Etänä tapahtuva rekrytointi on yksi modernin työelämän siunauksista sekä vitsauksista

   

.

Etänä tapahtuva rekrytointi on yksi modernin työelämän siunauksista sekä vitsauksista

Etänä tapahtuva työhaastattelu on modernissa työelämässä käytössä, ja siihen kannattaa valmistautua vielä paremmin kuin normaaliin työhaastatteluun. Eli kun ihminen käyttää haastattelussa etäyhteyttä sekä WEB-kameraa, niin tuossa kuvassa näkyvät monet asiat eri tavalla kuin kasvokkain tapahtuvassa haastattelussa. Jos kasvot ovat kalpeat, niissä on jotain rupia tai ketsuppitahra suupielessä, niin sitä ei ehkä luonnonvalossa huomaa, mutta WEB-kameran kuva korostaa tuota tahraa tai muuta piirrettä erittäin tehokkaasti, koska ensinnäkin valo tulee suoraan edestä. 

Ja jos näytön tausta on vaalea, niin silloin valo on melko kirkas, ja koska kuvassa näkyy vain kasvot, niin silloin saattaa omaan ruutuun aukeava kuva omasta itsestä olla sellainen, että se tuo mieleen herra tai rouva Draculan, ja oikeastaan siitä että itse ei pidä omasta kuvasta ei ole mitään väliä. Mutta jos siitä kuvasta ei myöskään haastattelija pidä, niin silloin jää työpaikka saamatta. Ja kuten tiedämme, niin ennen haastattelua kannattaa kamera avata siksi, että sen avulla näemme miltä näytämme tuossa kameran välittämässä kuvassa, ja siitä näkee myös ne mikroskooppiset tahrat, joita voi jäädä suupieliin.

Sitten sitä mitä muuta kamera näyttää ei ehkä aina muisteta. Eli joskus taustalla saattaa näkyä joku bikinityttöä esittävä juliste, joka ei aina ehkä anna sitä parasta kuvaa haastateltavasta. Käytös kameran edessä on tietenkin tärkeää, ja vaikka haastateltava sattuisi istumaan kotonaan, niin silloin kannattaa ne paperit, mitä on haastattelijalle lähettänyt ottaa pöydälle, niin että niistä voi vilkuilla sitä, mitä niihin on merkitty. Ja muistakaa että vilkuilu näkyy myös linjan toisessa päässä oleville henkilöille, joten sitä kannattaa vähän miettiä. 

Mutta sitten tietenkin jos joku  istuu kotona, niin silloin voi käydä niin, että ikään kuin unohtaa tuon työhaastattelutilanteen, eli haastateltava lähtee esimerkiksi vessaan tai jääkaapille kesken haastattelun. Kun haastattelu on saatu tehtyä, niin haastattelija saattaa katsoa tuon taltioinnin jonkun muun asiantuntijan kanssa, joka tietenkin huomaa kaikki nenän hipaisut sekä takeltelut vastauksissa. Tai sitten tuo haastattelu heijastetaan jonkun suuremman joukon katsottavaksi, jotta he voivat todeta haastateltavan ammattitaidon sekä rehellisyyden.

 Olen jostain lukenut että joissakin WEB-kamera-haastatteluissa käytetään tekoälyn luomaa interaktiivista virtuaalihahmoa, jota ohjaa tietenkin oikea ihminen. Tuo interaktiivinen tekoälyyn perustuva hahmo reagoi kuin oikea ihminen, jos haastattelija vain katsoo omaan WEB-kameraansa. Tuolloin virtuaalinen hahmo jäljittelee haastattelijan eleitä ja ilmeitä, jotka välittyvät sille WEB-kameran avulla, ja samalla tietenkin tuon virtuaalisen haastattelijan ääni sekä ehkä myös puhetapa muutetaan vastaamaan tuon hahmon ulkomuotoa. 

Eli tietokone muuttaa äänen sekä ääntämyksen vastaamaan esimerkiksi intialaisen miehen puhetapaa, vaikka haastattelija olisi ehkä Suomalainen nainen. Ja tietenkin myös haastattelu ympäristö eli toimisto voidaan luoda virtuaalisesti niin että sitä edes ole luonnossa olemassa. Tuolla varmistetaan se, että haastattelijan identiteetti pysyy piilossa siinä tilanteessa että haastateltava saa päähänsä ryhtyä uhkailemaan tuota haastattelijaa. 

Tuolloin henkilö saattaa olla avotoimistossa, mutta tuo haastateltava näkee hänet jossain muussa paikassa. Tekoäly voi myös etsiä automaattisesti varmenteet haastattelussa esitetyistä dokumenteista, ja samalla suorittaa vertailun siitä, kuinka moneen paikkaan on lähetetty saman sisältöisiä hakemuksia, ja jos noissa hakemuksissa on eri nimet hakijan kohdalla, niin se saattaa merkitä sitä että niissä on käytetty samaa pohjaa tai että ne on teetetty jollain kolmannella osapuolella. 

Tekoäly saattaa seurata myös haastattelua sekä tehdä huomioita esimerkiksi hermostuneelta vaikuttavasta käytöksestä, kuten ongelmista kohdistaa katsetta ruutuun, tai jatkuvasta nenän koskettelusta, joka kertoo siitä että henkilö saattaa valehdella. Samoin tekoäly huomaa myös muutokset äänen käytössä, eli desibelien kohoaminen ja sanojen välin pidentyminen sekä tekonauru ovat asioita, joista voidaan päätellä henkilön ehkä olevan jotenkin hermostunut tai jopa valehtelevan. 

Kuva: https://unsplash.com/s/photos/desktop-computer

 https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2020/12/28/etana-tapahtuva-rekrytointi-on-yksi-modernin-tyoelaman-siunauksista-seka-vitsauksista/

Kansa sai mitä se halusi, ja Boris Johnsonin ura on nousukiidossa

.

 

Kansa sai mitä se halusi, ja Boris Johnsonin ura on nousukiidossa

Britannian ero EU sta  on ehkä hyvä oppitunti siitä, mitä populismi saa aikaan. Se opetti sen, että vaikka tuota eroa masinoitiin valtavalla mediakampanjalla, missä tuon eron tuomia etuja korostetaan, niin silloin unohdetaan se, että kaikki kiva maksaa. Kun Brexitiin päädyttiin, niin silloin tietenkin korostettiin Britannian valtiollista itsenäisyyttä ja kansa oli tietenkin oikeassa, mutta jos Brexit tulee jotain maksamaan, niin sen maksun suorittavat sitten ne samat veronmaksajat jotka päättivät että Brexit on se oikea tie. Ja ehkä tämä on sitten oppitunti siitä, että jos otetaan hilpeänä kaljaa illalla, niin sitten tulee aamulla harmaa krapulapäivä.

Eli joku maksaa hinnan Brexistista. Se joku on Brittiläinen työläinen, joka varmaan mielellään rahoittaa nuo kaikki uudet verot sekä byrokratian, mitä EU sta eroaminen hänelle tuo. Mutta eipä tuolla ole mitään väliä, kun vain kaljaa tulee hanasta ja työpaikkoja löytyy SAS-joukoista sekä paikallisesta hampurilaisbaarista. Tai ehkä hän menee Oxfordin yliopistoon opiskelemaan, ja ryhtyy sen jälkeen uudeksi pääministeriksi. 

