Kumpi on sinusta parempi Demokraatti tai Republikaani?
Kumpi on sinusta parempi Demokraatti tai Republikaani? Siinä’ vasta pulma meille kaikille. Tuo kysymys voidaan muuttaa muotoon kumpi on mielestäsi parempi bändi Kiss tai WASP? Jos ihminen haluaa kommentoida esimerkiksi päivän politiikkaa, niin hänen kyllä pitää sitten muistaa pari asiaa. Tärkein niistä on se, että se miten päätös vaikuttaa elämään nähdään sitten kun päätös on tehty.
Eli ennen kuin mitään asiaa on tehty, ja päätöstä lähdetty panemaan toimeen, niin mitään asioita ei voi koskaan ennakoida ennen päätöksen toimeenpanoa. Toinen on se, että tunteet vaikuttavat aina siihen, mitä päätöksiä me teemme. Ja jos emme tuota asiaa myönnä, niin silloin meihin on paljon helpompi vaikuttaa kuin jos myönnämme sen, että teemme päätöksiä sen mukaan mikä näyttää meistä paremmalta.
Me kaikki haluamme olla älykkäitä, mutta samalla annamme tunteiden vaikuttaa itseemme enemmän kuin haluamme myöntää. Se mikä sitten tekee esimerkiksi USA:n Demokraateista meille mieluisampia kuin Republikaaneista johtuu siitä että Demokraattien nimestä tulee mieleen “pehmoilu” sekä aito demokratia. Kun taas Republikaaneista tulee mieleen edustuksellinen demokratia sekä kovat arvot. Tuo jälkimmäinen kohta tulee siitä, että koska meille “Demokraatti” merkitsee pehmeitä arvoja, niin silloin Republikaani merkitsee taas Demokraatin vastakohtaa eli kovia lakeja. Mutta onko asia niin?
Oikeastaan meidän aivomme kehittävät tuon induktiona syntyneen päätelmän ihan itse, ja tämän jälkeen taas sitten aivomme kehittävät mielellään kuvan siitä, että Republikaani on rasistinen valkoisen ylivallan kannattaja, ja tätä päätelmää luodessa emme varmaan edes ole tavanneet yhtään Amerikkalaista Demokraattia tai Repiublikaania, vaan meidän aivomme luovat nuo kuvat aivan itsenäisesti, koska haluamme vaistomaisesti tukea omaa käsitystämme asioista. Todellisuudessa meille annetun mallin mukaan aikoinaan USAn sisällissodan aikaan Republikaanit vastustivat orjuutta ja Demokraatit taas kannattivat tuota asiaa. Ja kuitenkin unohdamme sen, että kaikkialla on yksilöitä.
Sitten kun olemme kauniisti luoneet jonkun stereotypian esimerkiksi noista ihmisistä, niin saatamme havaita että Demokraatti ja Republikaani voivat olla aivan yhtä rasistisia, eli emme ehkä käsittäneet aivan sitä, että jokainen meistä voi olla rasisti riippumatta poliittisesta kannasta. Tai mistä tiedän että onko ihmisen poliittinen kanta sitä mitä hän sanoo sen olevan, jos hän ei ole minkään puolueen jäsen? Tai rasisteja ei tarvitse varmaan lähteä USA sta etsimään, vaan heitä sitten kyllä löytyy lähempääkin.
Jussi Halla-Ahon sanoin: Kansa ei aina äänestä älykkäästi. Mutta mitä tarkoittaa sitten älykäs äänestäminen?Se että ihminen äänestää sitä, ketä me pidämme parempana, mutta miten sitten valitsemme sen, kuka on missäkin kohdassa parempi? Me kaikki haluamme äänestää vapaana tunteista kuunnellen järjen ääntä, mutta sitten kuitenkin olemme täysin tunteidemme vallassa. Ja se tekee nimenomaan äänestämisen kaltaisista tilanteista hyvin erikoisen. Me kaikki tiedämme että Maapalloa uhkaa ilmaston lämpeneminen, mutta sitten me kohtaamme tilanteen, missä meidän pitää luopua jostain.
Silloin me saatamme äänestää henkilöä, joka puhuu mitä sattuu, mutta hänen puheensa vain sattuvat sopimaan siihen tilanteeseen, että olemme juuri ostaneet uuden nelivetomaasturin tai varanneet etelän loman. Silloin tietenkään me emme varmasti halua sitä, että nuo meidän mielestämme upeat asiat ovat niitä, jotka aiheuttavat saasteita sekä kohottavat hiilidioksidin määrää ilmakehässä. Samaan aikaan ihmiset miettivät sitä, että miten he sitten saavat rahaa ruokaan, mikä ei ehkä ole kaikille se aivan pienin juttu.
Toki sitten taas tulee eteen se, että mitä jos vastakkain ovat oma työpaikka sekä toimeentulo ja globaali ilmasto-ongelma? Mitä jos ikää on vasta 50 vuotta? Voisinko sitten vaihtaa työpaikkaa? Eli mikä on se hinta mikä yksilön pitää maksaa tällaisesta asiasta?
Samoin kun katsomme erilaisia muita politiikkaan sekä muuhun jokapäiväiseen elämään liittyviä kysymyksiä, niin silloin kohtaamme tilanteen, että joku meistä saattaa haukkua sellaista ihmistä, jonka arvo- tai ajatusmaailma ei ole samanlaista kuin omamme “tyhmäksi”. Itse muistan joskus ala-asteella kuulleeni että joku on tyhmä, koska hän pitää WASP-nimisen rockbändin tekemästä musiikista. Tuolloin mieleeni tulee se, että tuollaisista makuasioista ei voida kiistellä. Ja näistä päätöksistä sekä niiden perusteista voidaan kirjoittaa vaikka kuinka paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.