Jääkiekkoa sekä mielenosoituksia

Jääkiekkoa sekä mielenosoituksia

Sosiaalinen media on loistava väline, kun halutaan masinoida mellakoita sekä suunnitella muita mukavia asioita. Eikä kukaan varmaan halua että noista asioista puhutaan ääneen. En usko että esimerkiksi kukaan huumekauppias haluaa sitä, että hänen toimintaansa käsitellään julkisuudessa. Tai ainakaan Valko-Venäjän johtaja ei halua että hänelle rakas jääkiekon MM-tapahtuma siirretään pois Minskistä, koska se osoittaisi että häntä ei tueta ulkomailla. Valko-Venäjän johto on yksi sellainen toimija, joka varmasti haluaa että kukaan ei puhu siitä, mitä sen alueella tapahtuu. 

Ja tietenkin jääkiekkoilijat olisivat hyviä pelinappuloita tuossa pelissä. Se että nuo tunnetut nuorukaiset olisivat tuolla Minskissä pelaamassa jääkiekkoa olisi sellainen tapaus, että Lukashenko voisi silloin olettaa että tuo jääkiekkoväki voisi hiljentää häneen kohdistuvan kritiikin, koska jos joku kirjoittaa silloin vääriä asioita, niin se aiheuttaa silloin sen, että joku yleisöstä tai pelaajista voisi saada ikäviä mustelmia, kun johtajansa arvostelusta suuttuneet poliisit mätkivät tätä onnetonta pampuilla poliisiaseman putkassa. Tuollainen tilanne voi syntyä silloin kun joku lähettää esimerkiksi Lukashenkoa arvostelevia viestejä kaapatun sosiaalisen median tilin kautta, tai luo tilin jonkun suuren jääkiekkoilijan nimiin, ja ryhtyy siellä kertomaan hyviä vitsejä tuon suuren Valko-Venäjän johtajasta. 

Sosiaalisen median avulla voidaan tietenkin kutsua kokoon mitä hyvänsä mielenosoituksia, mutta silloin on vaarana se, että tilanne karkaa käsistä. Eli viestit lähtevät vyörymään Twitterissä, ja esimerkiksi se että presidentti kirjoittaa sosiaaliseen mediaan, että “me valtaamme Capitolin” mikä viittaa Kongressin vaaleihin, voidaan tulkita väärin, ja sitten joku lähtee päättelemään että presidentti on käskenyt kannattajiaan tekemään rynnäkön kansanedustuslaitoksen tiloihin.Joten jos käytät sosiaalista mediaa trollaamiseen, niin muista että aina voi käydä niin, että tuo viestien ketju ei sitten päätykään siihen kun henkilö niin haluaa. 

Ja jos sitten oikein miehissä tullaan paikalle kertomaan sitä, että kuka on se “oikea presidentti”, niin silloin tilanne saattaa karata käsistä, kun paikalla on samanlainen tunnelma kuin rock-konsertissa, ja joku on saattanut ottaa hiukan miestä väkevämpää matkalla tuonne tapahtumien keskipisteeseen. Ja silloin tilanne saattaa karata käsistä, kun joku huutaa esimerkiksi sanan “ase”, mikä aiheuttaa paniikin. Tuolloin ihmiset saattavat lähteä muistelemaan, mitä poliisi teki sille ja sille, ja sen jälkeen taas poliisi luulee että heillä on vastassaan aseellisten ihmisten rynnäkkö. Eli joku saattaa kirjoittaa tulevansa paikalle aseistettuna, ja siitä lähtee huhumylly liikkeelle. Ja tuo huhumylly aiheuttaa paniikin, ja se mikä lisää painetta on se, että jonkun mielenosoittajan epäillään olevan aseistettu. 

Mitä yhteistä on poliitikoilla sekä rock-laulajilla? Se että jälkikäteen heistä muistetaan vain heidän tekemänsä virheet. Samalla unohdetaan se, että myös äänestäjillä itsellään on vastuu siitä, mitä hän äänestää. Eli kuten tiedämme, niin on monia tapoja saada huomiota, ja yksi niistä on se, että pyydetään kannattajat kaduille sekä järjestetään pari mielenosoitusta sellaisessa paikassa, että ne näkyvät kaikkialle. Sen jälkeen vain pyydetään media paikalle, ja sillä saadaan luotua loistava kuva siitä, kun raivokkaat kannattajat suojelevat heidän presidenttiään. 

