Energiariippuvuus sekä sekasorron pelko ovat asioita, joiden takia osa haluaa Putinin pysyvän vallassa

Yllä olevassa kuvassa on valaistu tie. Koska tuota tietä valaistaan kirkkaasti, niin emme näe kovin helposti sitä, mitä on tien ulkopuolella. Eli kirkas valo peittää alleen muut mahdolliset reitit, ja tätä tietä voidaan käyttää mallina esimerkiksi myös maamme NATO-keskusteluun sekä moniin muihin keskusteluihin. Kun yhtä mallia toitotetaan sekä hehkutetaan, niin silloin me emme ehkä edes huomaa vaihtoehtoja. Eli kirkas yhden mallin valaisu peittää muut mallit alleen. Eli NATO-asiassa on otettu sellainen kanta, että maamme on siihen liityttävä, vaikka jouluna tilanne oli toisin. Silloin vielä suuri osa ihmisistä taisi vastustaa NATOa. Mutta ennen oli ennen ja nyt on nyt. 

Mutta yhden tien tai yhden ratkaisun malli on tietenkin ollut vallitseva monissa muissakin päätöksissä, mitä olemme vuosikausia tai jopa vuosisatoja tehneet. Yksi noista valaistun tien mallin mukaan tehdyistä päätöksistä on ollut maamme sitominen Venäjän toimittamaan halpaan maakaasuun sekä öljyyn. Kun aikoinaan tuota halpaa energiaa hehkutettiin, niin ei edes yritetty miettiä sitä, että mitä tapahtuu, jos joku päivä emme onnistukaan miellyttämään Venäjää? Kun maamme energiaratkaisuja tehtiin, niin maamme sidottiin Venäjän maakaasuun sekä öljyyn. Eikä edes yritetty rakentaa mitään vaihtoehtoista energianlähdettä, koska on luotettu Venäjän suopeuteen. 

Ja nyt talouspakotteet ovat aiheuttaneet sen, että maidemme välisissä suhteissa on tapahtunut muutos. Siis emme enää ole miellyttäneet Putinia. Samoin se että mitä Putinin jälkeen tulee on suuri arvoitus. Mutta historiaa tarkastellessa, voimme olla varmoja siitä, että Putinin väistyessä vallasta, mikä tapahtuu ennemmin tai myöhemmin, koska kukaan ei elä ikuisesti, on Venäjällä edessä kaaos tai ainakin valtataistelu, mikä varmasti vaikuttaa tuon maan kykyyn tai haluun vastata kansainvälisistä sopimuksista, joissa Venäjä on osallisena. 

Mitä me teemme, jos emme saa energiaa Venäjältä? Tai mitä teemme siirtymä-ajalla joka kestää uuden energian toimitustavan tai uusien energianlähteiden käyttöönotossa? Tai mitä teemme, jos Venäjä ei halua tai pysty toimittamaan energiaa? 

Suomen energiariippuvuus Venäjästä on asia, mitä vasta nyt käydään läpi. Samoin ihmisiä pelotellaan sillä, että heidän pitää joutua säännöstelemään yksityisautoilua, tai että kun Putin sitten lopulta jää syrjään, niin seurauksena on kaaos sekä valtava pakolaistulva. Sekä tietenkin valtavia taloudellisia vaikeuksia. 

Suuri illuusio on se, että talouspakotteilla ei ole mitään vaikutusta. Talouspakotteiden vähättely on tietenkin suurta muotia. Mutta talouspakotteiden eli oligarkkien maksuliikenteen katkaisemisella voidaan estää Venäjän viranomaisia ostamasta oligarkkien kanssa esimerkiksi mainostilaa jostain sosiaalisen median palveluista. Eli sillä voidaan estää ainakin osittain Venäjän taholta tuleva informaatio-vaikuttaminen. 

Mitä NATO vaatii vastineeksi, jos Suomi liittyy tuohon puolustusliittoon? 

Suurin osa syistä, joilla Putinin mahdollista tukemista perustellaan on vakaus. Samoin maamme NATO-jäsenyyttä vastustetaan sillä verukkeella, että Putin hyökkää Suomeen jos jätämme NATO-hakemuksen, ja NATO ei pikkusormeaan nosta, koska sen ei ole pakko tehdä sitä. Siis tietenkään maahamme ei välttämättä ole hyvä tuoda pysyviä NATO-tukikohtia tai NATO-joukkoja, mutta jotain NATO meiltäkin vaatii. Ja NATOsta huolimatta pitää Suomen silti huolehtia omasta puolustuksestamme. Mutta olisi niin sanotusti "kiva" että joku seisoisi tuolloin meidän kanssamme. 

Mutta onko tuo mitä NATO vaatii ehkä tiedusteluasema, jolla voidaan tarkkailla Pietarin sotilastelakan toimintaa? Tai ehkä laitos joka valvoo Venäjän tutkien toimintaa. Siis varmasti meidän pitää muistaa se, että NATO on kahden kauppa. NATOlla varmaan on myös vaateita Suomea kohtaan, emmekä me voi aina lähteä siitä, että me saamme vain etuja. Eli jos jotain haluamme saada, on meidän oltava valmiita myös antamaan jotain. Tai sitten Unkari tyrmää meidän hakemuksemme, kuten ehkä jossain on laskeskeltu. Mutta NATO on nyt asia mikä on pöydällä. 

On mukavaa huomata, että olemme päässeet eroon vanhasta YYA-Suomesta, ja voimme nyt ilman pelkoa keskustella avoimesti myös NATOsta, vaikka on sanottu, että NATO ei ehkä puolusta uusia jäsenmaitaan. Tuollaiset kommentit ovat kuin suoraan Kremlin listalta. Tarkoitus on saada ihmiset pelkäämään, mikä sitten antaa pontta toisen osapuolen aggressioille. Siis miksi Bidenin lausunto missä hän nimittää Putinia epädiplomaattisilla termeillä on aiheuttanut kauhean reaktion? Onko tuo Putin sitten käyttänyt niin diplomaattisia äänenpainoja, että hänen voidaan katsoa ajavan vakaata ja kestävää kehitystä?

Mutta miksi joku sitten liittyy NATOoon, jos se jättää esimerkiksi Baltian yksin? Puolustus- eli sotilasliittojen toiminnan perusta on se, että ketään sen jäsentä ei jätetä, jos vihollinen hyökkää. Jos liiton jäsen jää ilman tukea, niin se merkitsee liiton uskottavuuden katoamista. Se mitä aggressiota suorittavat tahot haluavat on se, että muut uskovat että vastarinta on turhaa. Tuolla tavalla luodaan tappiomielialaa, ja armeija joka on asennoitunut siten, että vihollinen voittaa on jo puoleksi voitettu armeija. 

Me emme voi rakentaa puolustustamme jonkun muun varaan. Mutta oikean sodan syttyessä on apua mukava saada. Samoin emme voi rakentaa puolustusta sellaisen varaan mitä ei ole olemassa. Jos Euroopassa olisi EU:hun perustuva puolustusvaihtoehto, niin silloin meidän kannattaisi ehkä panostaa siihen. Mutta tuota järjestelmää ei vielä ole tai se ei ole NATOn veroinen. Joten ainakin minun mielestäni myös EU:n keskinäistä puolustusyhteistyötä kannattaisi lähteä kehittämään. 

 Joten eiköhän lähdetä miettimään sitä, mitä tämä pirujen maalaaminen seinille mahtaa tällä kertaa tarkoittaa. 

