Mies faaraoiden välissä.

Mies faaraoiden välissä. 

Taiteilijan pitää aina saada inspiraatio jostain, joten joskus olen miettinyt, että onko esimerkiksi František Kupkan kuvaama faaraoiden katu ollut oikeasti olemassa. Siis tarkoitan niitä kuvia, joissa on kuvattu faaraoita, mitkä on kuvattu kasvot toisiaan vasten, jotka muodostavat ikään kuin kadun, mihin mies on ikään kuin jäänyt loukkuun.  Mieleen tulee se, että onko Kupka ehkä saanut ohjeet siitä, miten nuo maalaukset pitää tehdä. Se mitä taiteilija sanoo kuvissa olevan saattaa olla varsin eri asia kuin se, mitä niissä todella on. Tai mitä taiteilija itse niissä näkee saattaa poiketa siitä, mitä muut näkevät.  
Noista faarao tauluista tai niiden sarjakuvan ruutujen kaltaisesta esityksestä  tulee mieleen se, että  ovatko ne sitten niin sanottuja tilaustöitä, jotka on ehkä tilattu sarjakuvien ruuduiksi? Eli jos ajatellaan niitä sarjakuvan ruutuina, niin vain tekstit puuttuvat noista kuvista, jotka ovat erittäin korkeatasoista grafiikkaa. Käytän tässä tekstissä näistä kuvista yhteisnimeä "Faaroiden-” tai “Sfiksien  katu” . 

Tuon kadun rakentaminen ei ehkä ollut niin vaikeaa, kuin mitä voidaan ajatella, koska tietenkin sitä varten voitiin tuoda paikalle kaikki egyptin faarao-patsaat mutta tämä on vain pohdintaa.  Kun ajatellaan esimerkiksi sitä, miten paljon esimerkiksi taideaarteita on lähtenyt Egyptistä kohti Britanniaa sekä Ranskaa, niin aina välillä mieleeni tulee se, että onkohan sieltä viety esimerkiksi sfinksejä esittäviä patsaita paljonkin pois, ilman että paikallisille olisi ilmoitettu yhtään mitään. Yhtenä päivänä lähdin matkalle kohti Egyptiä, missä ajattelin tutustua vanhoihin aarteisiin sekä historiallisiin paikkoihin.  Oikeastaan tuo matka oli matka kaupunginkirjastoon, missä katselin kirjoja, jotka kertoivat siitä, mitä arkeologit olivat löytäneet tuosta oudosta valtakunnasta. Samalla katsoin eräitä tauluja, joiden aiheena oli egyptiläisille niin rakkaat faarao ja sfinksi. Sfinksi oli eräänlainen hybridi-eläin, ja sen kuvio oli myös eräässä Faarao Akhenatenia esittävässä kaiverruksessa, missä sfinksi ikään kuin katsoo Akhenatenia ylepyttä tuntien. Siis miksi sfinksi on ylpeä tuosta faaraosta? 

Siinä hyvä kysymys. Saattaa olla niin, että esimerkiksi sfinksi on ollut oikeastaan neuvonantaja, joka kuiskaa asioita faaraon korvaan. Ja siksi hänet kuvataan esimerkiksi hybridi-eläimenä, jotta kukaan ei kykenisi häntä esittämään. Sfinksi-hahmo saattaa olla kehittynyt läpi Egyptin historian, joten sen takia voisin ajatella, että käyttäisin myös tietyistä faaraota esittävistä patsaista nimitystä sfinksi. Oliko sfinksi oikeastaan vain jokin järjestelmä tai koulutustapa, mikä takasi sen, että Faarao palveli Egyptiä hyvin, joten mieleen tulee se, että onko Egypti tarkoittanut jotain henkilöä, joka on käyttänyt jotain nimeä? Mikäli faarao on kasvanut täydessä eristyksessä, niin silloin tietenkin hänelle on saatettu opettaa, että sfinksi on käsky, jota pitää noudattaa, tai tulee itku. Eli sfinksi on ollut jonkinlainen mies.

