Mietteitä peilistä sekä Nietzschestä

Mietteitä peilistä sekä Nietzschestä

Peili

Tämän kirjoituksen liitteenä on kuva peilistä, missä on pieni halkeama. Miksi tässä peilissä on halkeama? Missään muussa peileistä, joita tuossa tilassa oli ei ollut tuota halkeamaa. Joten onko joku kohdellut tätä peiliä jotenkin kaltoin, tai ehkä luullut sitä joksikin tabletiksi tai vastaavaksi tietokoneeksi, jota sitten on painettu hajalle, kun siitä ei näy kuin oma kuva, tai mistä minä tietäisin, miksi tässä peilissä on halkeama? Haljennut peili voi olla vaikka kuinka syvällinen viesti siitä, että olen jotenkin erityinen, tai ehkä se kuvastaa sitä, kuinka kaksijakoinen ihminen olen. Sitä en tiedä, miksi tuo naarmuinen tai haljennut peili päätyi eteeni, mutta sitä tässä mietin, että onko peilillä jokin kauhean syvällinen merkitys?

Jos ajatellaan sitä, että esimerkiksi arkiajattelun poikkeaminen filosofisesta ajattelusta todetaan siten, että arkiajattelussa riittää se, että katson peilissä olevan halkeaman ulottuvan peilin päästä päähän, mutta jos ajattelen erästä kauan sitten tekemääni tehtävää, missä vertaan filosofista ajattelua arkiajatteluun, niin tietenkin kirjoitukseen pitää saada aina vähän enemmän pituutta, kuin vain ajatellen, että onko joku halkeama peilissä vain sattumalta siihen tullut. Filosofisessa ajattelussa pyritään selvittämään sitä, että miksi esimerkiksi peilissä on halkeama?

Humoristisesti voidaan kysyä, että onko tuo jokin salainen viesti tai ehkä merkki siitä, että jotain outoa tulee tapahtumaan. Tai ehkä kyse on siitä, että tämä halkeama kuvastaa sitä, että omassa panssarissa, jonka olen luonut omaksi turvakseni maailman pahuutta sekä kolkkoa kohtelua vastaan on jokin lohkeama. Enkö ole kyennyt pitämään pitkän aikaa tarkasti varjeltua stoalaista ulkokuorta tyynenä ja rauhallisena, vaan olen antanut sen hajota ihmisten edessä.

Olen siis ollut muuta kuin se, mikä nousee stoalaisuuden ylipapin johtavan yli-ihmisiä sekä heidän ajatteluaan tutkineen teoreetikko Nietzschen kirjoituksissa muiden yläpuolelle, ja katsoo heitä kuten yli-ihmisen ainakin omasta mielestään tuleekin tehdä. Se mitä muut asiasta ajattelevat on sitten asia erikseen.

Nietzschen oppeja noudattamalla saadaan aikaan paljon vihaa sekä kaunaa, mikä purkautuu erilaisten vallankumousten sekä muun väkivallan muodossa. Se mikä tuossa teoriassa erityisesti aiheuttaa kiihtymystä sekä myö kritiikkiä on se, että yli-ihmisen ei tarvitse huomioida ketään muuta koko maailmassa, mikä sitten tekee hänestä ainakin erittäin vihatun. Ja se estää tehokkaasti toteuttamasta tätä hyvin epämiellyttävää mallia käytännön elämässä.

Nietzsche ja moraali eli hänen terioitaan ei pitäisi koskaan edes yrittää soveltaa käytäntöön.

Tuon miehen oppien mukaan moraalisesti sekä kaikin puolin muutenkin ylevä ihminen nousee johtamaan joukkoa. Hän siis nousee vallitsevan moraalin yläpuolelle, ja kuvittelee että mikään laki tai moraali ei häntä sido. Tuon ajattelutavan takia tätä teoriaa kritisoidaan erittäin kiivaasti, koska sen nimissä on esimerkiksi on oikeutettua polkea toisen ihmisen oikeudet maan rakoon sekä muuttaa toinen arvottomaksi lihan palaksi.

Voi millainen pettymys olenkaan ollut itselleni, kun en ollutkaan se yli-ihminen, mikä osaa sekä tietää kaikesta kaiken. Olen vain kuolevainen ihmispoloinen, joka ei vain kykene olemaan sitä, mitä joku suuri Nietzsche sanoi yli-ihmisen olevan. No tämä tekstin osa oli armotonta itseruoskintaa, mikä on tarkoituksellisesti tehty naiiviksi sekä narsistiseksi, mutta sekin tuli tässä mainituksi, että olen vain ihminen.

Ehkä Nietzsche teki tuon teoriansa oikeastaan varoitukseksi siitä, mitä johtajan palvonta sai aikaan. Tai niin olen itse asiasta joskus ajatellut, kun hänen kehittämäänsä malliin, missä yli-ihmisellä olisi ehdoton valta sekä auktoriteetti olen tutustunut. Se mitä hän oikeasti ajatteli on tietenkin jäänyt historian hämärään.

Siitä mitä filosofia on? Eli onko se vain sitaatteja tai ehkä mahdollisuutta esitellä omia ajatuksia? Niin kuka tietää vastauksen?

Filosofia on merkillinen asia. Siinä pyritään verbaalisesti todistamaan joitakin asioita. Ja yksi asia tietenkin on erityisen tärkeää, ja se on se omien aivojen käyttö. Ei ole olemassa vain yhtä sekä oikeaa ratkaisua mihinkään pulmaan. On olemassa yhtä monta käsitystä sekä tapaa lähestyä ongelmia kuin on ihmisiä. Se että ihminen osaa toistaa jonkun suuren filosofin ajatuksia, ja laittaa sitaatit kohdalleen ei tee hänestä filosofia. Se että ihminen osaa sekä uskaltaa haastaa myös suuria nimiä tekee hänestä filosofin.

Kuka vain osaa kopioida Nietzschen ajatuksia, mutta hänen nimeään ei kuka vain osaa kirjoittaa, joten miksi kaikilla filosofeilla sekä tunnetuilla ajattelijoilla ja tieteenharjoittajilla on niin oudot nimet. Itse huomasin, että tarvitsen tekstinkäsittelyohjelman saadakseni tuon nimen menemään oikein, eli miten ihmeessä tuon miehen fanit ovat osanneet hänen nimensä kirjoittaa oikein? Tai ehkä heillä  kotikielenä oli aikoinaan saksa. Eli en tiedä, että onko hänen nimensä sitten saksankielisistä helpompi kirjoittaa.