1) Jos ajatellaan että Putinin jälkeen Venäjälle tulee kaaos, niin silloin meidän pitää muistaa että kaaos tulee ennemmin tai myöhemmin. Putinin hallinto on korostetusti ankkuroitunut hänen persoonaansa, ja Putinin väistyessä on seurauksena joka tapauksessa pakolaisaalto sekä kaaos. Joten Putinin vallassa olo vain lykkää väistämätöntä. Tai sitten Putin saattaa ehkä siirtää valtaansa muille. Mutta se miten hänen sitten käy on taas asia erikseen. 

Kovat poliisitoimet sekä kaiken oppositiotoiminnan ja kritiikin tukahduttaminen ovat asioita, jotka aiheuttavat kostonhalua, ja se sitten saattaa kohdistua Putiniin. Eikä ole niinkään selvää, että vaikka Putin jonkun lähipiiristään nimeäisi seuraajakseen, niin että tuo seuraaja joka on ehkä hyvinkin samanikäinen Putinin kanssa olisi kovin pitkään vallassa. Historiasta voimme ottaa sen verran opiksi, että diktaattorin kuolemaa seuraa lähes aina valtataistelu, joka voi olla hyvin verinen, ja jossa ei kostoa tai vastakostoa kaihdeta. 

2) Suomen riippuvuus Venäjän energiasta on hyvin tunnettua. Ja tietenkin meidän pitää voida vähentää tuota riippuvuutta, vaikka silloin pitäisi ryhtyä vähentämään pakkokeinoin yksityisautoilua. Yksityisautoilu on maassamme tabu, ja missään nimessä pyhän lehmän käyttöä ei saa rajoittaa, kun se on jokaisen oma asia. Venäjälle sitten tietenkin olisi kaikkein mukavinta, että se voisi jatkossakin myydä öljyä ja kaasua Suomeen. Jos maailma irtoaa fossiilisista polttoaineista, niin silloin tietenkin esimerkiksi Venäjä menettää suurimman tulonlähteensä. 

Ja joidenkin ihmisten mielestä se, että ainakin osa  ydinvoimaa tai uusiutuvia energianläheteitä kritisoivista kirjoituksista, kuten esimerkiksi tuulivoiman kustannukset veronmaksajille on nostettu esiin siksi, että joku haluaa jatkaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Siis sähköautoista ei ole löytynyt kuin vikoja, aurinkopaneelit nostavat Maapallon lämpötilaa sekä tietenkin tuulivoima on valtavan kallis investointi. Mutta jos haluamme ottaa uusia energianlähteitä käyttöön, niin silloin meidän vain pitää tehdä ne investoinnit mitä nuo uudet energianlähteet vaativat.  

Luonnonrikkauksien ongelma on siinä, että jos niitä on paljon, niin silloin niiden hyödyntäminen on halpaa. Ja halpa energia tietenkin tuotetaan polttamalla kivihiiltä, öljyä sekä maakaasua. Se mikä tässä on sitten ongelma on se, että kun maapallon ilmasto alkaa lämmitä, niin seurauksena on asioita, jotka maksavat moninkertaisesti sen, mitä esimerkiksi maksaisi se, että lähdetään investoimaan uusiin energianlähteisiin. 

Keskitetyn energiaratkaisun ongelma on siinä, että jos ainoaan keskuslaitokseen tulee ongelma, niin silloin koko sähkön tuotanto katkeaa.

Ehkä tulevaisuuden energiantuotanto perustuu verkotettuun hybridimalliin. Siinä useat kymmenet tai jopa sadat tai tuhannet pienet yksiköt tuottavat virtaa suurelle kokonaisuudelle. Eli kaikkia munia ei laiteta tuolloin samaan koriin vaan energian tuotanto jaetaan useiden yksiköiden kesken. Ja tuolloin ei yhden energiantuottoyksikön toiminnan keskeytyksellä ole niin suurta merkitystä, kuin jos valtavaan keskuslaitokseen tai sen toimintaan tulee keskeytys. 

Yksi mielenkiintoisimmista uusista energianlähteistä ovat pien- tai lähiydinvoimalat, jotka tuottavat toki vähemmän tehoa kuin suuret keskusyksiköt. Mutta jos energiaa tuotetaan useilla kymmenillä tai jopa sadoilla pienillä ydinvoimaloilla ei edes usean ydinreaktorin huolto- tai muu sähköntuotantoon kohdistuva katko vaikuta energiantuotantoon yhtä paljon kuin yhden suuren voimalan sammuttaminen. 

Yksityisautoilu kun sattuu tukemaan huoltovarmuutta. Tai sitten tietenkin jos emme osta energiaa Venäjältä, niin se saattaa kohottaa hiilidioksidin tuotantoa. Siis lähdetäänkö tällaisissa lausunnoissa siitä, että maakaasu tai öljy oikeasti ovat hiilidioksidivapaita polttoaineita, jos niitä poltetaan Venäjällä? Siis ainakin oman tietoni mukaan maakaasu sekä öljy ovat hiilivetyjä, joiden polttaminen tuottaa joka tapauksessa hiilidioksidia poltetaan sitä Suomessa tai muualla. 

Se mikä sitten on myös asia, mistä ei juurikaan olla puhuttu on se, että mistä me saamme sitten energiaa siirtymäkauden ajaksi? Siis varmaan Venäjän etu olisi se, että Suomi jatkuvasti ostaa sen öljyä sekä maakaasua. Ja jos sitten ajatellaan että ostamme sähköä, niin mistä me tiedämme missä Venäjä tuota energiaa sitten tuottaa? Onko tuotantolaitos joku Tshernobyl tyyppinen ydinvoimala vuodelta 1956, vai ehkä joku kaasuvoimala jossain kaukana Siperiassa, jossa kukaan ei pääse näkemään sitä ruskeaa savua, joka nousee tuon voimalan piipusta. 

3) Taloudelliset vaikeudet jotka seuraavat Venäjän aggressiivisesta toiminnasta ovat kamalia. Venäjän kohdalla syy tähän nopeaan siirtymiseen talouspakotteisiin on se, että tuo maa on kasannut itselleen vaikeuksia jo hyvin pitkään. Se että emme olisi lähteneet mukaan pakotteisiin olisi kuitenkin vielä pahempi signaali, ja se vaikuttaisi todella haitallisesti maamme länsikauppaan. 

Talouspakotteiden vaikutukset oligarkkeihin saattavat vaikuttaa vähäisiltä. Mutta se että oligarkkien tilejä pannaan kiinni saattaa estää esimerkiksi Venäjän informaatiovaikuttamista. Eli tuolloin estetään Venäjän viranomaisia sekä heihin yhteydessä olevia oligarkkeja ostamasta esimerkiksi mainostilaa länsimaisesta mediasta, kuten alussa kirjoitin. 

Siis meidän maassamme taloudelliset näkymät ovat huonot. Taloussäästäminen tietenkin yleistyy, eikä se että ihmiset varastoivat rahaa tileilleen ole hyväksi kaupalle. Säästämisen ongelma kansantalouden kannalta on se, että kun rahaa varastoituu tileille, niin silloin on vaara siitä, että raha lähtee liian nopeasti liikkeelle, mikä aiheuttaa inflaatiota. 

https://www.economist.com/science-and-technology/developers-of-small-modular-reactors-hope-their-time-has-come/21808321

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/miten-suomen-k%C3%A4visi-jos-energiahana-ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4-suljettaisiin-professori-yksityisautoilua-saatettaisiin-joutua-s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stelem%C3%A4%C3%A4n/ar-AAVFFNF?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=a4260ec8d78f4094885498a925727240

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/varoitus-ven%C3%A4j%C3%A4n-romahduksesta-sekasorto-l%C3%A4hes-varma-suomen-tulee-varautua-ennenn%C3%A4kem%C3%A4tt%C3%B6m%C3%A4%C3%A4n-pakolaisvirtaan-ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4/ar-AAVC7Zf?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=ffded93e58714612b436c6f29f1157a7

https://www.msn.com/fi-fi/talous/uutiset/vitsauksia-kuin-ilmestyskirjassa-nyt-tuli-ensitietoja-ven%C3%A4j%C3%A4n-sodan-talousvaikutuksista-suomelle/ar-AAVBPwW?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=ce0cf5944dbb4afaa1716710ec1f2c11

Tshernobylin alueella toimineilla venäläisillä sotilailla havaittu mahdollisesti säteilysairauden oireita

Ilta Sanomien mukaan Tshernobylin alueella on sotilailla havaittu mahdollisesti säteilystä johtuvaa sairautta, jonka alkuperä on ilmeisesti maahan vuoden 1986 tapahtuneen ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen jääneestä radioaktiivisesta aineesta koostuva pöly. 