Jos ajatellaan, että Faarao käveli katua pitkin, jossa hän näki vain muita faaroita kun hän lähti matkalle kohti Egyptin johtajuutta, niin mieleen tulee se, että sijaitsiko tuo tarunhohtoinen sfinksien katu ehkä Marokossa, missä vuorilla on talvella lunta. Eräs taiteilija on maalannut kuvan siitä sfinksien kadusta, mitä aikoinaan arkeologit etsivät, ja he perustelivat uskoaan tähän katuun sillä, että faarao on niin tärkeä olento muinaisen Egyptin uskonnolle. Hän oli enemmän kuin ihminen, eli jumalten edustaja maan päällä Nuo faaraota esittävät patsaat, joita Kupka oli kuvannut  olivat tietenkin ihmisten tekemiä, ja niiden tekoon oli käytetty kiveä, missä oli paljon kvartsia, mikä tietenkin tekee niistä todella upean näköisiä. Päinvastoin kuin Gizan sfinksi, nämä taulujen patsaat oli tehty tummasta ja kovasta kivestä. 

Syytä tähän ei olla selvitetty, mutta jostain syystä sen epäiltiin liittyvän Faaraon tai jonkun muun suuren virkamiehen virkaanastujaisiin, koska sfinksit ikään kuin vartioivat sekä tarkkailivat ihmistä, joka käveli niiden välistä. Mutta miksi siis ne oli tehty? Ajatellaanpa että sfinksien katu, jota Kupka on kuvannut olisi olemassa, niin silloin nuo patsaat voisivat olla siirrettäviä. Kun faarao oli tietyssä iässä, niin hänen piti silloin lähteä koulutukseen, ja siksi kouluttajien piti kätkeä henkilöllisyys sekä paikka missä koulutus tapahtui, koska faarao oli täydellinen yksinvaltias, mikä tarkoitti sitä, että hän saattoi sitten lähteä kostamaan. Jos nuo patsaat olivat siirrettäviä, niin silloin hän ei kykenisi jäljittämään koulutuskeskusta, koska katu olisi purettu. Eikä kukaan voisi huutaa mitään faaraolle, joka kulki täydessä eristyksessä. Mieleen tulee se, että onko faarao ehkä kutsunut kouluttajaansa sfinksiksi?Kukaan ei tee muutamaa tuhatta patsasta ilman mitään pätevää syytä, joten kai tähänkin rakennelmaan oli joku pätevä syy.

 Sitä että sfinksi on kiehtova asia ei pääse yli eikä ympäri, mutta ennen kuin tämä sfinksien vartioima katu tai sola oli paljastunut hiekasta, niin vain suuren pyramidin edessä oli sfinksi. Tähän outoon olioon egyptiläisillä oli varmasti kunnioittava suhde, koska se että sellainen oli rakennettu koko maan suurimman pyramidin eteen korostaa tuon olion voimaa sekä ainutkertaisuutta.  Se mikä tästä sfinksien tiestä teki ihmeellisen oli se, että eräs tsekkiläinen taidemaalari oli sen kuvannut muutamissa maalauksissa, jotka muistuttivat minun mielestäni sarjakuvalehden ruutuja. Kyseinen taiteilija oli nimeltään Kupka, ja hän oli maalannut joukon sfinksi aiheisia tauluja, jotka olivat kuin sarjakuva. 

Kyseiset sfinksit joita oli löydetty olivat kuin suoraan Kupkan tauluista, ja noilla sfinksi-maalauksilla on sellainen yhteinen piirre, että vaikka ne on maalattu erikseen, niin ne muodostavat  kokonaisuuden, joka voidaan laittaa kuin sarjakuvaksi, missä mies kävelee pimeässä yössä pitkin sfinksien muodostamaa käytävää, ja kaikkialla on rauhallinen tunnelma. On yö ja mies ikään kuin lähtee illalla tai yöllä kävelemään tuota sfinksien muodostamaa katua pitkin. Miksi hän lähtee tuolle matkalle on merkityksetöntä, vai onko siinä sittenkin merkitystä? 

Miksi hänellä ei ole mitään kantamuksia, ja hienot vaatteet päällään? Onko tuo mies esimerkiksi heitetty ulos jostain juhlista, tai eikö hän vain ole saanut seuraa? Samoin kun katselen noita tauluja, niin mietin sitä, että onko niissä jokin koodi. Kuvissa on rauhallinen mutta samalla odottava sekä jossain määrin uhkaava tunnelma, mikä johtuu siitä, että vaikka on yö, niin Egyptissä on erittäin kuumat päivät, ja mieleeni tulee se, että mitä jos vaikka tuo mies menee liian pitkälle, ja sitten aurinko alkaa polttaa häntä. 

