Onko valehtelu muuttunut tavaksi?
Se että haluamme uskoa jotain asiaa altistaa meidät valheelle. Tai se että me vain levitämme valhetta, minkä tiedämme valheeksi altistaa muita ihmisiä valheelle. Vaikka me levitämme jotain viestiä, jonka tiedämme olevan puhdasta valetta, niin meidän pitää muistaa että jossain nettiä saattaa käyttää henkilö, joka pitää tällaista viestiä totena, ja silloin lähtee sellainen ketjureaktio liikkeelle, että se saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa hyvin vakavan selkkauksen.
Valehtelusta sekä solvaamisesta on tullut Trumpin kaudella normaalia, sanoo Erkki Tuomioja, mutta mielestäni hän on sikäli väärässä, että panettelu sekä solvaaminen on vain nyt tullut sosiaalisen median myötä ihmisten tietoisuuteen. Ennenkin on ihmisiä solvattu, ja esimerkiksi postiluukuista on pudonnut “vihakirjeitä”, joista ehkä joskus kauan sitten on vaiettu. Sosiaalinen media on kaksipiippuinen asia, eli vaikka sen avulla solvaaminen on helpompaa kuin koskaa ennen, mutta samalla myös asian julkistaminen on samalla tavalla helpompaa.
Ja ehkä sosiaalinen media on sitten muuttanut suuren yleisön näkemystä siitä, miten viatonta tuollainen kiusaaminen sekä uhkailu oikeastaan on. Kuten tiedämme niin ennen kuin näemme noita tekstejä, joita on käytetty kiristämisen tai uhkailun välineenä, niin me olemme saattaneet pitää tuon toiminnan uhria vain “yliherkkänä henkilönä”, joka on tehnyt kärpasestä härkäsen. Mutta kuten tiedämme, niin nettikiusaaminen on tuonut karun todellisuuden myös tavallisten ihmisten tietoisuuteen.
Kun ajatellaan että Donald Trump on jäänyt useita kertoja kiinni joko epätarkkojen tai keksittyjen faktojen eli valheiden tai yksipuolisesti valitun tiedon levittämisestä, niin olisiko asioita käsitelty näin avoimesti, jos ei olisi sosiaalista mediaa? Valehtelu on jokaisesta meistä erittäin rumaa, mutta se miten asia paljastetaan tai korjataan on vaikeampaa kuin uskomme. Jos mies tai nainen jolla on valtaa sekä suhteita mediaan kertoo keksittyjä asioita, niin vastaväittäjät on helppo jyrätä median avulla.
Eli se että nämä epätarkat tai puolueellisesti valitut lähteet ovat tulleet ihmisten tietoon on sosiaalisen median ansiota. Ja tuon median ansiota on myös sellainen ilmiö, että esimerkiksi uhkailuun on alettu puuttua entistä avoimemmin. Mutta samalla tietenkin on tullut ilmi myös sellaista, että aivan tavallisia ihmisiä on myös uhkailtu sekä heidän kirjoittamansa sekä muuten ilmaisimiin asioihin on yritetty vaikuttaa epäasiallisella tavalla.
Noissa tapauksissa esimerkiksi uhkailua on väitetty kritiikiksi. Tuolloin “kritiikki” on saanut sellaisen sisällön, että jos toisen ihmisen sanomiset tai mielipiteet eivät miellytä, niin silloin on uhattu pesäpallomailoilla tai ampuma-aseella. Tuota voidaan sanoa sanan- tai ilmaisuvapauden väärinkäyttämiseksi. Kuten huomasit, niin kritiikki tarkoittaa sanallista eli puhuttua tai kirjoitettua arviota jostain asiasta. Kritiikki ei tarkoita esimerkiksi sitä, että kirjoitelma on “paskaa” tai että joku joka on eri mieltä asioista potkitaan sairaalakuntoon.
Ehkä joku on tästä asiasta eri mieltä, mutta itse olen sitä mieltä että kritiikki on asia, missä toisen henkilön sanomisia sekä kirjoitelmia arvioidaan kaikilta mahdollisilta tahoilta, jotta henkilön motiivit tulisivat tietoon tai paljastuivat hänen puheidensa sekä kirjoitusten kautta, ja sitä kautta voidaan sanoa että kritiikki tarkoittaa sitä että henkilön toimintaa analysoidaan ja niitä arvioidaan vertaamalla todellisuutta siihen mitä toinen sanoo.
Tuolloin pyritään etsimään eroja toisen sanomisen ja todellisen toiminnan välillä, ja paljastamaan sen, että onko kyseessä vain suuret puheet vai onko hänen puheillaan käytännön katetta. Siis missään nimessä kenenkään ei pidä lähteä ketään uskomaan ilman että hiukan miettii myös sitä, miksi joku sanoo sitä mitä sanoo. Kritiikkiä vailla oleva suhtautuminen asioihin on vaarallista. Mutta kuitenkaan me emme aina muista arvioida ihmisen motiiveja, jos hänen tapansa puhua sekä käsitellä asioita miellyttää meitä. Eli jos koemme ihmisen miellyttävän omia omia minä-keskeisiä tarpeita tai haluamme, niin me emme aina muista sitä, että hän ei aina ole niin upea kansan palvelija, kuin mitä me haluamme uskoa.
https://yle.fi/uutiset/3-11630730
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.