Tshernobylissä eli Pripjatin kaupungin sekä Tshernobylin ydinvoimalan lähellä on venäläisillä sotilailla ilmeisesti tavattu säteilysairautta. Se kertoo siitä, miten hyvin tähän Putinin erityis operaatioon on oikeastaan varauduttu. Jos ajatellaan että edes mennään jonnekin alueelle, missä on korkea radioaktiivinen säteilytaso, niin silloin henkilön pitää syödä joditabletteja, käyttää säteilysuoja-asua, joka minimoi alueen missä kehoon kohdistuva säteily joutuu kosketukseen solujen kanssa. Samoin henkilön kannattaa käyttää kaasunaamaria, joka estää radioaktiivisen pölyn pääsyn keuhkoihin. 

Henkilön joka työskentelee radioaktiivisessa ympäristössä kannattaa lopettaa tupakointi, koska kaikkein vaarallisin mahdollinen yhdistelmä on kemiallisen ärsytyksen sekä radioaktiivisen säteilyn yhdistelmä. Joten jos henkilö tupakoi sekä oleskelee korkeasti radioaktiivisella alueella, niin hän saa syövän varmemmin kuin henkilö joka ei tupakoi. 

Pienikin radioaktiivinen hiukkanen voi saada aikaan keuhkosyövän tai kuolion kudoksissa, mitkä ovat tuon hiukkasen läheisyydessä. Se kuinka suuri radioaktiivisen hiukkasen vaikutus ihmisen tai muun elävän organismin perimään on riippuu radioaktiivisen hiukkasen vaikutuksesta. Kaikkein suurimman vaurion perimään saa aikaan Alfahiukkanen, joka on ionisoitu atomin ydin. Vaikka alfahiukkanen etenee ilmassa vain muutamia metrejä on sen vaikutus tuhoisa, jos se osuu DNA molekyyliin. 

Eli tuo alue mikä on ilmeisesti täysin asumaton on edelleen erittäin voimakkaasti radioaktiivinen, ja tuo vuonna 1986 tapahtuneet onnettomuuden vapauttama radioaktiivinen aine on ilmeisesti vain peitetty maa kerroksella, jonka tehtävä on pitää radioaktiivinen hiilipöly maan sisällä. Nyt sitten on käynyt niin, että raskaat ajoneuvot sekä muut sotatoimissa käytetyt välineet kuten maassa räjähtävät ammukset ovat nostaneet ilmaan radioaktiivista pölyä, jota on tietenkin päätynyt sotilaiden keuhkoihin. 

Jos nuo sotilaat eivät saa hoitoa, niin tuloksena on hidas ja tuskallinen kuolema, joka johtuu siitä, että perimäaines vaurioituu ionisoivan säteilyn takia. Todellisuudessa laaja-alaisessa perimän vaurioitumisesta johtuvassa syövässä kuten leukemiassa hoito voi olla vain saattohoitoa. Kun henkilö saa akuutin säteilysairauden, niin silloin hän todennäköisesti kuolee syöpään tai radioaktiivisen säteilyn aiheuttamaan solukuolemaan eli voimakkaasti ionisoiva säteily sekä ionit rikkovat perimäainesta sekä solujen tumassa että myös mitokondrioissa, ja jos mitokondriot vaurioituvat, niin silloin seurauksena on se, että solu kuolee. Tuo solukuolema aiheuttaa kuolion joka leviää kudoksissa. 

Siis tietävätkö nuo sotilaat jotka toimivat Tshernobylin alueella olevansa erittäin suuressa vaarassa? Onko heille kerrottu alueen erityispiirteistä, joihin kuuluu korkea säteilytaso. Jos henkilöt viettävät alueella liian kauan aikaa, saavat he todennäköisesti leukemian hyvin nopeasti. 

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008714956.html

Kun syytöntä syytettiin koska ihmiset olivat epäluuloisia

Kuva (Wikipedia/J'accuse)

Roman Polanski on tunnustanut olevansa seksuaalisesti kiinnostunut nuorista tytöistä Mutta kuten tiedämme, niin ohjaajan oma elämä sekä hänen työnsä pitää erottaa toisistaan. Ehkä Polanski kokee jotenkin yhteenkuuluvuutta Alfred Dreyfusin kanssa, joka vuonna 1895 tuomittiin elinkautiseen syyn takia, jolle hän ei itse voi mitään. Eikä myöskään Roman Polanski voi mitään omalle hyvin kiusalliselle sekä leimaavalle ja samalla myös kielletylle sekä tuomittavalle taipumukselleen. 

 Roman Polanskin uusin elokuva käsittelee Ranskan armeijan kapteeni Alfred Dreyfusin syytettä, tuomiota sekä tuomion todistamista vääräksi. Kaikki alkoi kun Ranskan tiedustelun palveluksessa ollut siivooja löysi Saksan suurlähetystöstä kirjeen, missä kaupattiin sotasalaisuuksia. Tuosta jutusta sitten tuomion sai kapteeni Alfred Dreyfus. 

Dreyfusin tapaus oli sikäli merkittävä, että se aiheutti kysymyksen, mitä olisi tapahtunut, jos Dreyfus ei olisi ollut upseeri? Olisiko ollut niin, että Dreyfus olisi unohtunut Pirunsaarelle, koska ketään ei olisi kiinnostanut tutkia tapausta uudelleen? Ja kuinka monta Dreyfusin tapauksen kaltaista asiaa olikaan sattunut Ranskan armeijassa sitä ennen?

Siis me kaikki varmaan tiedämme Émile Zolan kirjoittaneen kuuluisan artikkelinsa, joka alkaa sanoilla "J'Accuse""Minä Syytän". Siinä artikkelissa tai avoimessa kirjeessä joka oli osoitettu ranskan Presidentille syytettiin muutamaa kenraalia oikeuslaitosta, tuomaria, syyttäjiä sekä myös erilaisia käsiala-ja muita asiantuntijoita siitä, että he antoivat väärän todistuksen juutalaisen kapteeni Dreyfusin tapauksessa, ja hänet todettiin syylliseksi maanpetokseen, eli Dreyfusin väitettiin välittäneen tärkeitä tietoja Saksan keisarilliselle tiedustelulle. Juutalaisuus oli siis ilmeisesti syy, miksi Dreyfus sitten joutui Pirunsaarelle. 

Tuossa kirjeessä noita kenraaleja sekä käsialatutkijoita syytettiin siitä, että he tekaisivat todisteita Dreyfusia vastaan, ja sitten muuta listassa mainittua joukkoa siitä, että he sallivat tämän. Eli ihmiset olivat niin antisemitismin sokaisemia, että he uskoivat kaiken mitä Dreyfusista sanottiin. 

