisesti negatiivinen julkisuus kuten venäläisten joukkojen tekemät rikokset varmaan vaikuttavat niihin tuleviin päätöksiin. Eli enää ei voida asioita hoitaa mukavasti käymällä vierailulla Venäjällä, jossa sitten vodkalasin ääressä voidaan todeta, että vain hullu vastustaa järjestelmää. Nykyään kuvat konfliktialueelta varmasti kertovat karua totuutta siitä, mitä tuolla kaukana tapahtuu. Mietin vain tässä että kuinka paljon tuosta Ukrainan sodasta kirjoitettaisiin jos eläisimme YYA-Suomessa tai sosiaalista mediaa ei olisi. 

Nyt kaikki haluavat kilpaa kertoa kuinka julma mies Putin oikeastaan on. Eli miettikää vähän muutosta siinä sävyssä, mitä Putinista on käytetty. Kirjoituksissa joissa ennen ylistettiin Putinin älykkyyttä, rauhallisuutta ja vakautta käytetään nyt avoimesti sanaa "vihattu". On pakko sanoa että on aivan ihmeellistä että kuinka Vladimir Suuresta on tullut todella nopeasti "Vladimir Vihattu". Kun ihmisellä on kaikkea niin paljon kuin hän haluaa, kykenee hän ostamaan ystäviä hyvin helposti. Mutta sitten kun ei onni ole enää myötä, niin silloin entiset kaverit katoavat menneisyyteen. 

Tekstin keskellä oleva valokuva on Helsingin Sanomien kuukausiliitteen 4/22 artikkelista, mikä käsittelee boikotin historiaa. Tuo kuva on otettu artikkelin lopusta, ja siitä voimme kaikki huomata, että kuinka Putiniin ylipäätään on alettu suhtautua. Ikääntyvä presidentti, jonka asevoima sitten on flopannut sekä tehnyt useita rikoksia ei varmaan ole enää niin houkutteleva yhteistyökumppani kuin hän haluaisi olla. Samoin vaikka kyseessä on Venäjän sisäinen asia, niin Venäläisten poliisien tapa pamputtaa mielenosoittajia sekä kohdella Putinin vastustajia eivät tee hyvää liiketoiminnalle. Se että pääministerimme Sanna Marin on ollut sitä mieltä, että Putinia voidaan sanoa sotarikolliseksi on loistava suoritus. Eli jos ajatelemme miten vaikeaa Venäjän tuomitseminen on ollut, niin nämä teot jotka ovat tuohon repliikkiin johtaneet ovat olleet hyvin räikeitä, koska Venäjän kohdalla valtion suojeluksessa tapahtuvien tekojen tuomitseminen on ollut hyvin vaikea prosessi. 

Ei ole pelkoa, että Venäjän presidentti saisi mitään syytteitä. Ainakaan jos hän on vallassa. Ongelma on siinä että Putin ei näe omassa tai alaistensa toiminnassa mitään huomautettavaa.

Eikä Venäjällä ketään, joka kykenee myöntämään sitä, että hänen joukkonsa ovat tehneet rikoksia ihmisyyttä vastaan. Kaikki puhe asevoimia vastaan tulkitaan veteraanien halventamiseksi, ja siitä voidaan antaa 15 vuoden vankeustuomio. Joten kukaan ei venäjällä uskalla kyseenalaistaa asevoimien tekoja tai valtion kertomaa totuutta asiasta. Eli kaikista asioista valitaan vain ne puolet, jotka sattuvat miellyttämään Vladimir Putinia. 

Saattaa myös olla niin, että häneltä pimitetään osa tiedoista, ja se osa on tietenkin se, joka ei paikallista komentajaa sekä hänen esimiehiään miellytä. Venäjän tappiot Ukrainassa pitävät sisällään myös kaatuneita kenraaleja. Tietenkin Ukrainan tiedustelu on saanut ehkä heidän sijaintinsa selville, ja sitten tykistö on tuhonnut tuo kohdan. 

