Tässä eräitä artikkeleita lukiessani mietin, että miten opiskelijat sitten oikeastaan jaksavat, kun tässä maassa vaaditaan opintojen lisäksi esimerkiksi myös käydä teekkarien bileissä lääppimässä naisten takapuolta sekä myös sitä paljon puhuttua “duunia” pitäisi ehtiä tehdä. Eli tässä mieleen tulee se, että teekkareiden “non-stop” biletys tietenkin maksaa jonkin verran rahaa, kun kaikki juomat pitää sinne aivan itse raahata, ellei sitten mukana ole sellaisia adjutantteja tai palvelijoita, jotka kantavat teekkarin juomat näihin paljon puhuttuihin bileisiin. Tai ehkä kaikki bileet pidetään jossain vuokratussa ravintolassa, ja silloin tietenkin teekkarien kilta saattaa jopa maksaa nuo paljon puhutut juomat.
Mutta miten ihmeessä sitten voi opiskelija edes ehtiä opiskella, kun kaikkea muuta pitää tehdä, jotta voi verkostoitua tuolla suuressa Teekkarien joukossa? Ja millaiset duunit näillä opiskelijoilla sattuu olemaan, kun he voivat viettää lomat Itävallassa sekä myös tietenkin kaikki viikonloput kuluvat Levillä hotellissa sekä rinteessä lasketellessa. Opintojen laajuuksia katsellessani olen huomannut, että maailmassa on paljon neroja joiden rinnalla jopa Albert Einstein on kalveta kateudesta. Jos ajatellaan että henkilö paahtaa tutkinnon läpi 120 opintopisteen vuosivauhtia, niin silloin hän saattaa omata kaksi tai kolme ammattikorkeakoulututkintoa. Noiden tutkintojen laajuus näkyy muuten netistä. Ja tradenomin tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä ja esim. sähköinsinöörin 240 opintopistettä.
Joten olisiko mennyt opintopiste ja opintoviikko sekaisin. Opintoviikkoa käytettiin ennen ammattikouluissa ilmoittamaan tutkinnon laajuus, ja esim YO-merkonomin tutkinto oli ennen 120 opintoviikkoa, ja kesto 2 vuotta. Nykyään käytetään osaamispisteitä, joista saa tietoa Ammattikoulut.fi-sivuilta. “Ammatillinen perustutkinto”-osion mukaan: “Tutkinnon laajuus ilmoitetaan osaamispisteiden muodossa. Ammatilliseen perustutkintoon (180 osaamispistettä, osp) kuuluu ammatillisia tutkinnon osia (145 osp) ja yhteisiä tutkinnon osia (35 osp)” (https://www.ammattikoulut.fi/ammatillinen-koulutus-4623)
Jos tässä sitten lähdetään laskemaan esimerkiksi sitä, että henkilö on suorittanut ehkä 120 opintopistettä vuodessa, niin hän on silloin suorittanut esimerkiksi Tradenomin tutkinnon vajaa 2 vuodessa, koska tradenomin tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä. Eli melko loistava opiskelija on kyseessä. No maailmassa on monta niin sanottua luonnon lahjakkuutta, tai ehkä tradenomin tutkinto on sitten niin valtavan helppo, jos sitä vertaa esimerkiksi myös 240 opintopisteen sähköinsinöörin tutkintoon, joka kestää neljä vuotta aivan kuten trademoninkin tutkinto.
Ammattikoulut.fi:
https://www.ammattikoulut.fi/ammatillinen-koulutus-4623
Opintoviikko:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Opintoviikko
Sähköinsinöörin tutkinto: https://www.sahkoala.fi/opiskelu/korkeakouluopinnot/fi_FI/sahkoinsinooriksi/
Tradenomin tutkinto: https://www.tradenomi.fi/tyoelama-ja-osaaminen/tradenomitutkinto/
https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2020/12/08/opiskelusta-seka-opintopisteista/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.