Toki esimerkiksi ulkomaalaisten karkotuksilla voidaan luoda myös työpaikkoja esimerkiksi siivous, hoitotyön sekä muista vastaavilta aloilta, joten tietenkin Britit aivan innolla ryntäävät hakemaan noita työpaikkoja, joita heille on tässä tarjolla. Mutta kyllä kansa tietää, on suuri valtiomies Urho Kekkonen sanonut. Ja sama mies kyllä on sanonut myös ne legendaariset sanat “saatanan tunarit”, mikä tarkoittaisi Brexitin kohdalla ehkä sitä että tietenkin on kiva saada paljon ääniä, mutta sitten kun lähdetään luomaan politiikkaa jonkin asian kohdalla, niin silloin saadaan aikaan todella paha sotku. Päätösten tekeminen saattaa olla helppoa, mutta niistä pitää sitten myös ihan itse kantaa vastuu. Jos halutaan eroon EU sta, niin tietenkin voidaan myös ajatella niin, että vapaakauppasopimukset tiettyjen omalle kaupalle tärkeiden valtioiden kanssa ovat asia, mikä korvaa EU-suhteet. 

Ja sitten tietenkin unohdetaan mukavasti se, että sopimus on aina kahden välinen asiakirja. Siihen pitää olla molempien osapuolten suostumus, ja sen takia esimerkiksi vapaakauppasopimus on asia, mikä ei aina toteudu siinä muodossa, kuin mitä sen halutaan toteutuvan. Eli toisen valtion etu voi olla toinen kuin oma etu, ja silloin sopimus voi olla jopa mahdoton toteuttaa. Joten ehkä Britannia käy vastaisuudessa mieluummin kauppaa Singaporen sekä Japanin kanssa, kuin EU n. Ja tietenkin tuo matka maailman toiselle puolen rahtilaivalla tarjoaa loistavan aiheen joillekin dokumentin tekijöille siitä, millaista on ajaa laivalla maailman ympäri, sekä tietenkin loistavia kuvia kahvia juovista tatuoiduista merimiehistä, jotka pohtivat sitä, mihin he käyttäisivät nuo matkasta saamansa rahat sekä sitä, kun he siirtyvät siivoojiksi johonkin Piccadilly Circusin pubeihin. Ja saahan tuosta matkasta paljon enemmän materiaalia kuin jostain Doverin kapeikon ylityksestä. Joten BBC varmaan saa tuollaisesta toiminnasta hyvät rahat. 

Brexit eli Britannian ero EU sta on sitten parin päivän kuluttua totta, ja kuten varmaan tiedämme, niin tuon eron hinta on varsin kova. Mutta Britit saivat mitä halusivat, eli sen suuren valtion missä he ovat eläneet takaisin. Ja tietenkin lehdistö sitten sai myös aikaan sen, että mitään muuta kuin EU-eron myönteisiä asioita ei edes viitsitty huomioida, joten tietenkin voidaan sanoa että EU ero on lehdistön riemuvoitto. Joten miksi kukaan edes viitsii kysyä sellaisia asioita, kuin että mitä tämä kaikki maksaa? 

Tai mitäpä sillä on väliä, kun Boris Johnson vain saa ääniä, ja ehkä se Britannia sitten lakkaa valtiona olemasta. Uskoisin että kyseinen ajatus ei olisi ainakaan Putinista mitenkään erityisen vastenmielinen, jos ajatellaan että hän haluaa hajottaa sekä romuttaa NATO:n. Ja miksi ei haluaisi. NATO:n romahtaminen kasvattaisi Venäjän asemaa maailmalla sellaisiin mittoihin, että jopa Neuvostoliitto kalpenee sen rinnalla. 

Boris Johnson on karismaattinen mies, joka tietää mitä kansa tahtoo, ja se mitä kansa tahtoo on se, mitä sen pitää saada. Joten mitäpä sillä on väliä mitä joku sanoo sen suuren Britannian kustannuksista tavallisille ihmisille, kun media sekä populistit sekä “kriittisesti EU hun suhtautuvat tahot” ovat saaneet sen mitä he halusivat. Ainoa vika on sitten siinä, että osa ihmisistä pelkää populisteja, joiksi kukaan maailman poliitikko ei varmaan halua itseään kutsuttavan. Populistien pelko johtuu siitä, että heillä on loistava tyyli saada ihmiset äänestämään itseään. 

Nimittäin populismiin kuuluu se, että populisti kysyy miksi enemmistön pitää esimerkiksi opetella mitään vähemmistökansojen kulttuurista, kun vähemmistöt voidaan aina pakkokeinoin liittää valtaväestöön, eli jos valtaväestön käsityksiä kielestä sekä kulttuurista ei hyväksytä sellaisenaan, niin ne tungetaan vaikka väkisin noiden vähemmistöjen edustajien päähän, ja sitä kautta sitten saadaan aikaan konsensus. Mitä varten mitään murteita tai kulttuuria pitää vaalia, koska aina voidaan säätää lakeja, joiden turvin voidaan tehdä mitä hyvänsä. Ja se että valtaväestö kannattaa omaa politiikkaa sitten takaa sen, että poliitikko jatkaa virassaan vaikka hän olisi tehnyt miten ikäviä asioita hyvänsä. 

Eli kansa saa mitä haluaa voi kuulostaa loistavalta tavalta tehdä politiikkaa, ja ehkä se sitten jotain tulee maksamaan, mutta toki muutamat oluttuopit sekä valtion palvelukseen luodut työpaikat tekevät sen, että kukaan ei viitsi sitten edes korvaansa lotkauttaa sellaisille kysymyksille, kuin että mistä ne uudet loistavat työpaikat oikeastaan tulevat? Eli toki uusien SAS-kommandojen koulutus sekä poliisin ja tullin henkilöstön rekrytointi ovat asioita, joista voidaan tehdä upeita vaaliteemoja, mutta kuitenkin voidaan kysyä että kuka noiden ihmisten koulutukset sekä palkat maksaa, koska esimerkiksi tullimies, poliisi sekä kommandomies eivät tuo automaattisesti rahaa valtion taskuun, ellei sitten käy niin mukavasti että tulliin tulee paljon tullattavaa, tai että ihmiset ajavat paljon ylinopeutta, jolloin sakkojen sekä tullimaksujen muodossa saadaan myös rahaa valtion taskuun tai kassaan.

Mutta jos sitten lähdetään miettimään sitä, miltä esimerkiksi skoteista, Walesilaisista tai muista vastaavista ihmisistä sattuu tuntumaan, kun joku kehittää ajatuksen siitä, että Britannia on maa jossa puhutaan Brittienglantia, käytetään pukua sekä tietenkin lauletaan “It’s a long way to Tipperary”. Kansallistunne on tietenkin hieno asia, mutta joidenkin mielestä saattaa olla pelottavaa, kun suuri ja mahtava pääministeri kyselee jatkuvasti, että “tarvitsemmeko sitä tai tarvitsemmeko tätä”. Ja jos joku on eri mieltä, niin silloin muutama sata miestä marssii pesäpallomaila kädessä kertomaan jollekin ihmiselle, että kun on tullut synnyttyä duunarien kastiin, niin silloin pitää herra pääministeriä totella nöyrästi ja pää alas painettuna. 