Noissa Kupkan maalaamissa tauluissa on sellainen ajatus, että kun noita kuvia katsotaan sarjakuvana, niin aluksi kävellään aavikolla, mutta sitten lähdetään nousemaan kohti vuoristoa, missä on kylmä sekä jotenkin miellyttävämpi olla. Ja tuon linjan päässä alkaa häämöttää suuri patsas, joka on ikään kuin kaikkien faarao patsaiden  johtaja. Mitä Kupka ajatteli, kun hän maalasi nuo taulut? Tuo mies on yksi kaikkien aikojen suurimmista taiteilijoista, ja hänet tunnetaan modernistina sekä abstraktin taiteen koulukunnan alkuunpanijana. 

Hän aloitti muotokuvia tekemällä tai miten hänen uransa alkuaikojen loistavia kuvia voidaan ajatella, joten silloin tällöin mietin sitä, että onko taiteilijan  tarkoitus ollut näyttää sitä, että hän osaa työnsä, ja mitään yksityiskohtia ei olla piirretty vahingossa. Taiteen tutkijan tehtävä on löytää taiteesta yksityiskohtia, joita niissä ei pitäisi olla, ja kun ajatellaan suuria mestareita kuten Rubens sekä Van Gogh, niin heillä on ollut sellainen tapa, että nämä taiteilijat maalaavat muotokuvaan silmään kiillon, mikä osoittaa että he ovat huomioineet kyseisen yksityiskohdan, vaikka kuvassa olevan henkilön silmä on maalattu mustaksi. Samoin Kupka on mestarillisen hyvä maalari, ja hän varmasti osasi tehdä taidetta. Mutta kun ajatellaan Kupkan muuta tuotantoa, niin niissä sitten on sellainen aspekti, että hän teki bakteeriviljelmiä käyttäen kuvioita, joissa bakteerit liikkuivat niille annetun ravinteen muodon mukaan, ja joskus aina mietin sitä, että onkohan tuo suuri nero lahjoittanut tuollaisen taulun esimerkiksi Adolf Hitlerille. 

Nimittäin taidetta ei milloinkaan tehdä turhan takia. Tai ainakaan kukaan ei koskaan vakuuta tai osta taidetta miljoonien tai jopa miljardien eurojen edestä, jos taiteella ei ole mitään merkitystä. Saadakseen selville sen, mitä taiteilija haluaa teoksillaan viestiä, täytyy taiteen tutkijan paneutua myös kohdehenkilön elämänkertaan. Eli millainen mies tai nainen tämä taiteilija on, tai millaisia tauluja tuo maalari on maalannut ? Samoin siihen kannattaa kiinnittää huomiota, että onko jossain kohdassa taiteilijan uraa tapahtunut suuria muutoksia, jotka voivat liittyä siihen, mitä taiteilija on kokenut elämässään. Kun taiteilijan kausi vaihtuu, niin silloin siihen on jokin syy, ja mikä tämä syy sitten on, on asia, mikä varmasti kiinnostaa myös muita. 

Tietenkin taiteilija on sellainen avoin sekä kokeileva ihminen, joka mielellään kokeilee uusia asioita, mutta joskus kun katson esimerkiksi juuri Kupkan sfinksejä, niin silloin mielessäni on sellainen ajatus, että onko nuo taulut maalattu tilauksesta, joka tarkoittaa sitä, että onko ne tehty esimerkiksi jonkun sarjakuvan ruutujen malliksi? Joten onko Kupka sitten tehnyt ne jollekin, joka harrastaa näitä asioita? 

Taide on vapaata, ja siinä saa käyttää aivan omaa päätä, kun tekee kirjoituksia. Ja myös esittävä taulu on kirjoitusta, siinä ihminen siirtää paperille tai kankaalle asioita, joita hän ajattelee. Kyky muuttaa ajatus kuvaksi vaatii mielen sekä käden äärimmäisen tarkkaa motorista yhteistyötä, mikä sitten näkyy vanhan- sekä myös nuoremman ajan mestareiden töissä. Toisin kuin arkeologien työtä rajoittaa se, että heidän pitää toimia aina tieteellisen työn periaatteiden mukaan, niin taiteilija voi maalata aivan mitä häntä huvittaa. Samoin kirjailija voi kirjoittaa melkein mitä hänen päähänsä sattuu milloinkin tulemaan. 