En tässä viitsi käydä läpi Dreyfusin tapausta, vaan sitä lähestymistapaa mikä tässä elokuvassa ainakin arvioiden mukaan on. Eli päähenkilö tai se mies joka ottaa Dreyfusin tuomion ja tapauksen uudelleen tutkintaan on samalla tavoin epäluulon sekä rasismin ja muukalais- sekä juutalaisvihan läpitunkema kuin muukin yhteiskunta. Siis tässä kirjoituksessa myös antisemitismi tarkoittaa rasismia.  Ranska oli tuolloin 1800-luvulla hyvin rasistinen yhteiskunta.  Me kaikki olemme vain ihmisiä, me kaikki jotka olemme maan päällä olemme alttiita vaikutuksille, ja me kaikki olemme epäluuloisia ihmisiä kohtaan, jotka ovat erilaisia kuin me muut. Me emme koskaan saa ajatella että kaikki vähemmistöön tai enemmistöön kuuluvat ovat samanlaisia. Kaikki ihmiset ovat yksiöitä. Ja yksilöt tekevät rikoksia. Mutta miksi he tekevät rikoksia? 

Ihminen joka tunnustaa olevansa rasisti kykenee muuttumaan. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan tiedosta olevansa rasisteja. He saattavat pitää itseään jatkuvasti muiden yläpuolella olevina henkilöinä. Eivätkä he näe asioissa mitään korjattavaa. Heille toisen alistaminen on itsestään selvää toimintaa. Eli tuolloin 1800-luvun asevoimissa upseerit pitivät itseään alaisiaan parempina. Ja jos alainen sattui olemaan juutalainen tai muuten erilainen, niin silloin tuo esimies oli tuplaten parempi kuin alainen. Ja tuolloin tietenkin myös esimies oli aina oikeassa. Dreyfusin kaltaista alaista kohtaan hän oli tietenkin kaksin verroin oikeammassa kuin muihin nähden. 

Vain se että ihminen käsittää olevansa epäluuloinen, rasistinen sekä vain ihminen tekee mahdolliseksi sen, että hän vapautuu siitä paineesta, jonka yhteiskunta luo. Ihmisen pitää muistaa, että toisen rasismia on helppo käyttää hyväksi. Kun ihminen havaitsee sen, että hän on ollut rasisti, puolueellinen, ja puutteellinen, niin hän on itselleen vihainen. 

Eli vain myöntämällä nämä asiat voi ihminen vapautua rasismista. Rasismi on asia, mikä ajaa ihmisiä tekemään asioita, jotka eivät ole muuten moraalisesti hyväksyttäviä. Koska Dreyfus oli juutalainen, niin hän oli erilainen kuin muut. Ja varmaan 1800-luvun armeijassa ei erilaisuus ollut asia, mihin kannustettiin, koska vielä nykyäänkin armeijassa arvostetaan ihmistä joka muuttuu osaksi massaa. 

Koska Ranskalainen yhteiskunta oli hyvin rasistinen, niin se loi samalla myös otollisen ilmapiirin sille, että upseerit myivät yhden omistaan tuomareille. Dreyfus sopi tuohon rooliin kuin nakutettu, koska hän oli erilainen. Koska yhteiskunta oli antisemitistinen, niin siksi ihmiset halusivat uskoa, että Dreyfus oli syyllinen vakoiluun sekä maanpetokseen. Ja halu uskoa ajoi ihmiset tekemään asioita, joita voidaan pitää oikeusmurhana. 

Kapteenina Dreyfus oli alempi upseeri, ja sen takia hän kelpasi varsin hyvin syntipukiksi. Hänen puolustuksensa jyrättiin lehdistön tai oikeastaan antisemitistisen lehdistön toimesta. Eli eräs antisemitistinen päivälehti varmasti kertoi pidätyksestä suureen ääneen. Oikeudessa viisi käsialatutkijaa tutki todisteita. Kaksi heistä sanoi että Dreyfus ei kirjeitä ollut kirjoittanut ja yksi sitten myöhemmin perui syyttäjää tukevan lausuntonsa. Siis alkuun kolme tutkijaa viidestä oli sitä mieltä, että Dreyfus oli syyllinen, eli oikeudessa enemmistö tutkijoista oli sitä mieltä, että Dreyfus oli kirjoittanut raskauttavan kirjeen.

Tuolloin sanottiin, että kyseessä oli armeijan kunniasta, ja kuten alla liitteenä olevalta Wikipedian sivulta voitte lukea, niin sotasalaisuuksia kaupitellut henkilö oli majuri Marie Charles Ferdinand Walsin-Esterházy, joka oli ilmeisesti kuitenkin vähemmän mieluisa epäilty kuin Dreyfus, joka oli hiukan rahvaanomainen tähän majuriin verrattuna. Merkille pantavaa on se, että vastavakoilun tapausta hoitanut virkailija Hubert Joseph Henry oli myös majuri, ja ehkä Esterházy oli antanut hänelle vinkin siitä, että hän tunsi erään Dreyfusin, eli koska Saksan sotilasattasea Maximilien von Schwartzkoppen oli nimittänyt tykistöä koskevien tietojen myyjää nimellä "mokoma roisto D". Ja Dreyfus sopi tuon takia syytetyksi. 

Tuolloin Ranskan turvallisuuspalvelu oli päätellyt, että  Maximilien von Schwartzkoppen oli käyttänyt tietoja kaupitelleesta henkilöstä hänen nimensä oikeaa alkukirjainta. Mutta koska tuo yhteiskunta oli antisemitistinen, niin syyte meni läpi. 

Se miten tapausta ajettiin varmaan herättäisi nykyään huomiota. Mutta kuten tiedämme, niin aina kun puhutaan esimerkiksi armeijan kunniasta, niin silloin pitää kysyä että "kenen kunnia on tällä kertaa kyseessä"? Onko kyse sitten esimerkiksi kenraalin, majurin henkilökohtaisesta vai koko laitoksen kunniasta? Muistaakseni esimerkiksi sitä ei koskaan paljastettu, että miten nuo tykistöä koskeneet salaiset asiakirjat olivat päätyneet Esterházyn haltuun. Eli oliko tuo mies vain pyytänyt noita papereita kenraalilta? 

Tässä muuten voidaan sanoa, että myös Esterházy on saattanut itse kohdata syrjintää taustansa takia. Hän oli unkarilaista aatelissukua tai sen ranskalaista haaraa. Eli vaikka sanotaan, että uhkapelivelat sekä muuta huvitukset ajoivat Esterházyn velkoihin, niin miksi hän petti maansa? Johtuiko se että hän oli jäänyt yksin? Eli oliko asia niin, että jos kadetit tai upseerit eivät saaneet juutalaisia pilkattavaksi, niin hätätilassa kiusaamisen kohteeksi kelpasivat upseerit, joilla oli ulkomaalaisperäinen nimi. Esterházy oli myös erikoinen ihminen, koska hänen nimensä oli erilainen kuin muilla. 

Myöhemmin on todistettu, että Esterházy oli vakooja. Mutta mitä me oikeastaan olemme oppineet tällaisista tapauksista? Aina on ihmisiä jotka tekevät rikoksia. Ja osa noista ihmisistä ovat varsin loistavia kerjäämään anteeksiantoa ja heillä on taito saada muut näkemään asiat niin, että he ovat uhreja. Jos ihminen tekee virheen, niin vaatii rohkeutta tunnustaa tuo virhe omalle itselle. Se mikä meitä ajaa virheisiin on epäluulo. Tai siis kyvyttömyys tunnistaa se, mikä on aiheellista ja mikä on aiheetonta epäluuloa. 