Saksan armeijassa oli Hitlerin aikaan sanonta “jätä ajatteleminen hevosille, koska niillä on isompi pää”. Ja mukaillen tuota ajattelutapaa voidaan soveltaa myös esimerkiksi niihin, jotka ovat populisteja vastaan. Populistit ovat ihmisiä, jotka murskaavat vastustajat ismien eli iskulauseiden avulla, ja jos eivät ismit tehoa, niin silloin tulee pesäpallomailasta. Eli uskot hyvällä tai uskot pahalla on eräiden johtajien tapa neuvotella asioista. 

Silloin tulee mieleen se kuuluisa hevonen, joka rohkeasti sekä kaikella nöyryydellä tottelee isäntäänsä sekä kaikkia mitä tuo isäntä on hänen herrakseen asettanut. Ja lopulta tuo kaakki, joka on isäntää pyyteettä palvellut tulee hyödyttömäksi, niin silloin sen lihan voi vielä ehkä syödä, mutta missään nimessä tuota hevosta ei enää päästetä eläkkelle, koska siitä on vain kuluja yhteiskunnalle. Eli äänestäjä on vain hevonen, jolla ei ole muuta virkaa kuin äänestää niitä poliitikkoja, joiden mielipiteet asioista ovat päässeet esille esimerkiksi uutisissa. 

Tai pitääkö jotain muinaismuistoa sietää, kun kansamme on kuitenkin kristittyjä, ja miksi mitään oikeusvaltion periaatteita edes pitää koettaa noudattaa, kun ihmisiltä voidaan sitten kysellä suoraan, että millaisia tuomioita he nyt sitten mistäkin tapauksesta haluavat antaa? Tietenkin tuota asiaa voidaan sitten auttaa esimerkiksi täyttämällä lehtien sivut mustaihoisten pedofiilien sekä Suomalaisen alan miehen Jammu Siltavuoren kuvilla, jolloin varmasti saadaan aikaan superkiva yleistys.

Eli koska Jammu-Setänä tunnettu idiootti teki mitä teki, niin noiden mustaihoisten pitää olla tuota Suomen tunnetuinta pedofiiliä pahempia. Samoin jos poliisin aika ei menisi mustien miesten perässä ajelemiseen, niin silloin heillä olisi ollut aikaa seurata “Jammu-Sedän” puuhia eikä tämä olisi päässyt tekemään tekojaan. Joten siksi myös tuon Jammun teot ovat ulkomaalaisten syytä, kun he vievät poliisin kaiken ajan, ja ilman ulkomaalaisia olisi poliisilla enemmän aikaa seurata noita “Jammuja”, joita myös namusedäksi kutsutaan. 

Samoin ulkomaalaisten kohdalla ei edes oikeudenkäyntiä tarvita, kun heidät voidaan heittää ulos maasta ja kaikki mahdolliset rikokset heittää heidän päälleen. Niin ei sitten vankipaikkoja tarvitse turhaan täytellä, kun koko retkikunta heitetään ulos maasta syytteenä raiskaukset, joksi voidaan katsoa jokainen valtaväestöön kohdistuva lähentely-yritys. Joten tuosta asiasta pitää heti tehdä uusi laki, koska se sitten varmasti saa aikaan myös sellaisen suuren hurraa-huutojen sarjan. 

Ja tietenkin sellaiset kanavat kuin sosiaalinen media ovat kaiken pahan alku ja juuri, kun siellä saattaa joku super nationalistinen enemmistökansaan kuuluva poika kohdata esimerkiksi tytön jolla on on ehkä kotonaan toinen kieli kuin mitä hänellä itsellään on. Monet eivät muuten edes tiedä että Britannian alueella puhutaan myös muita kieliä kuin Englantia kuten Walesia tai Kornia. No siitä pääsee eroon sillä, että pidetään pienet kansanäänestykset, ja sitten nuo häiritsevät mediat saadaan kuriin. Ja palataan niihin vanhoihin hyviin aikoihin, jolloin Daily Mail oli se kansan suurin tietokanava sekä median etusivut täytetään ydinaseiden sienipilvien kuvilla. 

https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2020/12/27/kansa-sai-mita-se-halusi-ja-boris-johnsonin-ura-on-nousukiidossa/

Kyvyttömyydestä sietää kritiikkiä

    

.

Kyvyttömyydestä sietää kritiikkiä

Itse olen joskus kohdannut tilanteen, missä joku väittää etten kestä tai osaa ottaa vastaan kritiikkiä. Minulle on sanottu, että laitan ehkä vähän liikaa itseäni likoon kaikissa kirjoituksissa, mitä teen. Ja miksi minun pitäisi muuttaa tyyliäni? Siksi että joidenkin muiden mielestä tätä kirjoitusta ei pitäisi edes olla olemassa saattaa olla syy siihen, että joskus kirjoittaja kohtaa sen itseään ainakin puoli päätä pidemmän sankarin, jonka mielestä vain hän itse on oikeassa.

Jos ajatellaan sitä että ihminen kirjoittaa sekä julkaisee omia ajatuksiaan, niin silloin tietenkin pitää omaa itseä uskaltaa tuoda esille. Myös silloin jos se ei miellytä esimerkiksi serkun seinänaapuria, joka kuulemma saa päänsärkyä siitä, että lukee luokattomia kirjoituksiani. Eli jos noin pahaa tekee, niin näiden tekstien lukeminen ei ole todellakaan pakollista. Kun kritiikkiä harjoitetaan, niin silloin on yleensä ollut tapana hiukan eritellä sitä, että mikä tekstissä on hyvää ja mikä huonoa. 

Kun tekstiä arvioidaan, niin silloin sillä että millaiseen paitaan sitä kirjoittanut henkilö on pukeutunut ei pitäisi vaikuttaa tekstin sisällön arviointiin, varsinkaan jos arvioija ei ole seisonut tekstin tekijän vieressä. Eikä se että henkilö on tekstiä kirjoittaessaan pieraissut muutaman kerran pitäisi aiheuttaa päänsärkyä ihmiselle, joka asuu parin sadan kilometrin päässä.

Tietenkin tuo kritiikki pitäisi antaa myös tekstin muodossa, eikä hyvään kritiikkiin kuulu se että se annetaan lataamalla henkilöä, jonka teksti ei miellytä nyrkkiraudalla keskelle naamaa. Tai ehkä se että toista pitäisi hänen kirjoitustensa takia lyödä kuulostaa hienolta, mutta siitä voi poliisisetä tai -täti kehittää sellaisen ajatuksen, että moisia sutkauksia päästelevä nero on vaaraksi lähimmäisilleen, jolloin heidän kotoaan saatetaan takavarikoida esimerkiksi ampuma-aseet. 

