Pienet teot voivat tuoda paljon hyvää

 

Pienet teot voivat tuoda paljon hyvää

Tänään Twitterissä pisti silmään kysymys “tervehditkö siivoojaa, kun kohtaat hänet?”. Mieleen tuli silloin se, että myös tervehtiminen sekä positiivinen palaute ovat asioita, jotka auttavat työhyvinvoinnin sekä erityisesti työssä jaksamisessa. Tässä taas tulee sellainen asia eteen, että miksi siivous sekä hoitoalalla on olevinaan jatkuva työvoimapula, vaikka molemmille aloille koulutetaan sekä rekrytoidaan ihmisiä jatkuvasti erilaisten tempausten avulla? Mieleen tulee se, että jos tämä asia halutaan kysyä toisin, niin voidaan kysyä, miksi siivoojat sekä myös sairaanhoitajat eivät pysy töissä, vaan lähtevät niin helposti toisiin ammatteihin? Siis miksi he eivät jaksa työssä, joka kuulemma on niin helppoa, että sitä voi kuka vain tehdä?

Itse muistan aikoinaan erään rekrytointitilaisuuden, missä siivous- tai puhtaanapitoalaa markkinoiva konsultti päätti esityksen sanoihin “niiden tehtävien tekeminen ei pitäisi olla kovin vaikeaa”. Silloin mieleen tuli se, että johtuisiko sekä sairaanhoitajien että siivoojien työn arvostuksen puutteesta se, että noilla aloilla työskentelevät eivät halua jatkaa kyseisissä tehtävissä? Itse olen joskus myös siivonnut, ja silloin tällöin mieleen muistuu se ihana asenne, minkä itse noissa tehtävissä kohtasin.

Milloin olivat pöydät pyyhkimättä, milloin taas olivat kupit pöydissä, kun työväki palasi aamulla töihin. Se palaute varmaan oli sitä parasta motivaatiota koulua ajatellen, ja nykyään vielä muistan sen viattomuuden, mikä minulla aikoinaan oli, kun menin töihin.

Silloin kauan sitten vielä uskoin aivan oikeasti  ihmisten hyvyyteen, mutta nykyään en enää niin naiivi ole. Kauan sitten kohtasin asenteen, missä tietyt ihmiset ovat vain ilmaa, ja kun kysyin jotain, niin silloin voi aina kääntää selän, ja olla huomaamatta ilmaa, joka kävelee sisään. Eli kuten tiedämme, niin on paljon helpompi sanoa kaikki sanottava esimiesten välityksellä, niin silloin voi omalle sanomiselle saada huomattavasti suuremman painoarvon.

Auktoriteetti on asia mitä aina kannattaa korostaa, niin silloin itsestä voi tulla sellainen oikea työnjohtaja, jonka alaiset valitsevat mieluummin asunnon veneen alta kuin olla tuollaisen suuren auktoriteetin alaisena. Tai tietenkin esimerkiksi Suomen laki velvoittaa ottamaan tarjotun työn vastaan, mutta kuten sanoin tai äsken kirjoitin niin tietenkin kaikella on rajansa.

Jossain vaiheessa se kaikista rauhallisinkin ihminen suuttuu sekä kypsyy siihen, että pomo jatkuvasti kaataa omaa pahaa oloaan alaisten päälle. Tai oikeastaan voi käydä niin, että työpaikassa on “rento meininki”, mikä tarkoittaa sitä että yksi työntekijöistä on ikään kuin ryhmän palvelija, jonka tehtäviin kuuluu kahvin keitto sekä pöytien puhdistaminen. Eli siinä esimerkiksi ohjelmoijalle opetetaan alan koodistoa oikein kunnolla.

Kun muu ryhmä tekee ohjelmaa, niin kyseinen koodaaja sitten siivoaa muiden jälkiä, eli karkkipapereita pöydältä ja tyhjentää roskiksia. Sekä tietenkin pitää yhteyttä siivoojien esimiehiin, eli hän on ikään kuin siivois vastaava yrityksessä. Tuolloin siivotessa opin sen, että mitään palautetta ei koskaan tarvitse antaa työntekijälle itselleen, vaan sen kaiken voi aina antaa suoraan siivoojan tai alaisen esimiehelle, joka sitten välittää ne paljon puhutut terveiset tuolle siivoojalle. Ongelma on vain siinä, että pautteen antaja on se yrityksen arvojärjestyksessä alin henkilö. Siivooja ei koskaan muuten tarvitse ilmeisesti muuta kuin negatiivista palautetta.

Eli kuten tiedämme niin sairaanhoitaja eroaa siivoojasta siinä, että sairaanhoitaja tekee tärkeää kutsumustyötä, kun taas siivooja tekee vain työtä. Ja koska siivooja harvoin sitten joutuu esimerkiksi kahdestaan entisen toimitusjohtajan kanssa, kun tämä istuu pyörätuolissa vanhainkodissa, niin silloin siivoojaa voidaan tietenkin kohdella vähän huonommin kuin sairaanhoitajaa. Samoin kaikissa muissakin tapauksissa voidaan sitten ajatella, että palaute annetaan kaiken maailman projekti- yms. päälliköiden kautta.