Ihmisten pitää tietenkin olla jonkin verran epäluuloisia, mutta se että antaa yleisen mielipiteen vaikuttaa asioihin niin, että syytön joutuu kärsimään menee liian pitkälle. Mutta jos meidät kasvatetaan nuoresta pitäen pitämään asiaankuulumattomia ennakkoluuloja totena, niin silloin me menemme varmasti halpaan. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Alfred_Dreyfus

https://fi.wikipedia.org/wiki/Dreyfusin_tapaus

https://fi.wikipedia.org/wiki/J%E2%80%99accuse%E2%80%A6! (J'accuse)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ferdinand_Walsin_Esterh%C3%A1zy

https://fi.wikipedia.org/wiki/Roman_Pola%C5%84ski?msclkid=255255aab03611eca3f9101d71f60109

Siis ajattelevatko ihmiset liikaa?

Nykyihmisiä syytetään helposti liiasta ajattelemisesta, kun ajattelu pitäisi jättää hevosille, koska niillä on isompi pää. Eli ihmisten pitäisi siirtää ajattelu suosiolla jollekin toiselle ihmiselle, joka on joko auktoriteetti tai itseään auktoriteettina pitävä henkilö. Siis miten meidän muuten pitäisi suhtautua ihmiseen joka vain väittää olevansa joku auktoriteetti? Pitäisikö meidän palvoa ja kunnioittaa häntä siksi, että hän haluaa olla auktoriteetti ja komennella muita? Toisaalta voimme sanoa, että nykyaika suosii pinnallista ajattelua. Haluamme ja saamme paljon enemmän tietoa, kuin mitä esimerkiksi omat vanhempamme ovat saaneet. 

Mutta sen sijaan että analysoimme tietoa sekä mietimme ketä tieto palvelee, syöksymme kotisivuilta toiselle vauhdilla mitä emme edes itse tajua. Vietämme jossain kotisivulla 3 sekuntia. Toisella kotisivulla vietämme 2,5 sekuntia. Siis tuossa ajassa emme ehdi tehdä kovin syvällisiä päätelmiä asioista. Asiat ovat tietenkin joko täysin hyviä tai täysin pahoja, riippuen vähän siitä mitä pomomme on mistäkin asiasta sattunut olemaan mieltä. Maailma on siis hyvin mustavalkoinen paikka, missä kaikki asiat ajatellaan valmiiksi. 

Emme saa edes ajatella sellaista mahdollisuutta, että joku asia voi olla osittain totta. Mutta meidän pitää seurata tarkoin pomomme mielipiteitä, että emme pahoita hänen mieltään olemalla erimieltä asioista kuin hän. Jos joku väittää pomolle vastaan, niin hän on tietenkin puberteetti-ikäinen idiootti, jonka mielipidettä ei kukaan edes halua kuulla. Ja kuka maailmassa muuta haluaa kuulla kuin oman esimiehensä mielipide? Toisaalta joku tähän kulttuuriin tottumaton saattaa kysyä, että miksi toisten mielipidettä edes kysytään, jos johtaja on aina oikeassa? Siis tietenkin johtaja toimii yhtiön hallintoneuvoston tai valtillisen johtajan ollessa kyseessä niin valtioneuvoston sekä eduskunnan antaman mandaatin turvin. 

Mutta tietenkin voidaan kysyä että onko esimerkiksi se, että päätös tehdään enemmistön turvin aina oikea päätös? Myös enemmistö tekee joskus virheitä, koska he eivät ole ehkä tarpeeksi hyvin perehtyneet saamaansa aineistoon tai aineistoa ei ole tehty kunnolla. Ja noista asioista sitten riidellään oikeudessa oikein olan takaa. Olisiko raportin tekijän pitänyt paneutua saatavilla olevaan tietoon vähän paremmin? Tai olisiko hänen ehkä pitänyt tehdä jotain toisin? 

Nykyinen tiedonhakeminen on  oikeastaan pahimmillaan vain sarja klikkauksia, ja sitten vain toteamme että joku asia on tapahtunut. Emme viitsi lähteä miettimään tai vaivaamaan itseämme sillä, että mietimme sitä mitä varten jotain on tapahtunut. Saamme tietoa paljon, mutta emme viitsi edes ajatella sitä mitä luemme tai näemme. Emme edes muista viiden sekunnin päästä sitä, mistä luimme 3 sekuntia sitten. Se että muistamme otsikon on riittävä asia. 

Tietenkin on aina ihmisiä, jotka mielellään puhuvat "itsensä ylentäjistä". Mutta sitten tuollaiselta ihmiseltä voisin kysäistä, että kuka hänelle on antanut ylemmän aseman kuin muille? Siis jos paikalle sattuu henkilö, joka ilmoittaa että hän on paikan pomo, niin tietenkin olisi mukavaa nähdä tuosta oikeudesta jotain korttia. Ja jos sitten ajattelemme esimerkiksi yrittäjiä, niin myös he ovat omalla tavallaan ylentäneet itsensä omien yritystensä johtajiksi. 

Kuinka moni yrittäjä on oikeasti kysellyt mitään lupaa tuohon yrittämiseen? Hänen ei sitä tarvitse lain mukaan tehdä, joten mitä varten joltain pitää jotain lupia mennä kyselemään? Mutta vaikka toinen olisi miten suuri herra hyvänsä, niin aina voidaan kysyä, että kenen lauluja hän nyt laulaa? Tai kuka on kertonut Vladimir Putinille, että hän on niin hyvä presidentti Venäjälle, että hän voi jatkaa virassaan lopun ikäänsä? Siis jos esimies perustelee käskyjään sillä että hän vain välittää niitä, niin kuinka käskyketjun alkuunpanija nuo käskyt perustelee? Toki tuollainen auktoriteetti, joka ei halua kuulla mitään kritiikkiä varmaan haluaa että ihmiset lopettavat asioiden miettimisen. Mitä varten mitään pitää miettiä, kun ne päätökset on jo valmiiksi tehty? 

Toisin sanoen kuka edes vaivautuu ajattelemaan mitään itsenäisesti, kun meillä on kaikkea viihdettä, ja miksi vaivata päätä toisarvoisilla asioilla kuten esimerkiksi kuka teki Bodomin murhat, tai miten joku kappale putoaa mustaan aukkoon? Sellaiset ihmiset jotka näitä asioita ajattelevat ovat tylsiä nörttejä joista ei ole kuin murhetta, jos lähdetään pitämään hauskaa. Ehkä ihmiset mielellään sotkeutuvat pinnalliseen ajatteluun. Eli kun ajatellaan sekä keskustellaan yleisistä asioista, niin silloin tietenkin me voimme sanoa, että riittää että toteamme jonkun asian tapahtuneeksi. 

Siis jos ajatellaan että miten filosofinen ajattelu eroaa arkisesta ajattelusta, niin silloin meidän pitää muistaa, että arkinen ajattelu on oikeastaan sitä, että todetaan että asia on niin kuin se on. Filosofinen ajattelu taas lähtee käsittelemään asioita pintaa syvemmältä. Eli kun arkipäiväinen tai pinnallinen ajattelutapa on sitä, että käsitellään valtavia tapausmääriä hyvin lyhyessä ajassa, niin filosofinen ajattelu on sitä, että johonkin tiettyyn tapaukseen paneudutaan sekä sitä tarkastellaan syvällisesti, miettien sitä miksi joku ihminen tekee jotain, joka ei ole sitten mitenkään siihen tulokseen, mihin sen pitäisi johtaa. Tietenkin tekevälle sattuu. Eli jos ihminen tekee jotain, niin hän tekee ennemmin tai myöhemmin virheitä. Ja vain ihminen joka makaa sängyssä koko päivän voi olla oikeastaan tekemättä muuta virhettä, kuin odottaa liian kauan vessaan lähtöä. 

