Demokratian toimivuudesta
Demokratia on yksi hallintomalli muiden joukossa, ja se miksi me olemme valinneet demokratian valtionhallinnon malliksi johtuu siitä että tavallisten ihmisten halutaan myös ottavan vastuuta siitä, miten valtiota johdetaan. Churchill sanoi aikoinaan, että demokratia ei ole täydellinen valtion johtamisen malli, mutta sitä voidaan pitää parhaana olemassa olevista malleista. Nimittäin se että maassa on demokratia takaa sen, että tavallinen ihminen joutuu kantamaan jonkinlaista vastuuta siitä, millaisia päätöksiä valtiossa tehdään. Tämä koskee sekä suoraa, että edustuksellista demokratiaa.
Diktatuurimaissa on paljon ihmisiä, joiden mielestä mitään ei tarvitse tehdä, jos ei erikseen käsketä, ja noissa maissa on sellainen käsitys, että kaikki asiat mitä tehdään pitää miellyttää valtion johtoa, joka yksin sitten kantaa myös vastuun tekemistään päätöksistä. Eli ei ole olemassa valtaa ilman vastuuta. Jos ihmiset saavat valita edustajan itselleen parlamenttiin, niin pitää heidän sitten jotain tietää myös siitä mitä edustaja tai hänen puolueensa on luvannut tehdä jos tuo ryhmittymä pääsee valtaan.
Miksi meillä on oppositio?
Ja tähän liittyy tietenkin sellainen näkemys, että jos esimerkiksi poliitikon sanomisiin suhtaudutaan kriittisesti, niin se ei tarkoita, että ne tyrmätään oitis, ennen kuin niitä edes lähdetään käsittelemään. Kritiikki on sitä, että asioista etsitään myös ne puolet, joita itse emme kykene näkemään. Kritiikin tarkoitus on saada myös hallitus näkemään ehkä hyvinkin pitkään valmistellun lain kielteiset puolet, eli ei ole olemassa mitään sellaista lakia, jolla on vain hyviä puolia. Kaikista asioista löytyy varmasti myös sellaisia puolia, joita emme edes voisi kuvitella löytävämme, ja sen takia meillä on parlamentissa oppositio. Opposition tehtävä on saada hallitus näkemään sen omien mallien kielteisiä puolia, myös silloin kun lakia on valmisteltu ehkä vuosia.
Edustuksellisen demokratian malli on otettu Suomessa ja muissa maissa käyttöön siksi, että lakeja säädettäessä pitää lakitekstiin paneutua todella hyvin, tai sitten tuloksena on laki, mikä saattaa sallia esimerkiksi viranomaisten mielivallan. Kun äänestäjä valitsee edustajan, joka käyttää lainsäädäntövaltaa hänen puolestaan, niin samalla hän luovuttaa tuolle edustajalle valtuudet johtaa sisäpolitiikkaa yhdessä muiden parlamentin jäsenten kanssa. Ja yleensä sisäpolitiikan johtaminen ymmärretään nimenomaan lain säätämisen kautta tapahtuvana viranomaistyön ohjauksena sekä tietenkin sen kautta myös sisäisiin asioihin vaikuttamisena.
Kun puhutaan demokratiasta sekä liberalismista, niin taloudellinen liberalismi tarkoittaa sitä, että mikään ei rajoita sitä, miten paljon ihminen saa omistaa, ja mitään muuta taloudellinen liberalismi ei oikeastaan tarkoita, ja joidenkin ihmisten mielestä esimerkiksi se, että valtion rooli ihmisten elämässä on minimaalinen taas on liberaalia politiikkaa. Eli valtio hoitaa vain poliisi,- pelastus- sekä maanpuolustustyön, ja muiden töiden järjestäminen on ihmisten omalla vastuulla. Tällaista mallia missä mitään muita kuin välttämättömiä terveyspalveluita sekä äsken mainittuja asioita ei valtio tarjoa on kutsuttu myös liberalismiksi. Mutta onko demokratia liberaalia?
Kas tuota asiaa kannattaa aina vähän miettiä, koska oletteko koskaan miettineet sitä, että demokratia voi olla sellaista, että se tukahduttaa esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksia. Tuolloin asenne yhteiskunnassa on se, että vähemmistöjen sekä niiden, jotka ovat menettäneet äänioikeuden oikeusturvaa saa polkea niin paljon kuin huvittaa, kunhan muistaa miellyttää enemmistöä. Ja se tietenkin tarkoittaa sitä, että vähemmistöjen oikeudet ovat asioita, mitkä kuuluvat roskakoriin. Yleensä se että valtion edustaja nuolee jonkun ihmisen takapuolta tarkoittaa sitä, että hän myös pyllistää jotain muuta ihmistä tai ihmisryhmää. Demokratia on asia mikä on maassa pyhä, varsinkin silloin kun kirjoittaja tai puhuja itse sattuu olemaan mielipidemittausten huipulla. Ja kansa on tuolloin aina oikeassa, kun ovat niin viisaita miehiä päättäviin asemiin valinneet.
Mitä tarkoittaa populisti? Onko hallituksella oikeus murskata sitä vastustavat mielenosoitukset käyttämällä väkivaltaa, perustellen toimintaa siten, että sillä on oikeus pitää valtaa käsissään seuraaviin vaaleihin saakka?
Mutta jos sitten itse sattuu olemaan tappiolla esimerkiksi gallupissa, niin kaikki muut ovat kansanvillitsijöitä sekä populisteja. Kun ihminen asettuu ehdolle parlamenttiin, niin hän joutuu olemaan äänestäjille mieliksi, ja se sitten on joidenkin mielestä hieman vaikeaa. Silloin kun ihminen lähtee politiikkaan, niin hän joutuu sanomaan jotain sellaista, mikä on oikeasti hänen mielipiteensä jostain asiasta. Se että politiikkaa tehdään länsimaissa tai demokraattisissa valtioissa esimerkiksi neuvottelujen kautta on joidenkin ihmisten mielestä hiukan liian pehmoa. Heistä panssarivaunut sekä mellakkapoliisi ja kyynelkaasu ovat oikea tapa puolustaa omia arvoja, ja tietenkin laki antaa siihen mahdollisuuden.
Miksi esimerkiksi pääministerin pitäisi antaa periksi yleisön vaatimusten edessä, kun hänellä on lain antama oikeus komentaa poliisi kaduille estämään mellakoita sekä murskaamaan mielenosoituksia, jotka ovat laittomia. Mikäli joku sitten huomauttaa siitä, että rauhallinen mielenosoitus ei vaadi hajottamista, niin silloin voidaan mielenosoittajien joukkoon soluttaa “agent provocatéur”-toimijoita. Näiden ihmisten tehtävä on paiskoa polttopulloja kohti polliisia sekä polttaa autoja ja aiheuttaa myös paljon muuta tuhoa, jotta mellakkapoliisi voi sitten hajottaa nuo mielenosoitukset ilman sen suurempia omantunnon pistoksia. Ja taas voidaan hakea uusia valtuuksia viranomaisille, joiden esimies sattuu hallitus olemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.