Mutta saattaa olla niin, että osa noista upseereista on teloitettu FSB:n toimesta. Nimittäin sota antaa myös hyvin mahdollisuuden hankkiutua eroon niistä miehistä, jotka ovat itselle hankalia. Aikoinaan esimerkiksi Josif Stalin käytti sotaa omien rikostensa eli mielivaltaisten poliittisten teloitusten peittelyyn. Eli tuolloin teloitettu saattettiin mukavasti merkitä taistelussa kuolleeksi, ja salaisen poliisin työntekijöiden ei tarvinnut peitellä omaa rooliaan teloittajina niin ahkerasti, kuin jos vanki olisi teloitettu jossain vankileirillä. 

Putinin sotia leimaa siiviileihin kohdistettu julmuus. 

Putinin asevoimien siviileihin kohdistuvien julmuuksien ongelma on siinä, että ne ovat tapahtuneet esimerkiksi Tshetseniassa. Tuolloin ne eivät ole kansainvälisen oikeudenkäytön piiriin kuuluvia asioita, koska kansainvälinen oikeus koskee vain valtioiden välisiä konflikteja. Tshetsenia ei ole koskaan ollut itsenäinen valtio, joten Venäjän asevoimien toiminta siellä on ollut "poliisitoimi". Samoin Venäjän veto-oikeus takaa sen ettei sitten esimerkiksi YK:n turvallisuuneuvosto voi tehdä mitään päätöksiä jos ne eivät miellytä Venäjää ja sen johtoa. 

En muuten tiedä että kuuluuko tuo toimittaja, jonka nimi näkyy tekstissä niihin, jotka ovat saaneet lahjoja Putinilta. Mutta jos ihmiset ovat antaneet tuon miellyttävän näköisen ja älykkäältä vaikuttavan miehen pettää itseään ei tarvitse sitä hävetä. Putin osaa kyllä miellyttää muita, ja se on hänen yksi valteistaan. Hän osaa selittää asiat aina niin kuin  se on hänelle kaikkein edullisinta. Jos sitten esimerkiksi jostain sotarikoksista löytyykin todisteita, niin silloin hän voi väittää että tuo raaka toiminta on tapahtunut ilman hänen tietoaan. 

Tai sitten hän voi jopa luvata tutkimuksia, ja sitten vain koko juttu unohtuu. Toisaalta pari tshetseenia  tai muuta vähemmistöön kuuluvaa voidaan aina esittää syylliseksi, ja sitten heidät voidaan mukavasti tuomita noista teoista, ja sitten väitetään että miehet ovat toimineet itsenäisesti, eikä heidän pysäyttämisekseen kukaan edes voinut ajatella tekevänsä yhtään mitään. 

Samoin jos ajatellaan Putinin sotia, niin esimerkiksi Tshetsenian sotaa tai siellä tapahtuneita rikoksia ei olla tutkittu, koska Tshetsenia ei ole itsenäinen valtio. Tuo alue oli sodan alkaessa osa Venäjää, ja siksi siellä tapahtuvat siviileihin kohdistuvat julmuudet eivät ole kansainvälisen tuomiovallan piirissä. Samoin Venäj voi käyttää veto-oikeuttaan kaikkia turvallisuusneuvoston päätöksiä vastaan. 

Eli kun sitten vielä edessä on ollut sota, joka on odotettua vaikeampi, niin silloin entiset ystävät mielellään lähtevät kilpaa kertomaan, miten kauhea mies Vladimir Vihattu oikeastaan on. Koska Putin ei enää tarjoa voimaa, mihin voidaan varauksettomasti tukeutua on kaikilla kiire kertomaan kuinka vihattu Putin oikeastaan on. Ja vaikka esimerkiksi Kiina ei suoraan Putinia tuomitse, niin sielläkin on alettu karsastaa entistä suurta johtajaa, joka aloitti sodan mistä on tullut tuskallinen kokemus. 

