"Vuonna 1989 Kiinan armeija mursi väkivalloin Pekingin keskusaukiolla poliittisia ja taloudellisia uudistuksia vaatineen mielenosoituksen, joka oli kerännyt kymmeniätuhansia ihmisiä. LEHTIKUVA/AFP" (https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/kiina-avasi-tulen-omia-kansalaisiaan-kohti-keskell%C3%A4-pekingi%C3%A4-35-vuotta-sitten/ar-BB1nzdsv?ocid=msedgdhp&pc=HCTS&cvid=add65aae16e044a5bab0b5caa1aa1afb&ei=24)
Kesäkuun 4 päivä vuonna 1989 Kiinan kansanarmeija yhdessä poliisin kanssa hyökkäsi Taivaallisen rauhan aukiolle leiriytyneiden kymmenien tuhansien ihmisten kimppuun. Tuolloin satoja ihmisiä kuoli, ja useita pidätettiin. Ja oikeastaan voidaan sanoa, että nuo pidätykset jatkuvat vielä nykyäänkin. Tuo päivä 4. Kesäkuuta 1989 on kipeä osa Kiinan historiaa, ja periaatteessa tuota päivää ei ole virallisen ajanlaskun mukaan edes olemassa. Pelkkä viittaus tuohon päivään, jota kutsutaan "kriittiseksi" tai "sensitiiviseksi päiväksi" saattaa aiheuttaa pidätyksen, ja Kiinan kansantasavalta on päättänyt unohtaa tuon kipeän trauman, ja hiljentää todistajat sekä ne, jotka puhuvat tuosta asiasta.
Kiinan kansantasavallan hallitus päätti murskata opiskelijamielenosoitukset Taivaallisen Rauhan aukiolla 35 vuotta sitten. Tuolloin orastava demokratialiike tuli tiensä päähän, ja orastavien poliittisten vapauksien tilalle astui ennennäkemätön sorto sekä valvontakoneisto, joka kirjoittaa historiaa oman mielensä mukaan, ja samalla valvoo ja vainoaa kaikkea, mikä saattaa edes viitata tuohon surullisen kuuluisaan verilöylyyn, jossa kansanarmeija sekä poliisi murskasivat opiskelijoiden leirin. Tuolloin unelma muuttuivat tomuksi, ja suuri joukko ihmisiä, joita odotti vähän aikaa sitten valoisa tulevaisuus arvostettuina akateemisesti koulutettuina ihmisinä päättivät unelmansa joko poliisin tai armeijan luodeista tai sitten he pääsivät Kiinan kammottuun uudelleenkoulutuslaitokseen, eli käytännössä heidät siirrettiin kaivoksille, joissa onnettomuudet ovat yleisiä.
Se mikä tuossa mielenosoittajien ampumisessa on aina välillä aiheuttanut ihmetystä on juuri tuon toiminnan avoimuus. Kiinan kansanpoliisilla oli kuulemma ollut suunnitelma tuollaisten mielenilmausten varalle. Eli noille mielenosoittajille olisi annettu näennäisesti periksi, ja sitten he olisivat lähteneet koteihinsa. Kun ihmisten huomio olisi kääntynyt pois, olisi poliisi hakenut heidät jollain tekosyyllä, ja sitten osa näistä mielenosoittajista olisi vain kadonnut, jäänyt auton alle, tai heitä olisi syytetty huumausainerikoksista.
Mutta kansanpoliisin ja armeijan jyrkkä sekä armoton toiminta tuona helteisenä päivänä 35 vuotta sitten muutti nuo ihmiset marttyyreiksi. Kansanpoliisin toiminta oli ajattelematonta, koska mielenosoituksen oli arveltu päättyvän hyvin nopeasti, koska sää oli kuuma ja hygieniamahdollisuudet olivat olemattomat. Ja sitten kansanpoliisi avasi tulen, eikä kukaan edes esittänyt esimerkiksi huumeita tekosyyksi aseen käytölle. Tuolloin Kiinassa huumeista seurasi melkein automaattisesti kuolemantuomio, mutta poliisi eikä asevoimat edes yrittäneet esittää muita syitä aseen käytölle kuin poliittinen mielenilmaus.
Osaa noista onnettomuuksista pidetään Kiinan viranomaisten järjestäminä, ja tuossa maassa pienikin poikkeama siitä, mitä puolue sekä poliisi ja kansanarmeija pitävät totuutena saattaa viedä ihmisen suoraan paikkaan, mistä ei ole paluuta. Kiina vainoaa omia toisinajattelijoitaan sekä esimerkiksi kiistää Taiwanin itsenäisyyden ja myös laajentaa omia aluevesiään esimerkiksi keinotekoisten saarten avulla.
Se mikä tuossa 35 vuotta sitten sattuneessa verilöylyssä on merkittävää, on se, että se pilasi myös Kiinan kommunistisen puolueen kasvot. Puolue ei suhtautunut mitenkään lempeästi ihmisiin, jotka olivat sen virallisen ideologian vastustajia. Vielä nykyäänkin tuo päivä on ikään kuin poistettu Kiinan historiasta.
Ja tämä kehitys tietenkin on omiaan aiheuttamaan sen, että länsimaisia yrityksiä tai ainakin korkean teknologian tuotteita vaaditaan vedettäväksi tuosta maasta. Eli länsimaat ovat kilpaa rahoittaneet sekä mahdollistaneet Kiinan aseteknologian nopean kehityksen. Ja tuo teknologinen kehitys näkyy esimerkiksi Kiinan avaruusluotaimina, jotka tuovat näytteitä Kuusta. Mutta ne näkyvät myös tekoälyn militarisoimisena, hypersoonisina ohjuksina sekä myös uusien valvontateknologioiden kehittelynä. Yhteen aikaan Kiinan kansantasavallan supertietokone Tianhe-1 piti myös hallussaan supertietokoneiden nopeusennätystä, ja tuo valtio on panostanut kovasti kvanttiteknologiaan. Noita välineitä voidaan käyttää esimerkiksi uusien lääkkeiden, aseiden sekä esimerkiksi kemikaalien valmistukseen.
Kiina on siis valtio, joka on erityisen kiinnostunut avaruuden, rakettiteknologian sekä tekoälyn tuomista mahdollisuuksista erityisesti sotilaallisen sekä poliisivoimien ja valvonnan näkökulmasta. Kiina on aloittanut mittavat luonnontieteiden vaihto-ohjelmat, joiden avulla se hankkii osaamista nimenomaan uusimpien tekoäly, sekä muiden teknisten sovellusten kehittelyssä. Ja tuo osaaminen tietenkin tasoittelee noiden ohjelmaan päässeiden tietä kohti kommunistisen puolueen sekä asevoimien eliittiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.