Siis me emme voi koskaan miellyttää kaikkia ihmisiä, joten aina joku vetää herneen nenään jokaisesta kirjoituksesta, käsittelivät ne mitä asioita hyvänsä aihetta. Aina tulee eteen tilanteita missä oma teksti ei satu kaikkia miellyttämään, ja se sitten saa aikaan sen, että joltain alkaa pinna palaa. 

Kritiikki on upea asia, mutta se millainen asia on sitä niin sanottua rakentavaa kritiikkiä on sitten eri asia. Rakentava kritiikki ei ole ainakaan mielestäni sitä, että sähköposti täytetään valokuvilla, missä vessanpytyssä killuvaa pökälettä kuvataan antaumuksellisesti. Ehkä tuo on joidenkin ihmisten tapa ilmaista itseään. Mutta näissäkin asioissa voidaan mennä hiukan liian pitkälle. Ja silloin mieleeni tulee muutamia tapauksia, missä esimerkiksi skannattu kuva käytetystä vessapaperista on ollut joidenkin mielestä hyvää kritiikkiä. 

Eli kai he sitten itse sen skannerin ovat sen tempun tai käytännöllisen pilan jälkeen puhdistaneet, koska en itse sen jälkeen kyllä siihen papereita laittaisi. Mutta kun keskustellaan kritiikistä, niin silloin kritiikin kohteen pitää huomioida pari asia. Ensinnäkin onko kritiikki kohdistettu hänen omaan persoonallisuuteensa vai siihen, että mitä hän nyt on sattunut kirjoittamaan on tärkeä asia. 

Siis se että millainen paita kirjoittajalla on ollut päällään, kun hän on tekstiään tehnyt on varmaan aivan sama, jos arvostelun kohteena pitää olla tuo mahdottoman tylsä kirjoitelma, jonka tekijällä ei ole varmaan mitään suhdetta siihen aiheeseen, mitä hän käsittelee. Jaa että sillä tavalla. Pitäisikö jokaisella kirjoittajalla olla henkilökohtainen suhde siihen, mitä hän kirjoituksissaan käsittelee? Tai pitäisikö kaikissa asioissa noudattaa sitä paljon puhuttua “maan tapaa”, missä vain ne kaikki ennalta valitut suuret sankarit saavat ilmaista itseään? eli olisiko mukavaa olla “nobody”, kun voit olla “somebody”? 

Se joka haluaa sinun olevan “nobody” varmaan omaa sen suuren osaamisen, jota hän peittelee mielellään kaikilta muilta paitsi jokaiselta lenkkisaunassa istuvalta.Tietenkin kaikki työasiat ovat sellaisia, että niistä ei kukaan varmaan halua kuulla, mutta silti pitää selittää pari tuntia siitä, kuinka jossain siltatyömaalla olisi pitänyt toimia. Olen tavannut ties minkälaisia sillanrakennus- yms. spesialisteja, jotka kertovat pitkiä tarinoita siitä, kuinka suuria virheitä milläkin työmaalla on tehty.

Mutta sitten kun häneltä kysytään jotain, niin silloin tuo kyseinen henkilö yllättäen ei enää viitsi puhua koko asiasta, kun työasiat eivät hänen mielestään kuulu vapaa-aikaan, varsinkin jos kysyjä sattuu olemaan esimerkiksi joku insinööri. Tai joskus mieleen tulee se, että kuinka monelle on sattunut käymään niin, että esimerkiksi joku toinen on vain varastanut oman tuotoksen, ja sitten esittänyt sen omanaan.

Eli esimerkiksi joku kaveri on saattanut pyytää jotain hyvää kirjoittajaa tekemään itselleen jonkun runon tai vastaavan, ja sitten lähettänyt tuon tekstin jollekin upealle tyttelille omana tekeleenään. Tuollainen teko voi saada sen rillipään pinnan hiukan kiristymään tai olon muuttumaan apeaksi. Mutta sitten tietenkin tuon tekeleen varastaja varmaan toivoo sydämessään, että tuo rillipää ei koskaan enää kirjoittaisi mitään. Joten sitten vain some kiinni, jotta kenenkään ei tarvitse nähdä sitä, mitä muuta tuollainen tylsä nörtti sitten tekee. 

Joskus sitten kohtaan tilanteen, että kirjoittajia syyllistetään siitä, että he eivät itse edusta sitä viiteryhmää, mistä kirjoittavat? Miten se että onko joku henkilö oikeasti ollut jossain vuosisadan alun puuvillatehtaassa työssä liittyy tekstiin, mitä lukijat lukevat? Jos ihminen kirjoittaa esikoiskirjan joskus 2000-luvun alussa, niin joko hän on hyvin vanha esikoiskirjailija tai sitten hän saattaa olla perehtynyt aiheeseen ehkä mummonsa päiväkirjan kautta.Jos hän sitten haluaa tuoda kirjan kustantajalle, niin silloin hänen nimensä paikalle tulee kuitenkin mummon nimi, vaikka hän olisi kuollut. Tapoihin nimittäin kuuluu se, että teksti pitäisi olla itse kirjoitettu.  Mutta toki kuolleen mummon päiväkirjaa voidaan käyttää lähteenä, jos omaa kirjaa lähdetään kirjoittamaan. Kuitenkin tuolloin olisi hieno ele, jos vaikka kirjoittaja sitten mainitsee alkutekstissä että kirjan takana on kuolleen mummon päiväkirja, jonka hän on ullakolta löytänyt. 

Mutta jos esikoiskirjailija on ehkä vajaa 30 vuotias, niin hänellä ei voi edes olla mitään henkilökohtaista kokemusta tuosta asiasta. Tai ehkä tuo kirjoittaja on ollut työssä jossain Tampereen Finlaysonilla 1990-luvulla, mutta en itse usko että nykyaikaisella kankaita valmistavalla  tehtaalla on kovin paljoa yhteistä 1900-luvun alun vastaavan tuotantolaitoksen kanssa. Joskus kirjakaupassa törmäsin henkilöön, joka sanoi että mitä nuo nuoret kirjailijat kuvittelevat tietävänsä asioista, mistä heillä ei ole omia kokemuksia. Mieleeni tuli tuolloin hyvin huono vitsi, joka jäi päähäni pyörimään. 

Ai onko näin, että kirjailijan joka kirjoittaa esimerkiksi agentti-romaaneita pitää aina itse olla työssä noissa virastoissa, missä heidän luomiensa tarinoiden kuvitteelliset päähenkilöt palvelevat? Tai ehkä David Morrellin pitäisi itse työskennellä palkkamurhaajana, koska hänen kirjojensa päähenkilöt ovat usein juuri tuon alan ihmisiä. Mutta kun puhutaan kritiikistä, niin kenenkään ei tarvitse varmaan mitä tahansa kritiikkiä kuunnella. Tietenkin saattaa olla niin, että esimerkiksi tautologia tai tautologia ovat asioita, joihin pitää puuttua tai joita pitää kehittää, mutta toisaalta tautologia eli asioiden toistaminen varsinkin humoristisessa tekstissä saattaa olla loistava tehokeino, jolla tekstistä saadaan takovaa. Siis tuolloin kappale aloitetaan aina samalla sanalla. 