Mieli on siis taiteilijan työkalu, ja itse olen sitä mieltä, että esimerkiksi suuri filosofi Platon saattoi oikeastaan esittää olevansa vain joku kirjailija, joka kirjoitti puhdasta fiktiota, ja ehkä hän sitten esitti Atlantiksen olevan joku vanhan ajan tieteistarina, ja ehkä hän sitten ateenalaisena on halunnut osoittaa isänmaallisuuttaan kaikille, jotta ei olisi joutunut napit vastakkain Solonin hallinnon kanssa, koska siitä asenteesta, mikä Solonilla oli valtaan kertoo se, että sana “soolo” tulee hänen nimestään.

Tuollaisen asian kun muistaa, niin silloin menee huomattavasti paremmin jakeluun se, että vaikka ihminen on kuollut, niin hän henkensä elää ikuisesti, kuten esimerkiksi Sokrateen tapauksesta voimme muistaa. Jos Ateenan johto ei olisi Sokratesta tuominnut kuolemaan, niin häntä ei ehkä edes kukaan muistaisi. Joten väkivaltaan turvautuminen teki Sokrateesta kuuluisan. Tässä muuten mieleen tulee sellainen asia, että jos ihminen on kirjoittanut jotain, ja hänet tuomitaan sen takia kuolemaan tai pitkään vankeusrangaistukseen, niin silloin hänet varmasti muistetaan, ja joku tutkija lähtee miettimään sitä, että mitä noissa kirjoituksissa sitten oli? Sokrateen nimi muuten viittaa siihen, että kyseessä oli ehkä spartalainen.

Tuo tapaus oli oikeusmurha, ja siitä tietenkin ottivat Ateenan viholliset kaiken irti. Spartassa tuo mies olisi tietenkin vapautettu, ja kukaan ei koskaan ollut kuullut viisaan Sokrateen kirjoittavan yhtään mitään, joten todisteita ei tässä tapauksessa ollut. Niin ainakin spartan miehet sanoivat. Siihen kiinnitettiin huomioita, että Spartassa pääsi jokainen joka oli kelvollinen sotaväen palveluun kansalaiseksi. Tuolloin unohdettiin niiden ihmisten kohtalo, joita ei kelpuutettu armeijaan, mutta mitäpä pienistä, kun saatiin vähän trollata suurta ideologista vihollista. Ateenassa nimittäin täysin oikeutettuja kansalaisia oli vain satakunta henkeä, eikä tuossa kaupungissa ollut enää oikeaa demokratiaa. Oli vain joukko falangin päälliköitä, jotka valitsivat itsensä milloin mihinkin virkaan. 

Kuitenkin muistin samalla myös oudon varoituksen, että Sfinksi syö ihmisen, jos hän ei tiedä vastausta Sfinksin kysymykseen. Eli nykykielellä ihmisen joka tuotiin suuren Sfinksin eteen piti saada koulutus, mihin kuuluivat nuo oikeat vastaukset, ja jos koodisana oli väärä, niin silloin henkilö oli huijannut, jolloin edessä oli itku. Mutta sitten jos taas ajatellaan sitä, että sfinksi syö ihmisen, niin voidaan ajatella hyvin ikävää asiaa, mitä juuri kukaan ei ole koskaan miettinyt tarkasti, ja se on se, että kun ihminen kävelee pitkin sfinksien välistä kujaa, niin silloin hän ikään kuin muuttuu sellaiseksi, miksi Sfinksi haluaa hänen muuttuvan. 

Kun hän kävelee noiden patsaiden välistä kujaa, niin silloin tietenkin hän imee noista rakenteista energiaa, mikä muuttaa hänet sellaiseksi, kuin mitä faarao oli. Tämä tietenkin on sellainen asia, mikä voi tuntua lähinnä mustan magian joltain muodolta. Kuitenkin jos kivien sisällä olevat kristallit voivat varastoida sähköä, ja sitä kautta vaikuttaa ihmisen hermoston toimintaan. Ja ne vangitsevat faaraon tilaan missä hän kuvittelee muiden ajatuksia omikseen. Eli se voi kuvata vain koulutuksen etenemistä.