Puhutaanko sadan vuoden päästä ehkä “Kenraali tekoälyn voitosta”?

   

.

Puhutaanko sadan vuoden päästä ehkä “Kenraali tekoälyn voitosta”?

Kun sanotaan että Cambrain taistelu vuonna 1916 oli “Kenraali tankin voitto”, koska siinä Brittien Mk-I vaunut läpäisivät hyökkäyksen alussa Saksan armeijan juoksuhaudat. Cambrai oli verilöyly, jonka vaikutus ulottuu vielä nykypäivän sotaan, missä tankit ovat edelleen keskeisessä asemassa (1). Taistelun alku oli lupaava, mutta sitten Britit työnnettiin takaisin kymmenen päivän kuluttua, ja tuo hyökkäys on myöhemmin todettu olleen pettymys Briteille.

Ja joskus ajattelen että ehkä joskus vuonna 2222 ihmiset sanovat että joku lennokkien käyttö muuttaa sodat “Kenraali tekoälyn voitoksi”. Pelottavimmat visiot tekoälystä liittyvät nimittäin juuri puolustus-sovelluksiin, joiden voiman ovat jo nyt saaneet esimerkiksi Afgaanit kokea.

Eli ehkä jossain tulevaisuudessa tekoälyn johtama asevoima kohta toisen, ja se mikä tekisi tekoälystä loistavan sotilaan on se, että sillä ei ole omaatuntoa, eikä se koskaan välitä muusta kuin siitä, että se saisi tehtävänsä täytettyä. Eikä silloin lasketa omia tappioita vihollisista puhumattakaan. Tekoäly ei väsy, ei tunteile, ja vain sillä että tehtävä saadaan päätökseen on merkitystä. Ja tekoäly ei heikkona hetkenä kerro koskaan mitä on tapahtunut.

Ihmiset pelkäävät tekoälyn muuttuvan itseään älykkäämmäksi, ja se että tekoälyyn pohjautuvia algoritmeja siirretään kvanttitietokone-alustalle varmasti saa aikaan päivityksiä myös erilaisissa ennusteissa. Kaikki tekoälyä koskevat ennusteet ovat olleet sellaisia, että ne on tehty käyttäen pohjana perinteisiä tietokoneita, eikä kukaan ole ajatellut, että kvanttitietokoneista tulee joku päivä totta. Se onko ihmistä älykkäämpi tietokone vaaraksi ihmiselle riippuu siitä, onko koneella kyky vastustaa saamiaan käskyjä.

Tietokone on aina vaarallinen jos sitä käytetään väärin. Se etsii tietokannoista tietoa paljon ihmistä tehokkaammin. Ja jos ajatellaan että tekoälyä käyttävä talonmies-robotti muutetaan robottiarmeijan sotilaaksi, täytyy ohjelmoijien vain luoda sellainen tai algoritmi joka sitten ladataan robotin muistiin. Robotin kouluttaminen kestää vain muutaman sekunnin, eli riittää että robottiin yhdistetään USB-tikku, missä on tarvittavat ohjauskoodit, ja sitten voi tuo robottimme ottaa paikkansa vaikkapa uudessa ja loistavassa robottisotilaiden kaartissa.

Ja suurin toiveemme olisi sitten se, että tuota robottien kaartia sitten johtaa joku valistunut ihminen. Ja mitä tarkoittaa valistunut ihminen? Myös Hernando Cortéz sekä Francisco Pizarro olivat omasta mielestään hyvin valistuneita ihmisiä, kun he tuhosivat Inkojen sekä Atsteekkien kulttuurit. Ja robottisotilaiden kanssa voi käydä vähän samalla tavalla, paitsi että kukaan ei koskaan kaipaa robotteja. Eli kun tehtävä on tehty, niin taistelurobotti voi räjäyttää itsensä, jolloin sen toiminnasta ei jää todisteita.

Kvanttitietokoneet ovat aivan uusia asioita, ja vaikka me siirtäisimme jonkin algoritmin koneelle, joka on tehtaan kokoinen, niin tuo kone voi ohjata mitä tahansa robottia Internetin yli 5G-datayhteyden avulla. Se voiko tietokone tulla ihmistä älykkäämmäksi riippuu siitä, miten me määritämme älykkyyden. Jos puhutaan siitä, että tietokone kykenee hankkimaan sekä yhdistämään saamaansa tietoa, niin silloin voidaan sanoa että tietokone ajattelee.

Ja se mitä kutsumme ajatteluksi on synonyymi sille, mitä kutsumme oppimiseksi sekä älykkyydeksi. Siis se kuinka tehokkaasti tietokone yhdistää sen muistiin tallennetun datan sensoreilta saatuun dataan on se, kuinka oppivainen tietokone oikeastaan on. Siis oppiminen sekä uusien asioiden kehittäminen on oikeastaan aivan helppoa. Tietokone vain yhdistää erilaisia sen muistiin tallennettuja palasia eli olioita toisiinsa sekä osaa hankkia tarvitsemansa tiedot itsenäisesti internetistä, jos se “haluaa” luoda uutta.

Kun tietokone tekee esimerkiksi jotain luovuutta vaativaa tehtävää, niin se voi käyttää siihen suoraan Internetistä haettua tietoa. Ja jos tietokone sitten toimii vaikka arkkitehdin tehtävissä, niin se hakee ensin sen tiedon, minkä tyylisen talon tilaaja haluaa. Eli jos halutaan esimerkiksi “vähän sellainen kuin Finlandia-talo”, niin silloin tietokone hakee sen arkkitehdin eli Alvar Aallon töitä, ja sitten laskee niistä esimerkiksi kulmien keskiarvot, ja muuttaa sitten tuon prosessoidun datan osaksi uutta ja synteettistä kuvaa.

Tekoäly voi luoda useista taloista niin sanotun “keskiverto talon”, jota se voi sitten näyttää työn tilaajalle. Eli tulevaisuuden tekoäly saattaa olla luova. Voiko robotilla olla tunteet. Robotilla voi olla tietokanta, mihin se tallentaa tekemänsä virheet, ja sitten jos robotti tekee saman virheen vaikkapa kolmesti, niin silloin robotti voi sanoa olevansa kelvoton, ja kytkevän itsensä pois. Eli tuota kautta ajatellen tekoälyllä voi olla tietokanta, johon se tallentaa tekemänsä virheet.

(1) https://fi.wikipedia.org/wiki/Cambrain_taistelu

https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2021/01/14/puhutaanko-sadan-vuoden-paasta-ehka-kenraali-tekoalyn-voitosta/