Jos ajatellaan että nörtit ovat epäsosiaalisia, niin silloin kuullaan sellainen virsi, että kuka viitsii vetää perässä jotain tylsää "haamua", joka ei muistele innolla kuinka hän kaatui edellisissä kotibileissä naamalleen suoraan johonkin nokkospuskaan. Tai joka ei ole edes opetellut käyttämään piilolaseja. Tuollainen haamu tietenkin on käynyt koulunsa loppuun, joten häntä ei voi enää edes simputtaa työelämässä kunnolla. Joten haamu saa jäädä kotiin, ja ehkä hän ryhtyy lukemaan kirjaa Bodomin surmista. Tai sitten hän saattaa muistaa olevansa jonkun murhatun sukulainen. Ehkä tuollainen asia sitten saa hänet pohtimaan sitä, miksi nuo ihmiset murhattiin? "Miksi" on kysymys joka pitää kaikissa asioissa esittää. Siis filosofinen kysymyssarja, joka pitää esittää esimerkiksi kohteesta tai tapahtumasta on mitä, missä, milloin sekä miksi? Siis miksi joku asia on niin kuin se on. 

Jos joku kirjoitelma raivostuttaa, jotain henkilöä, niin silloin pitää huomioida mitä kirjoitelmasta on kirjoitettu. Siis arvioidaanko vastauksessa esimerkiksi kirjoitelmaa tai vlogia? Vai kerrotaanko siinä, miten tyylitön ihminen tuo kommentoidun julkaisun tekijä on? Missä tuo kirjoitelmaa koskeva kommentti on annettu, sekä milloin se on ilmaantunut esimerkiksi keskustelupalstalle? Samoin miksi se on kirjoitettu johonkin koko kansan keskustelusivustolle? Jos jonkun ihmisen kirjoitukset ovat naurettavia, niin toki silloin pitäisi kyllä löytyä myös sellainen selitys, että miksi ne ovat naurettavia? 

Se miten sellaiseen turhaan ajatteluun pitää suhtautua, joka vie aikaa esimerkiksi viihteeltä tai muulta vastaavalta pitää suhtautua on ehdottoman kielteinen asenne. Missään tapauksessa mitään asiaa ei saa koskaan tarkastella kriittisesti, eikä omien aivojen käyttö ole maailmassa mitenkään suotavaa tai seuraa isällinen avokämmen. Siis nykyihmisen asema on käytännössä totella muiden hänen yläpuolellaan olevien ihmisten tahtoa, eikä missään nimessä mitään edes ajatella, että jollain muulla kuin maallisella mammonalla on väliä. 

Me kaikki olemme oikeutettuja tietoon, ja ajattelu on tiedon käsittelyä. Tai oikeastaan ajattelu on tiedon kriittistä tarkastelua. Siis miksi joku asia on niin kuin se on, on kysymys mikä on lähtökohtana sille mitä kutsutaan ajatteluksi. Ajattelu on siis tiedon muokkaamista sekä kyseenalaistamista. Eli kun ihminen katsoo esimerkiksi munan muotoista taideteosta, niin hän saattaa todeta vuodesta toiseen, että "katsos kun on erikoinen teos". Sitten henkilö alkaa miettiä että mistä tuo taideteos on tehty, mitä materiaaleja siihen on käytetty, ja miten se on toteutettu. Ja sitten hän saattaa saada vielä sellaisen ajatuksen, että miksi tuo teos on tuohon paikkaan tuotu. Siis kyse on ajattelun ja mallin muuttamisesta syvällisemmäksi. 

Erilaisten yksivaltiaiden mielestä varmaan olisi parempi, että kukaan ihminen ei edes opettele lukemaan. Silloin ei tarvitse tietoa mitenkään käsitellä. Riittää että kuuntelee ihmisiä, jotka ovat omaa itseä pikkuisen vanhempia. Mutta sitten tietenkin voidaan sanoa, että kritiikitön toisen ihmisen kuunteleminen sekä uskominen ovat itsepetosta parhaimmillaan. Se että ihminen väittää että valtionpäämiehen kanta asioihin oikeuttaa hänet tekemään jotain moraalitonta, ei ole välttämättä totta. Siis esimiehen käsky ei vapauta ketään moraalisesta vastuusta. 

Missä meni vikaan, kun Ukrainan piti kaatua 96 tunnin kuluessa?

 

 BBC on tässä kertonut, että Venäjä lähettää pahamaineisia Wagner Groupin palkkasotureita Ukrainaan. Ja sitten me voimme muistella, että kyseessä on vähän vanha uutinen. Muistaakseni tuon yhtiön värväämät palkkasoturit ovat taistelleet tuolla Ukrainassa koko sodan ajan. Ja mitä kauemmin sota jatkuu, niin sitä huonommaksi tilanne käy Kremlin kannalta. 

Sota on ollut vain viimeinen pisara siinä kehityksessä mikä on johtanut Venäjän paitsioon kansainvälisellä kentällä. Tuohon listaan mahtuvat esimerkiksi polonium sekä novitshok-murhat sekä muut Putinin vastustajiin kohdistetut väkivallanteot. Viranomaisten mielivalta, opposition pamputtaminen sekä esimerkiksi kaikkinainen välinpitämättömyys kansainvälisistä säännöistä.  

Putin ei ole ainakaan mitään tehnyt noiden murhien selvittämiseksi. Samoin esimerkiksi Venäjän  käytös olympialaisissa mihin  kuuluu doping sekä monet muuta asiat kuten kaikkien asioiden politisoiminen.  Kun urheilija kärähtää dopingista, niin silloin esimerkiksi Vladimir Putin haukkuu tuon käräyttäjän venäläisvastaisuudesta.  

Samoin esimerkiksi venäläisten poliisien kovat otteet eli mitättöminkin viranomaisten toimien kritisoiminen  saa aikaan sen, että ovet potkaistaan sisään, ja rynnäkkökiväärein aseistetut poliisit ratsaavat asunnon. Tai sitten FSB:n agenttien aseellista ryöstä muistuttavat ratsiat eivät juuri kovin mukavaa kuvaa tuosta valtiosta anna. Samoin on ainakin mahdollista että Roskomnadzorin , eli venäjän nettisensuuria hoitavan viraston virkailijat ovat kaapattujen sosiaalisen median tilien avulla aiheuttaneet ikävyyksiä omille vihamiehilleen. 

Tuolloin tuollainen sensuurivirkailija on vain käyttänyt jonkun onnettoman sosiaalisen median tiliä, ja sitten kertonut että Putin  ei ole hänestä sopiva presidentti. Siinä sitten poliisi potkaisee oven sisään tuolta henkilöltä, jonka tili on kaapattu. Ja tämä "Anti-Putin-kommunikea" on loistava käytännön pila, jolla naapurin nörtille voidaan aiheuttaa vaikeuksia esimerkiksi asevoimissa. 

Pitkään jatkunut sota joka tuo suuren määrän tappioita on Vladimir Putinille erittäin ikävä asia, koska se rohkaisee länsimaisia toimijoita jättämään Venäjän. Ja se myös rohkaisee länsimaita arvostelemaan Putinia aivan uudella tavalla. Jos ajatellaan että Venäjän joukkojen tulenkäyttö on kohdistettu esimerkiksi sairaaloihin tai siviileihin, niin silloin kyllä Putinia voidaan pitää sotarikollisena. Tässä mieleen muistuu se, että mitä mahtaisi tapahtua jos Mariuopolin pommittaja olisi USA:n asevoima? Millaisia kannanottoja silloin nähtäisiin? Siis jos ajatellaan että maailma on tuominnut Putinin teot, niin silloin me voisimme ehkä sanoa, että maailma on normalisoinut suhteensa Venäjään. 