Kuva: Pinterest

https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2020/12/27/kyvyttomyydesta-sietaa-kritiikkia/

Joulu tuli ja meni, ja sitten eteen tuli taas se harmaus

 

Joulu tuli ja meni, ja sitten eteen tuli taas se harmaus

Tänään aamulla näin Hesarin kannessa artikkelin, jossa kerrotaan taas kerran siitä meitä kaikki joskus koskettavasta asiasta nimeltään yksinäisyys. Siis siinä taas sitten melankolisten kuvien sekä tekstin avulla jälleen kerran sanotaan, että ihmisillä olisi hyvä olla kavereita. Ja sitten mieleen tulee se, että miten esimerkiksi yksinäisyys oikeastaan ymmärretään?

 Onko se sitä että henkilö istuu kotonaan joka päivä ja jokaikinen yö, ja miettii miten sitten sen ja sen asian yksin hoitaisi. Kun maailma on tehty sellaisille, jotka asuvat vaimon kanssa, ovat sosiaalisia sekä kaikkea muuta mukavaa, niin monille asiasta kirjoittaneille mieleen ei tule se, että maailma on täynnä ihmisiä joiden mielestä omat sosiaaliset suhteet ovat ikään kuin surkeita. 

Heillä saattaa olla näennäisesti paljon ystäviä, joiden kanssa pelataan squashia, mutta kuitenkaan noiden ihmisten kanssa ei voi juurikaan keskustella mistään muusta kuin jääkiekosta jos siitäkään. Oletteko koskaan olleet muuten siinä tilanteessa, että vastapäätä istuu ihminen jonka kanssa ei juurikaan halua keskustella yhtään mistään? Tällaisessa tilanteessa ovat monet erilaisissa laitoksissa aikaansa viettävät ihmiset, joiden elämän täyttävät päivittäiset rutiinit, kuten kahvitauko, ruokailu sekä tietenkin pillereiden jakaminen, jos sattuu olemaan sellaisessa paikassa, missä jaetaan lääkkeitä. 

Siellä sitten joka päivä tuijotetaan sitä, että millaisella mielellä tuo vastapäätä istuva henkilö sattuu olemaan. Kun sitten lähdetään siitä, että henkilö saattaa olla lukenut aivan väärän ammatin itselleen, niin silloin hän saattaa kohdata tilanteen, että tuo oman elämänsä päähenkilö on ainakin omasta mielestään joidenkin urpojen piirittämä, joilla ei ole mitään yhteistä hänen itsensä kanssa. Tuollainen olo voi tulla esimerkiksi mikrotukihenkilölle joka tekee aivan toisenlaista työtä kuin kaikki muut, eikä hän edes tiedä millaisia asiakkaita yhtiöllä on. Eli olo on vähän kuin niittitakkiin pukeutuneella punkkarilla technobileissä, tai luonnonsuojelijalla formulakisoissa. 

Tietenkin on olemassa ihmisiä joilla on paljon kavereita nimenomaan työn kautta, ja silloin saattaa eteen tulla valtava tyhjyys, jos sitten työpaikka sattuu lähtemään alta. Mutta sitten tietenkin saattaa myös tämän joulun jälkeen olla joillakin ihmisillä edessä se, että he joutuvat itse tekemään aamupuuron tai vaihtamaan kattovalon, kun vaimo tai aviomies on lopulta päättänyt lähteä kävelemään suhteesta, joka on osoittautunut ehkä jo vuosia sitten toimimattomaksi. Tai sitten tuo suhde on tullut tiensä päähän sen takia, että toinen on tuntenut toisen suhteeseen kuuluvan vain dominoivan itseään. Eli toinen saattaa kokea niin, että toisen suhteen osapuolet vain kaivelevat hänen asioitaan toisen kautta. 

Mikäli suhteen toinen osapuoli on työssä esimerkiksi sairaalassa, ja toinen jää työttömäksi, niin silloin voi käydä niin että toinen alkaa puhua jatkuvasti masennuksesta sekä psykiatrialla käymisestä. Siinä sitten saattaa toiselta hiukan vieteri kiristyä, kun joka päivä eteen tulee ihminen, jonka mielestä toisen pitäisi hakea apua, tai jonka mielestä toinen on ollut “vähän kireä”, joten siksi pitää tietenkin lähteä varaamaan aikaa ammatti-ihmiseltä, joka tuntee nuo asiat. Ja toinen saattaa tuntea esimerkiksi että toinen suhteen osapuoli sitten on ikään kuin “kannellut” hänen tilanteestaan lääkäreille. 

Tietenkin puoliso sekä kaverit ovat niitä, joiden kautta voidaan tietoja perhe-elämästä sekä toisen tilanteesta udella. Samalla voidaan myös korostaa sitä, että psyykkisistä oireista kärsivä ei usein edes tajua tilannettaan, ja sen takia siirto tahdosta riippumattomaan hoitoon on parasta mitä rakastava puoliso tai vanhemmat voivat tehdä. Ja silloin saattaa edessä olla suhteen katkeaminen, kun toinen kokee toisen vain hallitsevan itseään. 

Tuohon tilanteeseen saatetaan ajautua silloin jos suhteen toinen osapuoli vain etsii toisesta piirteitä, jotka liittävät hänet sellaiseen termiin kuin “kävelevät aikapommit”. Tuollaiseen tilanteeseen saattavat joutua esimerkiksi sairaanhoitajien siskot sekä veljet, jotka ovat sijoitettuna johonkin psykiatriselle osastolle. Silloin saattaa kotilomalla ilmapiiri muuttua painostavaksi, kun kotona sitten aletaan pohtia sitä, millaisia lääkkeitä tuon sairaalassa olevan henkilön pitäisi syödä, jotta muut uskaltavat häntä edes lähestyä tai puhutella tuota henkilöä.

Saattaa olla nimittäin niin, että noita kauheita psyykenlääkkeitä joutuu vasta kävelemään opettelevat “Pikku-Myyn” suuhun, kun niitä on pudonnut lattialle. Se että mitään vastaavaa ei voi tapahtua esimerkiksi syöpäpotilaalle ei ole kuitenkaan yleisesti tunnettua, ja itse olen ihmetellyt että miksi vain psykiatristen potilaiden lääkitys saattaa aiheuttaa komplikaatioita lapsille, jotka pistävät noita lattialle pudonneita lääkkeitä suuhunsa. Tai miksi vain psyykenlääkkeitä löytyy lattioilta, mutta ehkä joku itseäni viisaampi sen vastauksen löytää. 

Tai sitten hän on tullut joulun viettoon, ja seurauksena on se, että kyseistä henkilöä on tuijotettu sanaakaan sanomatta koko päivän, ja sitten vain etsitty syytä soittaa virkavalta paikalle, koska silloin muu perhe pääsee sitten viettämään sitä normaalia joulua, mihin kuuluvat tietenkin sauna ja glögi.  Mutta kuten tiedämme, niin aina löytyy joku joka ei osaa ottaa alkoholia tai sitten lähtee kertomaan jotain ehkä itsestä niin upeaa juttua. Ja sitten joltain muulta alkaa pinna palaa. 