Tuollainen tilanne voidaan helposti luoda esimerkiksi Eduskunnan tai valtioneuvoston rakennuksen eteen. Kutsutaan paikalle 700 henkilöä, ja sitten raportoidaan siitä että “noin 1000” mielenosoittajaa on saapunut paikalle. Sen jälkeen vain esitellään kuvaa siitä, kuinka paljon kannatusta tuolla asialla, mitä mielenosoittajat haluavat esitellä on. Eli tuo asia mikä tuo nuo 700 henkilöä paikalle saattaa olla sellainen, että sitä kannattaa vain tuo paikalle saapuneiden joukko. Se mikä erottaa nuo paikalla olevat mielenosoittajat siitä, “suuresta massasta” on että he ovat oikeasti paikalla. 

Ja samalla tietenkin voidaan esittää tilannetta siten, että poliisi on noiden henkilöiden kanssa asiasta samaa mieltä, mikä lisää epävarmuutta. Joten tietenkin silloin seurauksena on paljon vaikeuksia, jos vaikka asiaa lähdetään käsittelemään julkisuudessa. Suurin osa meistä on tottunut siihen että asioita käsitellään jotenkin sivistyneesti, eli niistä keskustellaan puku päällä, ja kahvia juoden. Emme siis ole tottuneet siihen, että päin naamaa huudetaan “haista ****” tai sitten muuten kerrotaan siitä oikeasta “kadunmiehen” tyylistä hoitaa asioita, mikä tarkoittaa vihjauksia siitä, kuinka sillä ja tällä välineellä on asioita ennenkin hoideltu. 

Ja kun valkokaarti teki jotain Kotkan seudulla vuonna 1918, niin siitä sitten lähdetään oikeaoppisesti tekemään sitä mallia, mitä sitten noudatetaan myös nykyään, eli vanhat tavat kunniaan on tietenkin noiden tiettyjen henkilöiden motto, jotka ehkä saattavat omistaa jonkun sotasaalis kiväärin sekä tuntea muutamia aseseppiä. Tai niin ainakin noista tietyistä kirjoituksista sekä puheista voidaan päätellä. Me kaikki teemme joskus virheitä, ja käytämme sanontoja, joita sitten myöhemmin kadumme. Yleensä populistien toimintatapa on siinä, että ihmisille vihjaillaan että heillä saattaa olla aseita, tai että “jos et myönny meidän vaatimukseen, niin silloin seurauksena on pesäpallomailan isku naamaan”. 

.

Siis kukaan ei tietenkään ole koskaan edes ajatellut tehdä mitään, mutta kun tunteet vain sattuivat kuumenemaan siinä mieltä osoitettaessa on sitten kommentti, joka seuraavaksi tulee mieleen. Ja siinä sitten taas ollaan niin viatonta, kun “vihervasemmistolainen pullamössöllä syötetty, äidin toimesta pallutettu uusnatsi pitkätukka skinhead” on aivan aiheetta tehnyt rikosilmoituksen siitä, mitä on jossain sanottu tai tehty. Jos henkilö näkee oman nimensä kirjoitettuna hirttosilmukan sisään, niin onko silloin kyse oikeasti ylireagoinnista? Kun keskustellaan siitä, miten asioita pitäisi käsitellä, niin silloin unohdetaan se, että esimerkiksi pieneltä vaikuttavat teot voivat olla hyvin ikäviä. 

Tai jos joku asia sattuu vain kerran, niin silloin tietenkin voi tuo teko aiheuttaa naurua. Eli jos vartija poistaa henkilön ilman syytä ostoskeskuksesta, niin silloin se saattaa olla asia, joka kerrotaan kavereille ilman mitään kaunoja. Silloin todetaan se, että vartija oli vain asiaton, ja ehkä tätä ei tapahdu uudelleen. Mutta mitä jos sitten tuo tapahtuu miljoona kertaa? Kaikki asiat ovat sellaisia, että ne muistetaan vain sen kautta, että mikä on omalle itselle tärkeintä. Eli me näemme kaikki asiat aina polarisoitujen aurinkolasien kautta. Se mikä on meidän henkilöhistoriamme muovaa sitä, mikä on meidän tapamme nähdä asioita. 

