Voi kuinka minua niin ravistaa
Kun katselen erilaisia tilaisuuksia, ja niissä puhuttuja asioita, niin aina täytyy muistaa se, että mielenrauha täytyy säilyttää. Eli kun joku lähtee kertomaan jotain sellaista, mikä sattuu loukkaamaan omaa itseä, niin sen ei tarvitse näkyä päältä. Nimittäin on olemassa sellainen ikävä asia, mitä sanotaan huomiointi kyvyksi. Yleensä se liittyy siihen, että itse sattuu olemaan tilaisuudessa sekä huomaa, että joku osanottajista sitten tekee asioita, jotka tuntuvat itsestä epämukavilta, niin jos sattuisi katsomaan hieman taaemmas, niin siellä sitten seisoo joukko tällaisen henkilön tovereita valmiina tekemään muusia jokaisesta, jonka naama ei satu miellyttämään.
Maailma on täynnä ihmisiä, joiden miellyttäminen on jotenkin maan tapa. Se että ihminen on jostain syystä kääntynyt jotain suurta tähtöstä vastaan saa aikaan sen, että jotkut pitävät toisen haukkumista sopivana asiana. Eli kaikki jotka ovat eri mieltä sen tahon kanssa, jota halutaan miellyttää nimetään ainakin epäsopiviksi, ja sen jälkeen sitten lähdetään pyytämään esimiestä paikalle, kun toisen ihmisen musiikkimaku ei satu miellyttämään.
Esimies on ihminen, joka aina pelastaa tilanteen, ja tekee jostain toisesta ihmisestä onnellisen haukkumalla alaisen toisen edessä sekä antamalla tälle potkut. Sen jälkeen voimmekin lähteä suoraan kohottamaan kulmakarvoja tämän henkilön kirjoitusten sekä muun elämäntyylin edessä, ja pyytää vaikka hänen vanhempiaan ojentamaan sellaista ihmistä, joka on osoittanut moista julkeutta, ja sanonut jotain sellaista, mitä muut eivät ole sanoneet.
Tai hän on sitten ehkä löytänyt jonkun asian, mitä voi lähteä penkomaan, ja kun se sitten ei satu tukemaan jonkun ihmisen maailmankuvaa, niin silloin pitää hakea pesäpallomaila ja kouluttaa toista pitämään suunsa kiinni. Jos penkomisen tulokset eivät sitten satu miellyttämään tutkimuksen tilaajaa, niin silloin tietenkin pitää tutkimuksen tekijä naulata ristiin ihmisten edessä. Jokainen meistä tekee virheitä, se on aivan selvä. Mutta vaarantaako se virhe sitten esimerkiksi ihmiselämää on taas toinen asia. Eli kaikki virheet eivät tätä tee, koska niillä ei ole käytännön merkitystä jokapäiväisessä elämässä.
Toisaalta voidaan sanoa, että esimerkiksi suurenergiafysiikan tutkimuslaitoksessa saattaa ruuvi, mikä putoaa hiukkaskiihdyttimeen aiheuttaa vakavan vaaratilanteen. Jos kiihdytin nostaa ruuvin nopeuden 0,25% valonnopeudesta ja ruuvi osuu kiihdyttimen seinään, niin silloin seurauksena on valtava räjähdys koska ruuvin kineettinen energia on tuolloin niin valtava, että se aiheuttaa suurta tuhoa. Mutta tuolloin ruuvin pudottanut henkilö on syyllinen, eikä siitä voida syyttää ihmistä, joka ei ole edes käynyt tuossa keskuksessa.
Mutta joillakin ihmisillä on sellainen näkemys, että kaikki teksti mitä kirjoitetaan pitää olla lainattu jostain muusta kirjoituksesta. Tuolloin kukaan ei saa itsenäisesti tehdä mitään uusia asioita, jotka ovat enemmän tai vähemmän ihmeellisiä. Kaiken pitää olla jonkun suuren filosofin sanomaa, jos ihminen haluaa tehdä jotain muuta kuin Aku Ankkaa.
Eihän se käy, että toinen ihminen kirjoittaa tai sanoo, jotain mitä ei olla sanottu tätä ennen. Jokaisessa kirjoituksessa pitää lukea sellainen sana kuin suurmies ym. sen jälkeen kun teksti on kirjoitettu. Silloin tällöin kyllä itse mietin, että kuka on tämä ym? Eli ketkä ovat ne niin sanotut “ynnä muut”? Ovatko he sitten ne jotka ovat käyttäneet tätä suurmiestä lähteenä, vai miksi joissain teksteissä on lähteeksi merkitty ym?
Yleensä yksi henkilö aloittaa todella mukavalta kuulostavan huumoripitoisen keskustelun, ja sitten muutama proteiinipitoista ruokavaliota käyttävä henkilö seisoo ovella, ja ikään kuin boostaa tuota mielipidettä. Kun sitten puhutaan siitä, mitä noissa tilanteissa pitää huomioida on se, että jos ovella seisoo joitakin muskelimiehiä, niin silloin tietenkin kannattaa katsoa se, että onko noita ihmisiä missään muuten seisomassa tuolla kaupungin keskustassa. Sekä se että mitä argumenttia he sitten haluavat käyttää noissa vitseissään. Asia nimittäin on niin, että jos ihmisellä on jokin hyvin jyrkkä mielipide asioista, mitä hän haluaa tuoda esiin, niin silloin hänellä varmaan on joku syy tähän mielipiteeseen.
Ja jos sinulle aletaan kirjoittaa vastauksia kansan päivälehdessä, niin silloin olet työntänyt kepin jonnekin erittäin arkaan paikkaan. Kun ihmiselle vastataan esimerkiksi kirjallisesti, niin silloin tietenkin vastauksen sävy kertoo siitä, että miten häneen suhtaudutaan. Jos vastaus sisältää sellaisia kommentteja kuin “ei tietenkään”, ja kirjoitus sattuu koskemaan esimerkiksi ydinaseiden sijoittamista Kuolan niemimaalle, niin asiaan saattaa tietenkin liittyä sellainen aspekti, että henkilö on saanut Venäläisiltä jotain sellaista tietoa, mikä ei ole julkista, eli hänellä sattuu olemaan silloin yhteyshenkilö tai tietolähde venäjän asevoimien esikunnassa.
Tai sitten joku muu syy saa tuon ihmisen olemaan varma siitä, että toinen on väärässä. Jos ajatellaan tuota sanamuotoa, niin on olemassa sellainen asia, että onko hänellä jotain sellaista tietoa, mitä muut eivät ole saaneet. Ja ainakaan itse en ole kuullut venäläisten kertovan kovin avoimesti siitä, mitä he noilla varusteilla, mitä esimerkiksi Kuolan niemimaalle on varastoitu aikovat tehdä.
Jos sitten käytetään sellaisia argumentteja kuin ydinsukellusveneen hinta, niin niitä ei varmaan aivan huvin vuoksi olla tehty. Tai en ainakaan itse usko, että esimerkiksi Komulaisen ravintolaksi tulee kovin moni noista Typhoon tai Delta-luokan ohjus-sukellusveneistä pääsemään. Ja ilmeisesti tällainen teknologia ei kovin julkista tai halpaa ole. Mutta tästä asiasta kirjoitan ehkä joskus myöhemmin.Tässä alkaa aamun hetki olla takana, ja täytyy lähteä kohti uusia seikkailuja, koska jokainen päivä on minulle uusi seikkailu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.