Eli lumi- tai nykyään mutakylpy saunan lomassa on varmaan hieno kokemus. Mutta kuitenkin tilanne voi olla joskus vähän muuta kuin hilpeä, jos joku palauttaa mieleen sellaista mikä on jonkun mielestä kiusallista. Ja sitten alkaa jollain niin sanotusti keittää, kun se muisto siitä ojaan ajetusta autosta ei olekaan sen yhden henkilön mielestä niin mukava, kun hän on ehkä sen takia menettänyt työnsä tai silloisen heilansa. 

Saattaa olla niin, että tämäkin joulu on päättynyt siihen, että jonkun kodin eteen on kaartanut poliisiauto, ja sitten on riidat selvitetty niin, että joku on siitä lähtenyt putkaan. Kuitenkin mieleen tulee välillä se, että mitä varten jouluna on sitten lähdetty ylipäätään riitelemään? Tai kuinka monta kertaa ennen tuota tapausta on toinen joutunut lähtemään hankeen nenä rutussa sekä pari hammasta poikki?  Joulusta on mukavaa palata työmaalle, ja sitä kautta sitten lähteä odottamaan uutta joulua, jolloin edessä voi olla uusia mukavia puheenaiheita. 

https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2020/12/27/joulu-tuli-ja-meni-ja-sitten-eteen-tuli-taas-se-harmaus/

Populismin hinta lankeaa maksuun aina silloin kun sitä vähiten odotetaan

 

.

Populismin hinta lankeaa maksuun aina silloin kun sitä vähiten odotetaan

Boris Johnson sai aikaan Britannian eroon EU:sta, ja Donald Trump sai aikaan historiallisen sotkun Washingtoniin, ja tämän jälkeen vielä saatiin korona kaupan päälle. Populismin suuri riemuvoitto on se, että ihmisten mieleen on hyvin helppoa luoda mielikuvia siitä, kuinka juuri jonkun tietyn puolueen toiminta pelastaa maan talouden. Mutta mitä tuo sitten tarkoittaa oikeasti? Maan talouden pelastaminen ymmärretään yleisesti sellaisena asiana, että se tuo rahaa suoraan ihmisten taskuun.

 Kun valtio eroaa EU:sta, niin silloin tietenkin moni kuvittelee että valtion pitää silloin kehittää puolustustaan. Tai oikeastaan tuo puolustuksen kehittäminen ymmärretään suoraan uusina työpaikkoina sellaisissa laitoksissa kuten puolustusvoimat, rajavartiosto sekä poliisi, joiden palvelukseen moni ilmeisesti haaveilee pääsevänsä. Virkapuku sekä ase ovat asioita, jotka tuovat henkilölle auktoriteettia kadulle, ja sen takia saattaa joku haluta saada nuo auktoriteetit hakeutumalla valtion palvelukseen sen sotilaallisiin tai puolisotilaallisiin laitoksiin. Mutta samalla voidaan kysyä että mistä rahat tuohon sotilas- tai poliisihenkilöstön palkkaamiseen saadaan? 

Voidaanko nuo kohonneet palkkakustannukset kattaa esimerkiksi sakko tuloilla, vai tarvitaanko silloin ehkä myös veron korotus. Kun lähdetään hakemaan suosiota populismin avulla, niin populistit tietenkin lupaavat paljon, mutta sitten kun heidän lupauksiaan tarkastellaan lähemmin, niin silloin usein huomataan se, että noiden puheiden hintaa ei juurikaan mainita. 

Eli sitä mitä muuta tuo asia sitten tuo kuin vain työpaikan sotilaallisen maanpuolustuksen parissa? Tällä tarkoitan sitä, että ei kai aivan kaikkia nyt edes armeijaan päästetä, ja jostain pitää sitten nuo varat tuohonkin toimintaan hakea. Valtion varallisuus on rajallista, eli koskaan ei ole liikaa rahaa, vaan valtion rahalle on varmasti monia muitakin ottajia kuin puolustusvoimat. 

Ja on olemassa ihmisiä joiden mielestä ei ole ollenkaan noloa istua ulkosalla juomassa olutta ja nauttimassa päivästä jos vain valtio maksaa nuo tarjoilut, eikä töihin tarvitse mennä. Eli kaikkien mielestä sossussa käyminen ei ole mitenkään noloa tai edes leimaavaa, ja jos rahaa kerran ilmaiseksi jaetaan, niin miksi sitä ei lähdettäisi hakemaan? Tyhmä ei ole se joka ottaa vaan se joka antaa, mikäli puhutaan ilmaisesta rahan jaosta. 

Mutta tietenkin on asioita, kuten ilmastonmuutos jotka ovat jääneet koronan jalkoihin. Eli hiilidioksidipäästöille pitäisi tehdä jotain, jos emme halua ekokatastrofia. Se kuitenkin tarkoittaisi sitä että meidän pitäisi luopua jostain, mitä olemme pitäneet pyhänä asiana, ja se pyhä asia on henkilöauto sekä turhat työmatkat. Samoin meidän pitäisi hankkia sellaiset kattovalot, että ne sammuvat kun astumme ulos huoneesta. 

Sekä tietenkin hoitaa itsellemme talot, joissa on samanlainen eristys kuin termospullossa. Jos elementtien sisällä olisi tyhjiö, niin talon lämpöhukka olisi pieni, ja samalla tavoin ulkoa tuleva säteily ei tuolloin lämmitä huoneita, koska tuolloin seinä toimii kuten termospullo. 

Se mitä tässä sitten olemme unohtaneet poliittisten päätösten kohdalla on se, että vaikka jotkut tietenkin huomaavat, että nämä asiat on kohdistettu tiettyjä puolueita vastaan, niin kuitenkin on paljon ihmisiä joiden mielestä on aivan sama kuinka paljon valtameren pinta nousee tai kuinka paljon ilma lämpiää, koska he voivat lähteä Alpeille laskettelemaan. Joten “antaa mennä vain, kyllä se seuraava sukupolvi nämä virheet korjaa”, on ikävä asenne, jota ei kukaan itsellään myönnä olevan.

Tuon takia olisi ainakin joidenkin henkilöiden mielestä oikein mukavaa, jos Trump ja muutamat muut henkilöt kohoavat uudelleen vallan kahvaan, niin he voivat sitten lakkauttaa muitakin ilmastosopimuksia sekä tietenkin aloittaa öljynporauksen suojelualueilla. Kuitenkin noiden asioiden julkinen esittäminen on hyvin vaarallista, koska se tarkoittaisi sitä, että ihmiset näkevät että joku ajattelee vain itseään.

 Eli on tietenkin hyvä oman itsen maineen kannalta lähteä myötäilemään ilmastonmuutoksen vastustajia. Ja samalla salaa toivoa että joku muu lähtisi romuttamaan ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtääviä sopimuksia. Ja jos sitten iso paha USA ei tee mitään muutoksia pakokaasu- yms. rajoihin, niin miksi niitä kukaan muukaan tekisi? Ja sitä kautta voidaan lähteä ostamaan uusia mersuja kaupasta, kun sitä halpaa öljyä lähdetään tuomaan auton tankkiin suojelualueille poratuista öljylähteistä.

 https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2020/12/26/populismin-hinta-lankeaa-maksuun-aina-silloin-kun-sita-vahiten-odotetaan/

Olipa kerran kansalaispalkka sekä toimiston palkkarenki

 

.