Putin on aloittanut sodan, mikä on hänelle itselleen tappiollinen. Ja jokainen kuva missä hänen joukkonsa kärsivät tappioita sekä esittävät siviilien kärsimystä ovat hänelle moraalinen tappio, ja jokainen minuutti minkä sota kestää ajaa länsimaisia yrityksiä pois Venäjältä. Se tietenkin vaikuttaa esimerkiksi länsimaisten hyödykkeiden saatavuuteen, ja erityisesti hänen lähipiirinsä kannattaa tuota miestä, koska hän tarjoilee heille etuja, joita muilla tavallisilla venäläisillä ei ole. 

https://yhteisojahistoria.blogspot.com/

Tasavallan presidentti teki tärkeän eleen kiusaamisen kitkemiseksi

 

 

Tasavallan presidentti piti sanansa edesmenneelle viihdetaitelija Jope Ruonansuulle ja kävi hänen koulussaan. Siellä hän otti voimakkaasti kantaa koulukiusaamiseen, joka on asia, mikä joskus jatkuu läpi koko kiusaajan sekä kiusatun elämän. Kiusaamisen vastainen kampanja on asia, mikä on todella tärkeä sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Uskoisin että suurin osa kiusaajista aloittaa uransa ala-asteella jonain jengipomona. Ja sitten tuo ura jatkuu läpi koko elämän. Kiusaaja tekee kaikkien muiden elämästä helvetin, ja hän saattaa aiheuttaa monia sairaslomalla sekä varhaiseläkkeelle jäämisiä. 

Jos ajatellaan esimerkiksi kauppaketjujen kannalta intoa julistautua kiusaamisvapaiksi vyöhykkeiksi, niin tuon tarpeen kyllä ymmärtää. Kaupan ala on asiakaspalvelutyötä, jossa tuotteiden ostaminen eli kaupan ansaintalogiikka perustuu siihen, että ihmiset tulevat vapaahehtoisesti ostamaan tuotteita. Ja samalla tavalla myös kaupan alalle pitää tulla työntekijöitä, jotka haluavat tehdä kaupan alan työtä, sekä uskaltavat tulla töihin. Jos henkilökuntaan kuuluva kiusaa asiakkaita, niin silloin se karkottaa ostajat, ja jos asiakkaat tai työtoverit kiusaavat jotain työntekijää, niin jos tuohon kiusaamiseen ei puututa, niin silloin ei kukaan tule kauppaan töihin. 

Sanat "omaa itseään ei voi korottaa muita painamalla, se on suurta heikkoutta" ovat sanat, joita on pitkään odotettu ja samalla kaivattu. Koulukiusaaminen on asia, mistä ei koskaan olla ennen keskustelu näin laajalla rintamalla. Jostain syystä yhteiskunnassamme ei ole koskaan huomioitu sitä, että kiusaaminen joka alkaa ala-asteella jatkuu usein läpi koko elämän. Ja työpaikka- sekä muu kiusaaminen  ovat asioita, jotka vievät monia ihmisiä enneaikaiselle eläkkeelle. 

Työpaikalla tapahtuva kiusaaminen ei ole ilmeisesti koskaan tapaus, missä kiusaaja on ensimmäistä kertaa asialla. Niin hienosti se toiminta on monesti mennyt, että tuntuu että harjoitusta on tullut oikein kunnolla. Siinä usein pari kaveria kävelee henkilön ohi, peukalot kohoavat, ja sitten "tylsä tyyppi" saa kokea kuinka mukavaa on se, kun vahingossa kaadetaan lattianpesuvesi toisen päälle. Tai sitten savuke tumpataan käteen, kun se tylsä tyyppi on vienyt jonkun superhyvän kaverin työpaikan.