Venäjää on totuttu käsittelemään silkkihansikkain, ja lopulta on tullut raja vastaan. Siis jos ajatellaan että Biden on käyttänyt Putinista titteliä "Butcher" eli teurastaja, niin varmaan tämä repliikki on sellainen että siihen ei olla totuttu. Mutta ehkä meidän pitää sitten muistella, millaista kieltä Putin itse on käyttänyt. Eli pitääkö Putinia kohdella silkkihansikkain? Ehkä me olemme tottuneet hyssyttelyyn, mutta jostain syystä voi käydä niin, että hyssyttely lisää vettä Putinin ja Kremlin johdon myllyyn. Eikä Venäjän johto ole kovin diplomaattista kieltä käyttänyt ainakaan Ukrainassa. 

Ehkä Venäjän edustajat ovat sanoneet, että tuo valtio ei käytä ydinaseita. Mutta sitten meidän pitää huomioida se, että ydinaseet ovat aseita siinä missä muutkin aseet. Eli ne ovat joka tapauksessa käyttökelpoisia välineitä, ja vaikka ne ovat brutaaleja, julmia sekä äärimmäisen pelottavia, niin ne ovat aseita, joita on varastoon hankittu. Ja jos sitten tilanne muuttuu huonoksi, niin silloin saattaa joku Venäjän johdossa painaa nappia. 

Monet länsimaiset toimijat olivat ennustaneet että Ukrainan armeija tulee kaatumaan 96 tunnin sisällä Venäjän aloittaessa hyökkäyksen, joukossa on ollut asiantuntijoita, joiden mukaan aseapu ukrainalaisille vain auttaa heitä kaatumaan sankarillisesti. Mutta tuo näkemys on sitten osoittautunut vääräksi, ja sitten meidän pitää kysyä miksi?  

Syy tähän virhearvioon on se, että jotta voidaan tehdä jotain ennusteita, niin silloin tietenkin tuo ennuste pitää tehdä sellaisen tiedon perusteella, mikä on paikkansa pitävää. Koska Ukrainan vastarinta on ollut ennakoitua tiukempaa, ja sen varusteet eivät ehkä ole aivan samalla tasolla kuin länsimaisten tai varsinkaan NATO-joukkojen, niin voidaan olettaa että Venäjä tulisi kärsimään vielä suurempia tappioita NATO tai jotain yksittäistä länsimaata kuten Suomea vastaan. 

Eli mitä asioita sitten on analyysejä tehtäessä jätetty kertomatta? No sen voi jokainen  meistä päätellä aivan itse. Mutta mikään valtio ei varmaan kerro kaikkea omasta puolustuksestaan, joka saattaa olla pystyvämpi, kuin mitä voidaan edes arvella. Se että joku asevoima vaikuttaa vanhentuneelta, ei merkitse sitä että se ei kykene käyttämään voimaa, jos vastassa on vielä vanhentuneempi asevoima. 

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/britannia-pahamaineinen-ven%C3%A4l%C3%A4inen-palkkasotilasyhti%C3%B6-wagner-group-on-l%C3%A4hett%C3%A4nyt-henkil%C3%B6st%C3%B6%C3%A4%C3%A4n-ukrainaan/ar-AAVBGjf?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=c9e479af1cab42c49e71323ac29dd2b7

https://fi.wikipedia.org/wiki/Roskomnadzor 

Platonilaisen ideaalivaltion kritisoimista

Platonin ideaalivaltiossa on alunperin kolme tasoa. Ylimpänä ovat filosofit, jotka tekevät kaikki päätökset. Filosofien alla ovat sotilaat, jotka puolustavat valtiota, ja alimman yhteiskuntaluokan muodostavat helootit jotka tekevät työtä valtiolle. Tuossa valtiossa ei koskaan saisi kritisoida sitä, mitä ylempään yhteiskuntaluokkaan ja yhteiskunnallisen tasoon kuuluva sanoo tai päättää. Siis jos itse kukin sattui kohoamaan ylempään tasoon, niin silloin hänelle varmaan sopi tämä malli erittäin hyvin. 

He voivat sanoa tai käskeä muita tekemään mitä huvittaa, eikä siitä sitten käskyn antaja varmaan kovin paljon rasittunut. Mutta ongelma on siinä, että mitä kun tuossa mallissa nuo ikävät tehtävät kasaantuvat sitten aina alimman ryhmän päälle. Ja vaikka kuinka tehtävät pitäisi voida tehdä, niin aina joskus yhdelle toimijoista kasaantuu todella paljon tehtäviä. Siis jos me ajattelemme muutosta, niin järjestelmän ylimmällä portaalla istuva ei varmaan näe mitään tarvetta muuttaa yhtään mitään. 

Mutta jostain syystä alempaan luokkaan kuuluvat aina kokevat uudistukset tarpeelliseksi. Vaikka ajatellaan että ihmisten ei pitäisi ehkä ajatella kovin paljon, niin tietenkin eteen tulee enemmin tai myöhemmin tilanne, missä ihmisten on pakko käyttää myös omia aivojaan. Siis esimies saattaa antaa liikaa tehtäviä tai muuta sellaista. Ja jos tehtäviä ei vain pysty tekemään, niin silloin lopulta pitää myös alaisen uskaltaa sanoa että "en vain nyt ehdi". Tai sitten hän voi tehdä tehtävät aina ilman sen suurempaa kritiikkiä johtajaa sekä valtiota kohtaan. 

Vaikka valtiota johtaa vanha ja viisas mies, joka lupaa kaikille sotilailleen syytesuojan. Niin vanha ja  viisas mies ei elä ikuisesti. Seuraava valtiota johtava vaha ja viisas mies saattaa olla sitä mieltä, että joku asia mitä hänen edeltäjänsä tekee onkin ollut kiellettyä. 

Jos ajatellaan että valtiota johtavat filosofit antoivat joitain käskyjä sotilaille, niin tietenkin he tekivät päätökset käyttäen sitä tietoa, mitä heillä sillä kerralla oli. Ja mitä jos filosofille oli valehdeltu? Sotilaat saattoivat eristää  filosofeja ihmisistä, ja sitten saattaa käydä niin, että joku sotilaista tai tiedon tuojista oli valehdellut tai antanut väärää tietoa koska oli käsittänyt asian väärin. Ja tuolloin tuloksena oli varmasti fiasko. 

Tuossa järjestelmässä alin ylemmän tason toimijoista piti yhteyttä ylimpään alemman tason miehistä. Ja se teki varsinkin alimpien sotilaiden sekä alimpien filosofien asemasta välillä ikävän, koska he joutuivat välittämään sekä tottelemaan ylempien käskyjä. Ja sitten kun käskyjen seuraus saattoi olla ikävä, niin nuo alimmat miehet joutuvat ikävään välikäteen myös silloin kun käskyjen noudattaminen  johti katastrofiin.

Ei kai kukaan tahallaan ottanut esimerkiksi suurta tappiota taistelukentällä omiin nimiinsä. Voitot ovat mukavia asioita, ja kaikki haluavat olla voittajien puolella. Voittajille löytyy aina kavereita. Mutta jos seuraa tappio niin silloin ei kukaan tule päätä silittämään. Eli jos tehdään tappioita, niin liittolaiset katoavat, ja tappion kärsinyttä saa lyödä kuin vierasta sikaa. 