Olipa kerran kansalaispalkka sekä toimiston palkkarenki

Kansalaispalkka eli perustulo kuten tuota asiaa myös kutsutaan ilmaantuu välillä poliitikkojen lausuntoihin. Siitä mihin tuo asia sitten johtaa jakaa mielipiteitä. Eli kansalaispalkan pelätään passivoivan työttömiä, eli varman tulon pelätään aiheuttavan sen, että kukaan ei enää viitsisi hakea töitä, ja samalla joku pelkää tietenkin sitä, että hinnat alkavat maassamme kohota, kun kansalaispalkkaa alettaisiin maksaa ihmisille. Toisten mielestä taas kansalaispalkka vähentäisi työttömien määrää, koska se motivoi ottamaan vastaan myös työtä, josta tulee itselle tappiota. 

Samoin kansalaispalkkaa moititaan siitä, että se houkuttelee työnantajia leikkaamaan palkkatasoa, koska tuolloin valtio hoitaisi osan ihmisten saamasta tulosta, ja mahdollistaisi elämisen matalammalla palkalla. Mutta sitten toisaalta taas se tarkoittaisi sitä, että työnantajien saamat voitot kasvavat, kun ei enää tarvitse edes siivoojille maksaa niin suurta palkkaa kuin nykyään. Eli palkat siirrettäisiin valtion maksettavaksi, ja työnantajien vastuulle jäisi vain sopimusten tekeminen. 

Erään Jussi Halla-Ahon mielestä on noloa elää valtion tuilla. Hän lakkauttaisi maataloustuen, mikä tietenkään ei hyödytä Helsinkiläisiä veronmaksajia. Koska Halla-Ahon mielestä on noloa olla köyhä, niin hän mielellään lakkauttaa valtion maksamat turhat tuet, koska ne leimaavat ihmisiä. Tosimiesten valtiossa ei kaivata velttoilijoita, ja tuoreessa muistissa ovat ne Talvisodan kunnian päivät. Ajatelkaa nyt mitä olisi voinut tapahtua, jos nykyiset velttoilijat olisivat tuolloin vuonna 1939 joutuneet taisteluun 30 asteen pakkasessa? No ehkä sitten tästä voidaan kirjoittaa joskus toiste. Mutta kuten arvata saattaa nimenomaan maataloustuen poistamisen varmasti arvellaan tuovan ääniä nimenomaan Helsingistä. 

Veronmaksajien pitää saada nimittäin saada vastinetta rahoilleen, ja siksi esimerkiksi valtion tuet ovat asioita, joista voidaan luopua. Toki meille kaikille varmaan kelpaa aina ilmainen raha, jos joku sitä sattuu jakamaan. Samoin jos sitten ajatellaan esimerkiksi siivoojien huonoja palkkoja, niin olisi varmaan kaikkien mielestä parempi, että kukaan ei noita ihmisiä edes sattuisi näkemään missään, koska se saattaa saada aikaan sellaisen nolon piston rinnan alueella, kun näkee miten mukavaa työtä nuo ihmiset oikeastaan tekevät. Varmaan kaikille olisi parempi, että siivoojat ja muut mukavaan työhön tottuneet ihmiset kuten huoltomiehet ja muut duunarit olisivat työssä vain silloin kun muut ihmiset eivät heitä näe, ja tietenkin pitää aina muistaa että sosiaalisen median pitää olla suljettuna kun siivooja on työvuorossa. Nimittäin mitä jos vaikka esimerkiksi jonkun asukkaan naama näkyy silloin kun hän tulee huutamaan tekemättömistä tehtävistä ilman syytä? 

Ei kukaan varmaan halua kuunnella sitä, millaisia asenteita heillä nyt sattuu olemaan, joten olisi hyvä tarkastaa työsopimuksia myös somen käytön osalta sekä käyttää Romanialaisia siivoojia, koska he eivät sitten kävele vastaan kadulla. Ja jos kaikki työläiset tulevat muualta, niin silloin heistä on hyvin helppoa päästä eroon, kun työsopimus ja sitä kautta myös oleskelulupa voidaan irtisanoa helposti. Mutta voi itku kun meillä on tuo EU. Siellä ei sitten mikään estä etteikö tuo äskeinen siivooja kävele takaisin maahamme esimerkiksi opiskelijana. Ja voi itku kun jotkut Suomalaiset miehet menevät noiden siivoojien kanssa vielä sänkyyn, sekä tekevät lapsen vahingossa heidän kanssaan. 

Silloin voi käydä niin, että kiivas väittely etnonationalismista sekä puhtaasta Suomalaisesta verestä on kiiressä unohtunut, kun joku putkimies on pikkujoulujen tai uudenvuoden aattona pikkuisessa laitamyötäisessä käyttänyt jotain maksullista naista hyväkseen. Tietenkin sellaisista hyypiöistä kuten putkimiehet pääsee helposti eroon sillä että heitä otetaan vain pätkätöihin, jotta näitä henkilöitä ei tarvitse kutsua firman juhliin. Ja ehkä tuo pätkätyöläinen ottaa asiasta opiksi, ja lähtee lukioon etsimään parempaa arvostusta työpaikan suhteen. Eli lukion jälkeen voidaan sitten vaikka koettaa kauppakorkean pääsykokeita, jos vaikka sieltä saisi sen himoitun ekonomin tutkinnon, mikä jokaisella toimistopäälliköllä tuntuu olevan taskussaan. 

Hän ei ehkä ole sitten viitsinyt lähteä taputtelemaan kotimaisen tytön takapuolta, koska tämä on tietenkin varattu, naimisissa oleva rouva, jonka ympärillä on 2 metrin turvaväli. Ja jos tuollaista rouvaa sitten edes katsotaan liian pitkään, niin silloin on toimistopäällikön ovi auki, jotta kyseinen romanssi voidaan katkaista sopimattomana. Joten tuollainen LVI-alan rautainen ammattilainen varmasti saattaa poistua melko varhain yhtiön juhlista, jos siellä ei häntä huomata. Sen jälkeen hän saattaa unohtaa asemansa koulutettuna LVI-alan osaajana, ja vastata myöntävästi kun joku kauhea tatjana kutsuu tuota metallimiestä jostain varjoista.

 Eihän silloin jos hän kerran tekee temput jonkun tummahipiäisen etelän työtn kanssa ole kyseessä mikään työpaikkaromanssi eikä hän loukkaa yrityksen politiikkaa siitä, että toimiston väki on koskematonta, eikä sinne ole haalariin pukeutuvilla miehillä mitään asiaa. Niin tarkasti toimistopäällikkö valvoo omaa aluettaan, että auta armias jos joku duunari sattuisi hurmaamaan jonkun toimiston tytön, josta saattaa vielä tulla joku suuri osaaja kuten merkonomi. Eihän se käy että luokattomaan haalariin pukeutunut duunari lähentelee valkoiseen paitaan pukeutuvaa valkokaulustyöläistä, joten tuollainen suhde on sitten aina sellainen, että sitä kannattaa varoa. Joten siksi tarinamme duunarin kohtalona on se, että hän joutuu välillä turvautumaan yhden illan suhteisiin. 

