Koronaviruksen ikävä sivuvaikutus: julkisen liikenteen matkustajamäärät laskivat.

Koronaviruksen ikävä sivuvaikutus: julkisen liikenteen matkustajamäärät laskivat.

Onko liikenneväline ympäristöystävällinen vai ei lasketaan kaavalla kuljetettu henkilömäärä jaettuna syntyneen jätekaasun määrällä (Henkilömäärä/syntyneen jätekaasun määrällä). Tässä käytän tarkoituksellisesti sanaa “jätekaasu”, koska hiilidioksidi ei ole ainoa jätekaasu mitä palaessa syntyy. Eli  hiilimonoksidin sekä hiilidioksidin lisäksi syntyy myös type yhdisteitä. Hiilidioksidin ongelma on paitsi että se on kasvihuonekaasu, niin se muodostaa hiilihappoa joutuessaan veteen, ja sitä kautta happamoittaa vesistöjä.

Julkinen liikenne on asia, minkä kehittäminen on tietenkin laskee hiilidioksidipäästöjä, jos tämä kehittäminen tapahtuu oikein. Se mikä sitten on ikävää on se, että pudonneet matkustajamäärät aiheuttavat ongelmia myös joukkoliikenteen kehittämisessä, koska jos aidosti halutaan ihmisten luopuvan ainakin osasta henkilöautoja, niin siihen auttaa vain ja ainoastaan sekä toimiva joukkoliikenne, mikä saisi ihmiset vapaaehtoisesti käyttämään noita palveluita vapaaehtoisesti. 

Mutta jos lähdetään siitä että esimerkiksi suurin osa konttorityöstä tehdään tulevaisuudessa etänä, niin silloin tietenkin matkustajamäärät vähenevät. Mikäli ajatellaan puhtaasti sitä, miten paljon hiilidioksidia me tuotamme kun ajamme autolla paikasta toiseen, niin enin osa tuosta tuotannosta tapahtuu lyhyillä matkoilla. Samoista lyhyistä työmatkoista sitten kilpailevat myös lähilioikenteen bussit sekä metro, mitä ihmiset tekevät kätevästi omalla autolla. Se että kaikki siirtyvät joukkoliikenteen käyttäjiksi ei varmaan aivan onnistu, mutta samalla pitää muistaa että esimerkiksi huoltoasemille tulee silloin tappioita, jos ihmiset vain alkavat käyttää joukkoliikennettä. Joukkoliikenne on asia mikä on juuri niin ympäristöystävällistä kuin sen halutaan olevan. 

Mikäli metrojunan käyttämä sähkö tuotetaan ekologisesti, niin silloin sen käyttö on hyvin kannattavaa sekä ympäristöystävällistä. Siis metrojunan kustannukset ovat samat riippumatta siitä, kuinka monta matkustajaa sillä sattuu kulkemaan. Bussien kanssa taas ongelma on siinä, että jos kalusto on hyvin kulunutta tai vanhaa, niin silloin ne eivät ehkä aivan niin ympäristöystävällisiä ole kuin mitä me haluaisimme niiden olevan. Mutta kuten tiedämme, niin esimerkiksi riehakkaan illan jälkeen joukkoliikenne on turvallinen tapa matkata työmatkoja, koska siellä ei tarvitse pelätä, että on liikaa promilleja. 

Kuitenkin se että ihmiset pysyvät kotona tekemässä töitä varmasti saa aikaan sen, että joukkoliikenteestä joudutaan karsimaan vuoroja, koska bussin ajaessa tyhjänä ei tuo liikenneväline tuo ainakaan mitään tuloja liikennöitsijän taskuun. Tyhjänä ajava bussi tuo ympäristönsuojelun näkökulmasta vain turhia päästöjä, ja jos taas puhutaan joukkoliikenteen hinnoista, niin silloin pitää myös huomioida se, että bussit tarvitsevat polttoaineen, siivousta sekä myös huoltoa ja varaosia. Joten sen takia pitää lippujen avulla kattaa kalustosta koituvat kustannukset.Tai sitten voidaan rahoitus hoitaa esimerkiksi veroja korottamalla. Tuolloin kunta tulee mukaan liikennelaitosten rahoittamiseen suoralla rahoituksella. 

Kolmas vaihtoehto on surkein mitä on koskaan esitetty. Se on julkisen liikenteen alasajo, missä kaikki ihmiset velvoitetaan hankkimaan oma auto tai polkupyörä. Tuolloin pitää huomioida se, että kaupungeissa ei loputtomasti tilaa ole, ja jos autojen määrä kasvaa valtavaksi, niin silloin ei enää kaupungista löydy parkkipaikkaa kaikille autoille, joita tämä viimeinen “uudistus” toisi kaduille. Eli ongelmia olisi edessä myös vaikka kaikki autot olisivat sähköautoja. Tilanpuute on kaupunkien suurimpia ongelmia tällä hetkellä, koska tilaa niissä on rajoitetusti. Eli mistä löytyy tila näille autoille, jotka kaupunkien katuja täyttävät?

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3154997