Ja koskaan ei meissä itsessämme ole vikaa. Aina kun portsari heittää meidät ulos ravintolasta niin meissä itsessämme ei ole mitään vikaa. Vain niissä muissa on vikaa, kun meidät 8 tuopin ja muutaman paukun jälkeen ohjataan pihalle. Mutta pitääkö siinä sitten käden murtua, kun laitetaan käsirautoja paikalleen? Tai mitä on tapahtunut sitä ennen. Eli kukaan ei koskaan muista mitä muuta tuona iltana on tapahtunut. Kaikki vain näkevät kun henkilö käy portsariin kiinni tai ryhtyy tappelemaan jonkun naisen kanssa. 

Mikä tietenkin oikeuttaa miehissä opettamaan tuolle henkilölle, että “naisia ei meidän porukassa lyödä”. Eli kukaan ei edes halua kuulla sitä väitettä, että tuo nainen saattaa valehdella. Tuolloin moinen naistenhakkaaja on sitten päätynyt leukaluu hajalla ensiapuun, ja mitään syytä hänellä ei ole mitään oikeusjuttua nostaa, vaikka siinä on miehekkäästi neljän miehen voimin ensin mies heitetty maahan ja oikein joukolla lähdetty opettamaan “tapoja”. Jos joku huutelusta sitten suuttuu, niin silloin voi enemmistön edustaja aina kääntää selän, koska toinen ei hänelle mitään merkitse. 

Pahoinpitelystä kerrotaan vain se, että se on tapahtunut. Sitä mikä tuohon asiaan on sitten johtanut ei ole milloinkaan mainittu. Kaikki näkevät vain sen, mitä juuri siinä tilanteessa on tapahtunut. Ja muut asiat kuten vihjailut AIDS tai muusta sukupuolitaudista eivät koskaan päädy julkisuuteen. Joskus olen kohdannut tilanteen, missä väite sukupuolitaudista on johtanut esimerkiksi avioliiton kaatumiseen. Eli portsarin perään on huudettu esimerkiksi siitä, että hän on saanut “tuliaisen” Thaimaasta, ja siinä sitten on heila lähtenyt kävelemään. 

Mutta kuitenkin aina joskus käy niin ikävästi, että syyte mitä esitetään on oikea. Eli myös univormua käyttävä henkilö voi tehdä virheitä tai toimia mielivaltaisesti. Mutta mitä jos poistamiseen ei ole oikeasti mitään syytä? Mitä jos vaikka joku vartija ihan oikeasti poistaa ihmisen paikalta siksi, että ei pidä tämän naamasta? Tai mitä jos poliisi toimii samalla tavalla, eli antaa mielivaltaisen sakon? 

Kun asioita lähdetään käsittelemään oikeudessa, niin kumpikin osapuoli kertoo asioista sen oman kantansa, ja kumpikin osapuoli näkee asiat omalta kannaltaan. Eli teko on ainakin sen sattuessa ollut oikeutettu, ja onhan tietenkin mahdollista että kotona tai työpaikalla on esimerkiksi vartijalle ikään kuin soitettu poskea, mikä johtaa sitten varmasti niin sanottuun ylikuormitustilaan tai alentuneeseen kynnykseen käyttää väkivaltaa. 

Voiko silloin tapahtua se, että pinna palaa lopullisesti? Mutta ehkä tätäkään ei koskaan mainittaisi, jos käyttäisimme vain sitä virallista mediaa, ja ehkä silloin Valko-Venäjän johdon toiminnan arvostelu olisi painettu pois, koska ihmiset haluavat nähdä lätkää, eikä ketään kiinnosta mitä naapurissa olevan poliisiaseman putkassa tapahtuu samaan aikaan kun oma joukkue tekee maalin tai voittaa ottelun. Kenen pitäisi välittää siitä, mitä jonkun maan johtaja kansalleen tai arvostelijoilleen tekee?

https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2021/01/13/jaakiekkoa-seka-mielenosoituksia/