Myös esimerkiksi kaverin viiniin on mukava kaataa metanolia, niin sitten ymmärtää että kiusaajia vastaan ei sovi kääntyä eikä heistä sovi puhua pahaa, tai sitten salainen ase puhuu.  Tuollaista sitten on monesti harjoiteltu jo ala-asteelta pitäen. Mutta mitä sillä on väliä, kun kaikesta kuitenkin selviää uhkailemalla, tai muuten pelottelemalla. Kun ihminen ala-asteella oppii kiusaamaan oikein kunnolla, niin silloin hän jatkaa varmasti toimintaansa myös armeijassa sekä työelämässä. 

Kiusaamiseen puuttuminen on asia, joka on jokaisen velvollisuus. Sen kaikki myöntävät. Samalla kuitenkin siitä on sitten erimielisyyttä, että mikä mahtaa olla kiusaamista. Kuitenkin se että kiusaaminen tiedostetaan tekee sen, että siihen voidaan puuttua. Jos kiusaamista ei myönnetä, niin silloin siihen ei voida puuttua. Tietenkin kiusaajat varmaan haluaisivat vanhan kunnon hyssyttely-ajan jatkuvan. Silloin ei kiusaamista ollut olemassa, koska sitä ei myönnetty. 

Mutta meidän kaikkien pitäisi muistaa se, että kiusaaja on samanlainen ihminen kuin me muutkin. Hän hakeutuu kaltaistensa ihmisten seuraan, ja jos joku ryhmä on paljon yhdessä, ja yksi siinä ryhmässä on kiusaaja, niin silloin kaikki muutkin ovat suurella todennäköisyydellä kiusaajia. Jos joku johtaja ottaa kiusaajia töihin eikä puutu kiusaamiseen, niin silloin johtaja itsekin on kiusaaja. Eli hän hyväksyy täysin kiusaamisen, ja saattaa pitää sitä jopa johtajuuden merkkinä. 

Kun ajatellaan sitä että esimerkiksi kiusaaminen on asia, mihin pitäisi henkilöstö- tai muiden johtajien puuttua, niin usein unohdetaan pari pientä asiaa. Kiusaaja saattaa olla itse esimiesasemassa, ja monesti kiusaaminen tapahtuu muutenkin esimiesasemaa hyödyntäen. Eli oikeastaan arvoin kiusaaja oikeasti on tasa-arvoinen uhriinsa nähden. Ja se tekee tilanteesta hyvin ikävän. 

Nimittäin kun puhutaan koulu- ja työpaikkakiusaamisesta, niin silloin usein tilanne kohoaa edellä kuvatun kaltaisiin mittoihin vasta kun se on jatkunut jonkin aikaa. Kiusaajan erottaa muista riitelijöistä se, että hän ei ensinnäkään kadu yhtään mitään. Toiseksi kiusaaja todella kokee olevansa muiden tai ainakin uhriensa yläpuolella, eli hän saattaa suoraan sanoa, että "opetin uhrille kunnioitusta". Jos kiusaaja pääsee sitten esimiesasemaan, niin hän varmasti osaa omaa asemaansa sekä suhteitaan hyödyntää. 

Se että kiusaaja pitää tekojaan oikeutettuna tekee hänen toimintaansa puuttumisesta vaikeaa. Ja sitten tietenkin kiusaajalla on taito vakuuttaa ihmiset siitä, että hän katuu tekojaan aidosti. Tai hän saattaa oikeasti jopa pyytää anteeksi, mutta seuraavalla väli- tai kahvitunnilla hän nimittää mielellään uhrejaan valehtelijoiksi. Eli hän saattaa perustella tekojaan sillä, että uhri tekee joukkueesta jotenkin heikomman. Ja jos muut eivät lähde mukaan tuohon toimintaan, niin silloin heitä odottaa sama kohtalo kuin kiusattuja. Mutta sitten tässä kohdassa sanon vielä yhden asian. Jos kiusattu sitten saadaan savustettua pois työ tai muusta paikasta, niin kiusaajan kohde vaihtuu vain uuteen. 

https://yle.fi/uutiset/3-12390993

Venäjän sotarikosten syyt voivat olla moninaiset

Putinin sotia leimaa väkivalta, mikä kohdistuu siviileihin sekä siviili-infrastruktuurin säälimätön tuhoaminen. 

