Luokkaeroista sekä työttömyydestä

Luokkaeroista sekä työttömyydestä

Johtaja on samalla tavoin alainen kuin työläinen. Hänen työnsä on varmistaa että yhtiön johdon sekä sen omistajien etu tulee valvottua. Jos johtaja ei tee tulosta, niin seuraavaksi hän saa kehotuksen etsiä itselleen uutta työtä. Eli johtaja on myös työläinen joka vastaa työstään hallintoneuvostolle, ja hänen epämieluisa tehtävänsä on myös poistaa palkkalistoilta henkilöt, jotka eivät tee mitään. Johtaja saa hyvää palkkaa, mutta tuohon työhön liittyy myös epämiellyttäviä puolia, kuten se että johtaja joutuu irtisanomaan alaisiaan, jos näiden palveluksia ei enää tarvita. 

On olemassa monenlaisia luokkaeroja, joista suurin on tietenkin ero työttömien sekä työssäkäyvien välillä. Mutta myös näiden pääryhmien sisällä on alaryhmiä kuten ulkomaalaistaustaiset sekä valtaväestöön kuuluvat työttömät tai vakituisen työpaikan omaavat sekä vuokratyöläiset ovat usein sellaisia asioita, joita emme koskaan juuri ajattele, kun puhumme luokkaeroista. Samoin ulkomaalaistaustaiset johtajat ovat henkilöitä, joita olemme yhä enenevässä määrin saaneet työpaikoille, ja työssä tehdään kuten johtaja määrää. Eli johtajat sekä alaiset ovat henkilöitä, joiden välillä on aina jonkinlainen luokka-ero. Luokkaero on eri asia kuin kulttuurien eroavaisuus. 

Kun ajatellaan tilannetta, missä ulkomaalaistaustainen henkilö on alaisena, niin silloin monet ovat ajatelleet tilannetta missä ulkomaalaistaustainen henkilö vain saa lähteä kävelemään, jos hän ei sovi joukkoon tai joukko ei hänestä satu pitämään. Mutta sitten jos ulkomaalaistaustainen henkilö on esimiehenä, niin silloin ei enää asia ole niin yksinkertaista, koska kukaan ei saa esimiestään erottaa. Eli ongelmia tulee jos sitten ovesta marssii arabi, jolla on omat käsityksensä siitä, miten asiat hoidetaan. Mutta asia voikin olla päinvastoin. Ja tässä tapauksessa voi käydä niin, että esimerkiksi Suomalainen nainen onkin esimiehenä Arabiassa sijaitsevassa toimistossa, ja tuolloin noiden Arabien on taivuttava Suomalaisen esimiehen käskyjen edessä, vaikka heillä on oma kulttuurinsa, sekä asenteensa naisiin.

Muistakaa että monikulttuurisessa maailmassa saattaa tilanne olla niin, että esimerkiksi vastavalmistunut ekonomi tai kansainvälisen oikeuden juristi joutuu menemään Arabiaan tekemään töitä tai päinvastoin. Mutta yhden luokkaeron tässä vielä mainitsen, ja se on ero niiden välillä jotka ovat käyneet kouluja ja niiden jotka ovat jättäneet koulun kesken. Eli korkeasti koulutetut ihmiset etääntyvät esimerkiksi asunnottomien arjesta hyvin paljon nopeammin kuin koskaan ennen. Jos ihminen ei omaa mitään koulutusta, niin miten hän todistaa osaamisensa työmarkkinoilla? 

Mikäli työtä ei osata tai haluta tehdä kunnolla, niin silloin pitää hakea uusi työläinen tai sitten pomo menee itse tekemään ne työt, ja se mitä joku toinen on tehnyt ei pitäisi työpaikalla ketään kiinnostaa. Eli jokainen työläinen vastaa siitä että työ on tehty kunnolla, eikä työhön pitäisi vaikuttaa mikään muu asia, varsinkaan jos se koskee jotain muuta henkilöä. 

Se että ihminen hakee kouluun, mihin hän pääsee, jos osaa tarpeeksi hyvin on tietenkin asia mistä voidaan keskustella. Eli jos toinen ei hae kouluun, niin silloin se joka niihin hakee pääsee varmemmin korkeaan asemaan yhtiössä, jos sattuu pääsemään oikeaan koulutukseen ja läpäisee sen. Automatisoituminen eli töiden siirto roboteille vähentää perinteisiä duunarien paikkoja, joten sen kautta pitäisi ihmisille kertoa niistä elämän vähemmän miellyttävistä realiteeteista. Tulevaisuudessa saattaa kokonaisessa tehtaassa tehdä työtä yksi ainoa ihminen, ja loput työläiset ovat koneita. Se mitä mieltä tästä asiasta nyt sitten ollaan ei ketään kiinnosta.

Yhtiöiden tehtävä ei ole toimia sosiaalitoimistona tai kahviona. Niiden tehtävä on tuoda mahdollisimman suurta voittoa omistajilleen, ja yhtiön johto on omistajien edustaja alaisilleen. Alaisen velvollisuus on tehdä työt kuten omistaja sekä johtaja haluaa niitä tehtävän.  Ja yhtiöissä esimiehellä on oikeus määrätä alaista tekemään työtä siellä missä se on yhtiön edun kannalta paras mahdollinen eli halvin paikka. Ja työelämässä pomon kanssa tappeleminen tuo varmasti kehotuksen lähteä etsimään niitä uusia haasteita työvoimatoimistoista. Ja tuo asia koskee myös johtajia.