Yhteiskuntaluokat  Platonin mukaan:

1) Ylimpänä ovat filosofit

2) Keskellä sotilaat

3) Alimpana helootit

Platonin valtion todelliset yhteiskuntaluokat: kaikissa kolmessa tasossa on kolme alatasoa

1) Filosofit

-Filosofiset filosofit, jotka määrittelivät mitä filosofia on

-Sotilas-filosofit jotka opettivat muta filosofeja

-Helootti-filosofit jotka työskentelivät filosofien ja kenraalien rajapinnassa

2) Sotilaat

-Filosofiset sotilaat jotka toimivat poissa ihmisten silmistä

-Sotilas-sotilaat eli lähi-esimiehet jotka komensivat sotilaita tehtävissä

-Helootti-sotilaat jotka hajottivat mellakoita sekä kohtasivat vihollisen taistelussa. 

3) Helootit

-Filosofiset helootit jotka tekivät siistiä toimistotyötä eli piirsivät taloja sekä linnoituksia yms. 

-Sotilas-helootit jotka toimivat lähi-esimiehinä

-Työläishelootit jotka tekivät käytännön työt. 

Tässä sitten joku kysyi aikoinaan että ketä tuo sotilaiden joukko puolusti? Puolustiko se oikeastaan vain filosofeja vai koko valtiota? Tai miten joku filosofi oikeastaan osoitti olevansa filosofi? Oliko hänellä ehkä mittava kirjallinen tuotanto tai ehkä mittava määrä todisteita siitä, että hänen ominaan esittämät ajatukset olivat hänen omiaan? 

Siis tietenkin kuka hyvänsä varmaan saattoi sanoa olevansa filosofi, ajatusten Tonava tai sitten vain kiinnostunut filosofiasta. Mutta miten filosofi osoitti olevansa filosofi, joka loi itse omat ajatuksensa? Lapsikin osaisi kyllä toisen tekstejä kopioida. Joten kai filosofin piti edes itse tuottaa omia ajatuksiaan, ja osoittaa kritiikkiä myös omaa itseään sekä sitä mallia kohtaan, mitä hänet oli kasvatettu palvelemaan sekä pitämään itsestään selvänä. 

Sotilaat olivat tietenkin tärkeä osa valtion järjestyksen valvonnassa sekä puolustaessaan valtiota tai filosofeja. Mutta sotilaan asema on siitä erikoinen, että hän voi aina vedota siihen, että filosofi antoi käskyn tehdä jotain. Ja kun sotilas sitten kavereineen mätki pampulla ihmisiä, niin he tietenkin noudattivat esimiehen käskyjä. 

Tuon takia voidaan sanoa että jokaisella Platonin ideaalivaltion tasolle onkin muodostunut kolme alatasoa, joissa ovat siis filosofi-helootit. lähi-esimies helootit sekä "duunari-helootit". Sotilaan kohdalla taas nuo tasot olisivat "upseeri-sotilaat" eli filosofisotilaat. Sotilas-sotilaat eli ne jotka antavat käskyjä miehille. Sekä helootti-sotilaat jotka hakkaavat mielenosoittajia pampulla, ja käyvät taistelukentällä taistelemassa vihollista vastaan. Siis ylemmän tason miehistä alin piti yhteyttä alemman tason miehistä ylimpään.

Ja viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä tuleekin sitten filosofien kolme tasoa. Filosofi-filosofit, jotka päättävät mitä on filosofia. Filosofi-sotilaat jotka päättävät kenestä tehdään filosofi, ja jotka opettavat muita filosofeja. Ja sitten vielä joukon jatkona ovat helootti-filosofit, jotka opettavat tavallisia ihmisiä, käyvät kertomassa filosofien päätöksiä kansalle sekä toimivat kansan sekä toimivat esimerkiksi filosofien sekä ylempien sotilaiden rajapinnassa. Tuo paikka ei ollut ehkä aivan niin kiitollinen ja hyvä, kuin mitä ihmiset ajattelevat. Eli siellä helposti syyt epäonnistumiseen vieritettiin käskyt tai tiedon antaneen filosofin niskoille. Ja sitten tuon helootti-filosofin asema saattoi käydä tukalaksi. 

Kuva: https://www.italianbreaks.com/greek-temples-in-sicily/

Aivovuoto on kaikkein pahinta mitä Putinille voi tapahtua

Se että esimerkiksi korkeasti koulutetut insinöörit sekä fyysikot ja kemistit lähtevät kohti lännen kultamaita ja jättävät Venäjän on varmasti vaikuttava myös esimerkiksi Putinin aseohjelmiin sekä myös esimerkiksi lentokoneiden sekä laivojen kunnossapitoon. Uskoisin että jos henkilö lähtee pois Venäjältä, niin hän varmasti ymmärtää että Vladimir Putin ei tuota tekoa hyvällä katso. Joten ehkä tämä asia sitten saa aikaan sen, että ihmisten silmät avautuvat myös siellä. 

Kun kehitetään uusia kemikaaleja tai ydinaseita, niin silloin tietenkin tarvitaan niitä, jotka osaavat tuota kehitystyötä tehdä. Samoin esimerkiksi taistelulennokkien rakentelussa tarvitaan myös jonkinlaisia insinööri- sekä datataitoja. Eli se onnistuuko projekti riippuu siitä, haluavatko nuo henkilöt sitten tehdä noita töitä. 

Nämä asiat vain otin ihan sen takia esimerkiksi, että tuntuu vähän siltä, että Venäjällä ei juuri muihin projekteihin olla ehditty panostaa, kun kaikki aika on mennyt 50 mt. ydintorpedojen ja ydinkäyttöisten risteilyohjusten kehittelyyn. Ja rahaa noihin projekteihin on tullut sellaisesta tuotteesta kuin kaasu ja öljy. 

Talouspakotteet saattavat vaikuttaa myös maisteri-ohjelmien sekä ylemmän ammattikorkeakoulun- sekä muuhun maksulliseen koulutukseen lähetettävien venäläisten toimintaan. Eli uskoisin että FSB esimerkiksi hyödyntää tuota maksullista koulutusta päästäkseen urkkimaan esimerkiksi Suomessa asuvien venäläisten mielipiteitä sekä heidän poliittista kantaansa. 

Toisin sanoen FSB käyttää tuossa mallissa oligarkkia tai oligarkin nimissä olevaa yhtiötä siihen, että he ostavat omalle miehelleen opiskelupaikan, mikä tietenkin oikeuttaa käyttämään esimerkiksi korkeakoulun sähköpostia, ja sitten vain ottamaan yhteyttä venäläisiin opiskelijoihin. Siis FSB käyttäisi tämän mallin mukaan sitä paljon puhuttua peiteyhtiötä maksaessaan vaaditut tutkintomaksut, tai siirtääkseen rahat oman miehensä tilille. 

Tuo järjestely on tietenkin tehty peittämään FSB:n suhde tuohon mieheen tai naiseen. Siis vaikka oligarkeilla ei ole virallista asemaa FSB:ssä tai venäjän hallinnossa, niin heitä tietenkin tarvitaan operoimaan länteen perustettuja yrityksiä, joiden kautta FSB kanavoi rahoja omiin länsimaissa tapahtuviin operaatioihin, joihin kuuluu esimerkiksi korkean teknologian yritysten osakkeiden ostaminen, sekä venäjän kansalaisiin kohdistuva valvonta. 

Tuolloin oligarkki tai hänen yrityksensä ostaa asuntoja, kiinteistöjä sekä toimitiloja siten, että rahaa mitä käytetään ei voida suoraan jäljittää Venäjän valtioon. Eli rahan siirto oligarkin tilille toteutetaan Venäjällä. Ja jos oligarkki ei ole kiltti poika ja suostu tähän järjestelyyn, eli tekemään palveluksia FSB:lle. Niin silloin tietenkin FSB:n virkailijat takavarikoivat hänen omaisuutensa sekä syyttävät häntä korruptiosta ja rahanpesusta. Ja sitten tilalle etsitään uusi oligarkki, joka suostuu toimimaan FSB:n juoksupoikana.