Saamme kiittää Kuuta siitä että meillä on ylipäätään elämää Maassa
Ennen uskottiin että Kuu on se kappale, joka sai aikaan elämän siirtymisen merestä maalle, koska se muodosti vuorovesi alueen, mille jotkut varhaiset eläimet kykenivät laskemaan munansa, ja sitä kautta nämä eliöt siirtyivät vähitellen kuivalle maalle. Mutta se että Kuun ja Maan magneettikenttien ollessa aikoinaan yhtä, tuo yhteinen voimakkaampi magneettikenttä suojasi meidän planeettaamme sen ajan, että ensimmäiset solut voivat muodostua. Elämän siirtyminen maalle on oikeastaan ollut ensimmäinen ratkaiseva askel älyn kehittymiselle, mutta elämä ei siirtynyt kuivalle maalle sekunnissa. Tähän prosessiin kului todellisuudessa hyvin pitkä aika, ja ennen kuin ne eläimet jotka laskivat munansa vuorovesi alueelle muuttuivat keuhkoilla hengittäviksi olennoiksi joista kehittyi hirmuliskoja, kului valtavan pitkä aika.
Se miten keuhkot alkoivat kehittyä kauan sitten on ollut pitkä tie, jossa joku kala on ensin muuttunut siten, että se kykenee hengittämään ilmaa. Se että joku eläin selviää muutaman minuutin ilman vettä ei tarkoita sitä, että se kykenee muuttamaan pysyvästi maan pinnalle asumaan. Eli ensin keuhkojen pitää muuttua sellaisiksi että niistä tulee pääasiallinen hengityselin, ja sitä kautta voi eläin siirtyä asumaan pysyvästi kuivalle maalle, ja tuo prosessi on ehkä käynyt joidenkin vähähappista vettä sisältävien lampien kautta, jotka kyllä tarjosivat suojaa joillekin kaloille tai muille pienille eläimille kuten ravuille esimerkiksi kookkaita vesiskorpioneja vastaan.
Eläimen joka muuttaa asumaan pieneen vähähappista vettä täynnä lampeen pitää olla sellainen että sille on etua tuosta ympäristöstä. Tuo tarkoittaa että noiden olentojen pitää olla sellaisia että ne eivät kykene muuten suojelemaan muniaan, kuin muuttamalla joko hyvin matalaan veteen tai sitten vähähappista vettä sisältäviin lampiin. Kun nuo eliöt alkoivat sopeutua elämään tuossa uudessa ympäristössä, niin ne alkoivat laskea muniaan veteen, ja sitten nousta maalle aikuisina. Näin alkoivat kehittyä sammakkoeläimet, joista osan täytyy edelleen pitää pitää ihonsa märkänä, koska nuo eläimet hengittävät ihonsa kautta, ja sitten sen jälkeen alkoivat kehittyä matelijat, joiden iho ei enää tarvinnut ulkoista kosteutta. Kehitys sammakkoeläimistä matelijoihin ei ole suoraviivaista, vaan se kulkee välivaiheiden kautta. Eli ensin kehittyvät sammakkoeläimen ja matelijan välimuodot, ja sitten vasta matelijat.
Vaikka matelijoiden kuiva iho estää hapen vaihtamisen sen kautta, niin silti ne saivat etua tästä ihosta, koska se auttaa pitämään kosteuden ruumiin sisällä, ja mahdollistaa sen, että matelija voi lähteä pidemmälle veden rajasta kuin sammakkoeläimen, joka tarvitsee valtavasti vettä verrattuna kuivalla iholla varustettuun matelijaan. Toki sammakoiden kyky ottaa happea ihon kautta tekee niille erittäin hyvän hapenottokyvyn, mutta ongelmana on se, että tällainen eläin ei voi lähteä kovin pitkälle vedestä, tai sen iho kuivuu. Toinen tapa pitää iho kosteana on kehittää limaa, mutta se vaatii samalla tavalla hyvin paljon vettä, koska tuollaisen eliön ruumiista haihtuvan veden määrä on valtavan suuri. Mutta ensimmäisestä matelijasta joka kykeni elämään täysin kuivalla maalla on vielä pitkä tie nisäkkäisiin, joiden kautta kehittyivät ensin apinat ja sitä kautta ihmiset.
Tekniikan Maailman artikkeli Kuun roolista elämän kehitykselle: https://tekniikanmaailma.fi/saamme-kiittaa-kuuta-siita-etta-maassa-on-nykyisin-elamaa-nasan-johtama-tutkimus-paljastaa/
Matelijat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Matelijat
Sammakkoeläimet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sammakkoel%C3%A4imet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.