Mikäli ajatellaan että sotarikoksia on tehty siksi, että oman puolen sotilaat ovat saaneet niistä "viihdettä", niin silloin varmasti kyseessä on komentajan joko kehotuksesta tai suoranaisesta käskystä tapahtunut toiminta. Mutta sitten tietenkin voidaan kysyä että kuinka korkealle komentoketjussa noiden käskyjen antaminen ulottuu. Eli jos venäläinen komentaja on vain menettänyt joukkojensa hallinnan, niin silloin hänen kyllä olisi pitänyt pyytää apua. 

Putinin sotia on ilmeisesti leimannut väkivalta, mikä on kohdistunut siviileihin. Ja itse kyllä kysyisin, että ovatko nuo ammattisotilaiksi mainostetut miehet ylpeitä teoistaan? Samoin kuten esimerkiksi siviili-infrastruktuurin järjetön tuhoaminen on ollut luonteenomaista nimenomaan Putinin sodissa.  

Se mitä tuo toiminta tekee venäjän valtiolle ei ole aivan niin positiivista, kuin mitä Putin ehkä on laskenut. Jopa Kiina joka on tukenut Putinia on joutunut tilanteeseen, missä se uudelleenarvioi suhdettaan Venäjään. Ja jos Venäjän hallinto romahtaa tai heikkenee, niin se tarjoaa myös Kiinalle mahdollisuuden kasvattaa omaa arvovaltaansa. Samoin kuvat tuhotuista kaupungeista sekä surmatuista siviileistä eivät paranna Kiinan tai yhtään kenenkään suosiota, ja myös esimerkiksi talouspakotteet voivat laajeta Kiinaan. 

Eli Kiinan oma toiminta varsinkin Etelä-Kiinan merellä ei ole aivan hyväksyttävää, ja ongelmia tietenkin lisää myös Salomonin Saarten uudet sopimukset Kiinan kanssa, ja tuo sopimus tuo Kiinan laivaston Salomonin Saarille. Tuolloin Australian rannikkoa voidaan tarkkailla elektronisilla valvontalaitteistoilla sekä Australian rannikko on myös esimerkiksi Kiinan uusien hypersoonisten aseiden kantomatkan päässä. 

Tuolla kengurumaan rannikolla on useita sotilaallisia radioasemia, joiden tarkoitus on pitää yhteyttä esimerkiksi ohjussukellusveneisiin. Myöskään Kiina ei ole erityisen hyvin kohdellut omaa vähemmistöään. Ja aivan samalla tavoin kuin Venäjän tapauksessa ei yksi ainoa teko, vaan joukko tekoja voi saada aikaan sen, että myös Kiina joutuu sitten samanlaisen boikotin kohteeksi kuin Venäjä.

 

Mutta palataan taas sotarikoksiin. Syy tähän toimintaan voivat olla moninaiset. Ja yksi niistä voi olla se, että rikosten avulla haetaan mahdollisuutta pidättää omia taistelijoita operaation jälkeen. Tuolloin siviileihin kohdistuva tulitus olisi syy pidättää ja teloittaa noita sotilaita, eikä valtion tarvitse silloin maksaa heille palkkaa. 

Eli saattaa olla niin, että esimerkiksi Ukrainalaiset maanpetturit ovat pelänneet sitä, että heidät on tunnistettu, ja sitten ampuneet todistajia. Tuosta mahdollisuudesta olen kirjoittanut aikaisemmin. Mutta myös syy mahdolliseen määräykseen tehdä sotarikoksia saattaa olla se, että sillä halutaan estää esimerkiksi paikalliset tulitauot. Sekä tiivistää omien joukkojen rivejä. Samoin mahdollisesti korkeiden esimiesten komennosta tapahtuneiden tekojen tarkoitus on voinut olla se, että Putinin vihollisille näytetään mikä on heidän kohtalonsa. Mutta ehkä samalla myös osoittaa kaikille, että upseerit ja aliupseerit saavat tehdä mitä huvittaa. 

