Yliopiston vaikutus yhteiskuntaan

Yliopiston vaikutus yhteiskuntaan

Yliopiston tehtäviin kuuluu tieteellisen työn tekeminen sekä valvominen ja myös uusien tiedemiesten sekä toimihenkilöiden kouluttaminen että myös vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa. Tuo viimeisin asia on tietenkin sellainen, että ilman vuorovaikutusta emme voi olla missään valtiossa, koska olemme aina jollain tavoin tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Ja siksi yliopistojen sekä niiden työntekijöiden on ymmärrettävä, että heillä on vastuu siitä, mitä heidän tuotteensa mitä ovat tiede sekä osaajat tekevät liike-elämässä sekä muualla-

Mikäli ajatellaan esimerkiksi sitä, että ihmisellä on jokin tutkinto, niin yleensä ainakin osassa suuryritysten sekä muiden yhteiskunnan kannalta keskeisten tehtävien haussa on yleensä otettu huomioon se, että millainen koulutus tuolla hakijalla on. Tämä tarkoittaa sitä, että ainakin osa yliopistoissa opiskelleista asettuu melko keskeisille sekä näkyville paikoile yhteiskunnassa, ja sitä kautta voidaan ajatella, että heidän valinnoillaan on paljon enemmän merkitystä, kuin mitä me haluamme uskoa.

Nimittäin jos esimerkiksi 30 000 henkeä työllistävän yhtiön johtaja on jotain mieltä jostain asiasta, niin silloin häntä varmasti myös kuunnellaan eri tavalla, kuin tavallisia ihmisiä, ja heidän saamansa näkyvyys on todella suurta. Ihmisillä on tapana uskoa, että suuren yhtiön johtaja on aina ammattilainen, joka pyrkii tekemään päätöksiä, jotka perustuvat tutkittuun sekä hyödylliseksi todettuun tietoon. Ja tuolloin pitää muistaa se, että se joka opettaa toiselle, mitä tarkoittaa “hyödyllinen sekä oikeaksi todettu tieto” on vastuussa siitä, että hänen oppilaansa osaa sekä tekee työtä, niin että sitä voidaan pitää hyvän tavan sekä oman ammattikunnan etiketin, säädösten sekä hyväksyttyjen toimintatapojen mukaisena. Mikäli tätä asiaa tarkastellaan yliopistojen kannalta, niin silloin tietenkin on huomioitava se, että yliopisto on laitos, mikä sertifioi tutkinnon.

Eli sen tehtävänä on valvoa sitä, että kun henkilö tuottaa tietoa, mikä voi olla esimerkiksi pro-gradu-tutkielma, niin silloin tietenkin hänen pitää myös osoittaa hallitsevansa alansa tieto- että ,myös käytännön puoli sekä siihen liittyvät moraalis- eettiset kysymykset. Jos näiden asioiden kanssa on ongelmia, niin seuraukset voivat olla hyvin ikäviä. Vai mitä pidätte sellaisesta henkilöstä, joka päästää esimerkiksi jäteöljyä suoraan vesistöön, koska se on halvempaa?

Jos taas pohditaan sitä, että henkilön mielestä lakia saa rikkoa niin paljon kuin haluaa, kunhan siitä ei jää kiinni, niin silloin saattaa hyvin suuri vesialue saastua erittäin pahasti, ja tuon takia roskaamiseen sekä muuhun vastaavaan asiaan ei saa suhtautua leväperäisesti. Mikäli moraalisesti epäilyttävä henkilö pääsee esimerkiksi suuren yhtiön johtoon, niin hän voi saada suoraan sanottuna paljon ikäviä asioita aikaan. Ja miettikää samalla mitä tapahtuu, jos ihminen, jonka mielestä tarkoitus pyhittää keinot voi päästä lääkäriksi.


Tuolloin esimerkiksi syöpäpotilas voi jäädä hoitamatta, kun lääkäri vain syöttää hänelle fentanyyli kapseleita, joista tulee oikein hyvä olo. Eli kun sytostaatin eli syöpälääkkeen jättää antamatta, niin silloin potilas ei enää koe huonoa oloa, mutta ei hän kyllä sitten lähde paranemaan. Eli nämä kapselit eivät varmaan syöpää paranna, mutta niiden avulla voi oikein hyvin esimerkiksi pyytää testamenttia syöpätutkimukseen, eli jollekin rahastolle, minkä haltija tämä lääkäri on annetaan potilaan omaisuus, joka leijuu pilvissä valtavien kipulääke annosten ansiosta, eikä edes tajua mitään, kun hänelle annetaan kynä käteen, ja tuota pyyntöä perustellaan sillä, että potilas voi näin auttaa muita välttämään sitä kohtaloa minkä itse on kokenut. Ja sitten lääkäri nostaa rahat, kun kukaan ei näe tätä asiaa.

Mutta opiskelijoidensa kautta yliopistolla on vaikutus yhteiskuntaan. Jos yliopiston opettaja on leväperäinen, niin silloin hän saattaa päästää henkilön, joka ei ole sopiva hoitamaan tehtäviään työhön, millä on suuri vaikutus. Vaikka yliopiston opiskelija ei koskaan nouse 30 000 ihmisen esimieheksi, niin silloinkin hänen teoillaan sekä sanoillaan on vaikutusta. Ihmiset luottavat siihen, että akateemisesti koulutettu henkilö antaa oikeaa sekä tutkittua tietoa, mutta huomioi myös moraalis-eettiset näkökohdat keskusteluissaan.