Jos hän etsii tyttöystävää esimerkiksi firman käytäviltä, niin silloin hän varmasti kohtaa sen, että tuon käytävän pomo valkeassa paidassaan sekä solmio kaulan ympärillä käy sanomassa, miten paljon tuo mielellään vuokratyöntekijä häiritsee toimiston tyttöjä. Eli eipäs tulla isottelemaan tai isot pojat suuttuvat. No ehkä nuo asiat päähänsä painettuna tarinamme päähenkilö, eli duunari suuntaa kohti lukiota, josta hän ehkä sitten menee kauppakorkeaan ja ryhtyy ekonomiksi. Tuo ekonomi on tietenkin ihminen jonka täytyy pitää yllä erittäin korkeaa moraalia, ja siksi hän varmasti muistaa myös silloin että toimiston väki on koskematonta, eli heitä ei saa mitenkään häiritä vastenmielisillä lirkutuksilla kesken työpäivän. Joten nuorena pitää aina oppi saada, jotta ei sitten vanhana joudu vaikeuksiin. 

Kuva: https://www.ksml.fi/paikalliset/2354681

https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2020/12/25/olipa-kerran-kansalaispalkka-seka-toimiston-palkkarenki/

Aurinkokunnan ulkopuolelta tulee jatkuvasti outoja radiosignaaleja

 

.

Aurinkokunnan ulkopuolelta tulee jatkuvasti outoja radiosignaaleja

Aurinkokunnan ulkopuolelta tulee jatkuvasti outoja radiosignaaleja, ja viimeisin oudoista radiosignaaleista on havaittu tulevan Proxima Centaurista(1) tai ainakin tuon aurinkoa lähimmän tähden suunnasta. Eikä selitykseksi sille, että signaali edustaa sellaista taajuutta, jota käytetään esimerkiksi GSM-puhelimissa kelpaa nyt valitettavasti rikkinäinen mikroaaltouuni, vaikka se ehkä sitten olisi varmaan se kaikkein hauskin sekä samalla eniten toivottava selitys noille oudoille signaaleille. 

Se että nuo oudot signaalit tulevat avaruudesta ei tarkoita myöskään välttämättä sitä, että signaalit ovat peräisin alieneilta, mikä sitten on se niin sanottu pelottavin vaihtoehto. Signaalin alkuperä on oikeastaan niin sanottu mysteeri, eli vaikka se tulisi Proxima Centaurin suunnalta, niin silti se saattaa olla ihmisen tekemästä laitteesta peräsin. 

Eli olisiko tuon signaalin alkuperä esimerkiksi NRO:n eli National Reconnaissance Office huippusalainen “Misty” (2) koodinimeä kantava stealth satelliitti, jonka olemassaolosta tiedetään vain se että se on olemassa. Jos ajatellaan esimerkiksi “Solar Warden” nimellä tunnettua avaruusohjelmaa, niin uskoisin että kyseessä on hieman vaatimattomampi malli kuin joku interstellaarinen avaruusalus. 

Saattaa olla niin, että Solar Warden tarkoittaa esimerkiksi sellaisia tieteellisiä satelliitteja, joissa kasvatetaan vaikkapa banaanikärpäsiä. Tai sitten kyseessä voisi olla myös MOL (Manned Orbital Laboratory)(3), eli projekti joka lakkautettiin Gemini-ohjelman jälkeen. Solar Wardenia epäillään myös niin sanotuksi “study projektiksi”, jossa tutkitaan mahdollisuutta rakentaa esimerkiksi suurikokoisia muotoonsa puhallettavia avaruuteen laukaistavia rakenteita. 

Kun tiedemies lähtee tutkimaan jotain asiaa, niin hänen pitää ottaa huomioon se, että koko asia ei välttämättä ole sitä niin sanottua tarua, vaikka tietenkin Dunning-Kruger efekti saa aikaan sen, että emme voi ehkä arvioida todisteita täysin aukottomasti. Eli jos sitten lähdetään siitä, että joku tutkija nyt sattuu vilkaisemaan taivaalle, ja näkemään Lentävän Hollantilaisen, niin hän ei suorastaan lähde heti ryntäämään kertomaan tarinoita pienistä vihreistä miehistä, koska hän ehkä näkee laivan eikä siis laivan kantta.

Sitten hän yrittää ehkä ottaa valokuvan tuosta laivasta, ja jos se sitten on myös filmillä, niin siltikään tiedemies ei lähde heti esittämään kuvassa näkyvää kohdetta esimerkiksi purjelaivaksi naamioituna UFO:na. Hän lähtee yleensä etsimään kätkettyä projektoria, sekä epäilemään hologrammia, joka  on ehkä joko pilailumielessä tai jostain muusta syystä heijastettu taivaalle. Ja tuo “muu syy” saattaa sitten olla sellainen, että ihmisten halutaan katsovan toiseen suuntaan tietyllä hetkellä, kun huippusalainen stealth lentokone lentelee alueella. 

Tai sitten jos tuota laivaa ei nyt satu filmillä näkymään, niin silloin filmiltä etsitään jälkiä jostain häiriöstä tai siitä, että muistikortti kamerasta on vaihdettu. Jos tätä ei ole tapahtunut niin silloin tietenkin mieleen voi tulla, että jos vaikka on käynyt niin ikävästi että tutkijamme on napannut pari psilosybiinisientä vahingossa tai sitten hän on ehkä saanut päähänsä kokeilla LSD tä, tai ehkä joku on salaa laittanut noita huumeita rakkaan tarinamme päähenkilön kahviin, jotta hänen päänsä laitetaan pyörälle. 

Jos paikalla on toinen henkilö, niin silloin tutkijamme voi kysäistä häneltä että onko hän nähnyt jotain outoa, ja jos he ovat nähneet saman asian, niin silloin kyseessä voi olla elektromagneettisen kentän aiheuttama hallusinaatio. Tuolloin elektromagneettinen kenttä saa aikaan sen, että hermosto ei erota muistiin tallennettua kuvaa aistien tietoisuuteen toimittamasta kuvasta, koska ylijännite saa aikaan sen, että sähkövirta ylittää synaptisen raon liian helposti. Silloin voi käydä niin, että ihminen erehtyy yksinkertaisesti pitämään muistikuvaa aistien toimittamasta kuvasta. 

(1)https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/05/16/avaruudesta-tulee-toistuvasti-omituisia-radiopulsseja-viimeisimman-niista

(2)https://en.wikipedia.org/wiki/Misty_(satellite)

(3) https://en.wikipedia.org/wiki/Manned_Orbiting_Laboratory

https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2020/12/25/aurinkokunnan-ulkopuolelta-tulee-jatkuvasti-outoja-radiosignaaleja/