Tuolloin tulituksen kohdistamisessa siviileihin on sellainen sairas ja julma ajatus, että jos vihollinen vihaa omia joukkoja tarpeeksi, niin silloin eivät omat sotilaat lähde karkuun. Eikä myöskään kukaan uskalla lähteä karkuun tai valittaa esimiehestä, joka on ehkä simputtanut alaisiaan. Vai onko noiden surmien takana vieläkin sairaampi ja julmempi seikka, mitä ei ehkä kukaan ole ajatellut? 

Onko sotarikosten tarkoitus ollut myöhemmin legitimoida noiden operaatioon osallistuvien sotilaiden pidätykset sekä tuomitseminen joko kuolemaan tai sitten elinkautiseen pakkotyöhön. Tuolloin ylijohdon tai suoranaisesti ylijohdon alaisten komentajien antaman käskyn noudattaminen takaisi myöhemmin sen, että tuota asiaa voidaan käyttää hyväksi, kun nuo sotilaat jotka ehkä tietävät liikaa jostain likaisista asioista pidätetään ja tuomitaan näytösoikeudenkäynnissä. 

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/pentagon-koko-maailmalle-on-ilmeist%C3%A4-ett%C3%A4-ven%C3%A4j%C3%A4n-joukot-ovat-vastuussa-but%C5%A1an-hirmuteoista/ar-AAVRXVQ?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=e73c2257adf744f08e8f835e8e15fb23

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/ven%C3%A4j%C3%A4-on-valinnut-tiens%C3%A4-edess%C3%A4-on-pitk%C3%A4-synkk%C3%A4-vaihe-sanoo-mika-aaltola-ja-julkaisi-j%C3%A4rkytt%C3%A4v%C3%A4n-kuvan-%C3%A4%C3%A4net%C3%B6n-hauta-joka-huutaa/ar-AAVQdeL?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=e73c2257adf744f08e8f835e8e15fb23

https://yle.fi/uutiset/3-12390587

https://yle.fi/uutiset/3-12314941

https://maailmastajaihmisista.blogspot.com/

Pari sanaa tiedejulkkiksesta nimeltään Stephen Hawking

 

Kaikkien ihmisten pitää olla tyrkyllä tullakseen tunnetuiksi. Ja jos ihminen on tunnettu, niin silloin hän varmasti saa töitä helpommin kuin tuntematon ihminen. Tämä asia koskee myös tieteen harjoittajia, joista yksi tunnetuimmista oli Brittiläinen kosmologi ja fyysikko, vuonna 2018 edesmennyt Stephen Hawking. Kirjassaan "Hawking Tyrkyllä, Tiedejulkkiksen myyminen" "Charles Seife osoittaa, että Hawkingin varsinainen nerous ei ollut fysiikassa, vaan hänen kyvyssään manipuloida ja tuoda itseään esille". Tuo lainaus on suoraan Terra Cognitan sivuilta. (1)

Tässä tekstin alussa sanon ihan ensiksi yhden pienen asian, joka saattaa kiinnostaa ihmisiä. Stephen Hawkingin (1942-2018) työstä ei ole koskaan hänen eläessään löytynyt ainakaan suurempia virheitä. Joten sen takia me voimme varmaan pitää häntä jonkinlaisena nerona. Hän oli siis nero, joka istui pyörätuolissa ja kommunikoi ihmisten kanssa puhesyntetisaattorin avulla. Ja joskus olen miettinyt, että johtuuko Hawkingin saama osittain ikävä palaute hänen persoonastaan vai työstään? Siis onko tuossa kritiikissä arvioitu Hawkingin työtä vai hänen persoonaansa. 

Stephen Hawking oli siis ajattelija, joka oli vangittu pyörätuoliin. Hän oli kuin äärimmäisen järjen sekä nerouden symboli. Ja tietenkin hän oli myös julkkis, jonka tapa käsitellä asioita saattoi olla hiukan vaillinainen. Ja se mikä tässä sitten varmaan meitä kaikkia mietityttää, niin oletteko koskaan ajatelleet tilannetta, missä Stephen Hawkingin kaltainen henkilö, joka sairastaa ALS tautia, istuu pyörätuolissa sekä hengittää hengityskoneella tulee johonkin tilaisuuteen. 

Hän kommunikoi jonkun joystickin tai silmän asentoa seuraavan kojeen avulla, joka koodaa nuo silmän asennot ja posken liikkeet puhesyntetisaattorille, ja tämän takia tietenkään hänen vastauksensa eivät ehkä ole aivan niin perusteellisia kuten niiden pitäisi olla. Mutta jos sitten hän olisi jotenkin väärässä, niin kuka hänelle kävisi edes sanomaan yhtään mitään vastaan? Ainakaan oman itseni mielestä se ei ehkä olisi järkevää. 

Mutta jos ajatellaan esimerkiksi tiedejulkkiksia, niin tietenkin heitäkin tarvitaan. Hawking oli nero, ja olen joka tapauksessa sitä mieltä, että häntä arvioidaan liikaa ALS-taudin lävitse. Jos sitten ajatellaan että Hawking oli henkilö, joka kehitteli ensimmäiset mustia aukkoja koskevat teoriat, niin 1970 ja -80 luvuilla mustat aukot olivat pelkkää teoriaa. Eli kukaan ei ollut koskaan edes tiennyt mustia aukkoja oikeasti olevan olemassa. Samoin hän on tehnyt  tai ollut mukana tekemässä monia muitakin tutkielmia, tieteellisiä TV-sarjoja sekä ollut mukana tekemässä tiedettä tunnetuksi. Noista töistä on kokoelma Hawkingin biografiassa,  joka on julkaistu Wikipediassa. (2)

Stephen Hawking oli ihminen joka sitten myöhemmin kuolemansa jälkeen on aiheuttanut joidenkin ihmisten silmissä suuria tunteita. Siis hän oli vammaisuudestaan huolimatta ainakin jonkinlainen tiedemies, joka kykeni luomaan informaatioparadoksina tunnetun asian. Samoin hän ainakin osittain kuvasi informaation katoamista mustaan aukkoon. Mutta sitten jostain syystä joko Hawking tai joku häntä siteeraava henkilö on unohtanut sen, että informaatiota itseään ei voi tuhota. Sen voi pilkkoa niin pieniin osiin, että se ei voi enää koskaan palata takaisin alkuperäiseen muotoon. 

Siis tiedejulkkisten maailma on ihmeellinen. Se että henkilö saa paikan yliopistosta, niin hänen pitää osoittaa osaamistaan sekä tuottaa laadukasta sekä hyvää tiedettä. Kun sitten tuo väitös tai mikä kyseinen näyte osaamisesta sitten onkaan tuodaan yliopiston tarkastettavaksi, niin tietenkin myös yliopiston työntekijöillä on sellainen velvollisuus, että he viitsivät lukea nuo tekstit. Jos he eivät tätä tee, niin silloin syy mahdolliseen rimanalitukseen ei ole esimerkiksi väittelijässä tai työnhakijassa. Vastuu pöytäkirjan sekä väitöstyön tarkastamisessa on toki niillä, joiden tehtävä on tarkastaa sekä hyväksyä väitöksiä ja tieteellistä työtä. 

(1)https://www.terracognita.fi/tuote/hawking-tyrkylla/

(2)https://fi.wikipedia.org/wiki/Stephen_Hawking

Kuva: https://www.terracognita.fi/tuote/hawking-tyrkylla/

https://kaikenmaailmanilmiot.blogspot.com/