Eli esimerkiksi hänen on huomioitava oma asemansa myös silloin, kun ihmisten mielipide ikään kuin tempaisee mukaansa. Tuolloin on suuri houkutus lähteä seuraamaan intuitiota sekä painostusta, ja lähteä jakamaan mielipiteitä, joilla saattaa olla suuri vaikutus. Ikävä kyllä mielipiteellä saattaa olla joissain tilanteissa olla sellainen vaikutus, että se aiheuttaa jollekin ihmiselle mielipahaa. Samoin mielipiteen esittäminen faktaan perustuvaa tietoa vastaavana asiana on erittäin ikävä tapa keskustella asioista. Kun ihminen lähtee tekemään asioita, niin hän voi tehdä monta asiaa väärin.

Jos ajatellaan että esimerkiksi sitä, että toisen ihmisen haukkuminen sekä nimeäminen takana päin vaikkapa alkoholistiksi tai mielisairaaksi voi olla mukavaa, niin tuollainen asia sitten merkitsee sitä, että tämän pilkan kohteen saattaa olla lopun elämää vaikeuksia saada työtä tai ystäviä. Suurin osa ihmisen ystävyyssuhteista muodostuu lapsuudessa, ja jos noita suhteita ei ole, niin niitä on myöhemmin vaikeaa lähteä tekemään. Samoin lapsuudessa tapahtuva nimeäminen hulluksi saattaa aiheuttaa sen, että henkilö kantaa aiheetta sellaista leimaa, mikä ei ole aiheellinen. Eli sillä millä ei ole ehkä tarkoitus olla suurta merkitystä saattaa olla todella laaja-alainen merkitys myöhemmässä elämässä, vaikka emme ehkä sitä haluaisi.

Mikäli mietitään esimerkiksi saamelaisia, niin kuinka moni saamelainen on tietämättään jäljitellyt eräitä sketsejä jonkun talon pihalla? Tuolla tarkoitan tilannetta, missä niin sanottu city-saamelainen, joka saattaa olla esimerkiksi huostaanotettu on saattanut “kavereiden” yllytyksestä tehdä noita asioita, joita eräät suuret viihdetähdet ovat esittäneet. Tuolloin saattaa käydä niin, että esimerkiksi henkilö, joka on liian nuori tajutakseen sitä, mitä hänen käsketään tehdä, on tehnyt sellaista, mistä häntä pilkataan sitten lopun elämää.

Mutta tuolloin olivat asiat toisin, eikä rasismia ollut muuta kuin ulkomaalaisiin kohdistuvassa halventavassa käytöksessä, joka oli ehkä silloin helpommin määriteltävissä rasistiseksi toiminnaksi. Kuitenkin jos ajatellaan sitä, että esimerkiksi natsien rotu-oppia aletaan ihannoida, sekä puhtaasti rasistista materiaalia jakaa suuressa päivälehdessä tai tunnetun tietokirjojen kustantajan toimesta tehdään rasistinen teos, jota kaupataan totuutena, niin silloin ollaan melko kaukana siitä, mitä kutsutaan moraaliseksi tai eettiseksi näkemykseksi.

Jos ajatellaan sitä, että tietoa polarisoidaan, niin tärkein sekä yleisin tapa toimia on se, että yksinkertaisesti vain näytetään lukuja, jotka tukevat omaa kantaa. Kun esimerkiksi EU:sta puhutaan kriittisesti, niin silloin tietenkin näytetään vain se, miten paljon EU meille maksaa, eli mitään tuloja ei sieltä päin ole tulossa. Eli vain miinukset näytetään, ja toinen sarake, missä on plussat on jätetty pois.

Samoin kun keskustellaan esimerkiksi saastuttamisesta, niin silloin tietenkin mainitaan mielellään USA sekä sen toimintatavat. Mutta sitten unohdetaan se, että suurimmat saastuttajat taitavat olla oikeasti jossain kauko-idässä, eli miten esimerkiksi Kiina sekä Intia saastuttavat, ja sitten kun puhutaan siitä, miten saasteita pitää käsitellä, niin totta kai kaikki haluavat vähentää hiilidioksidipäästöjä, mutta keinoja siihen ei sitten tahdo löytyä millään. Ei kai normaalia ihmistä pakoteta luopumaan city-maasturista, johon hän on sijoittanut suuren määrän rahaa. Tuolloin on helppoa niputtaa kaikki hiilidioksidi samaan raporttiin, ja toki maatalouden päästöt ovat samalla tavalla tärkeitä kuin lomamatka lentäen tai citymaasturilla ajelu.

Yleisin tapa toimia näissä asioissa on se, että tietenkin päästöt sekä ilmastonmuutos hyväksytään, kun vesisateessa kävellään Tammikuussa. Mutta mitä kukaan voi yksin tässä tehdä. Joten jatketaan samaan malliin, ja sitten asiat voidaan taas laittaa tärkeysjärjestykseen. Kansallinen etu sekä ihmisten työpaikat tulevat aina ensin, ja sitten aletaan puhua ilmasto hysteriasta. Tuolloin löytyy tutkimus, jonka mukaan tulivuori sylkee enemmän hiilidioksidia ilmaan kuin mikään citymaasturi, ja sitten voidaan muistuttaa, että oikeasti ilmasto aktivistit vain peittelevät omaa köyhyyttään.

Tässä käytän esimerkkinä juuri citymaasturia, joka on todella kallis sijoitus. Se miksi valheellinen uutinen on asia, mihin uskomme johtuu siitä, että me haluamme uskoa johonkin asiaan. Kukaan joka on ostanut citymaasturin ei varmasti halua kuulla, että on tehnyt huonot kaupat, tai että hänen ostamansa tuote on vaarallinen ympäristölle, joten hän varmasti mielellään lukee artikkeleita, jotka tukevat hänen mielipidettään. Eli hän haluaa uskoa ympäristön muutoksen olevan vain satua.

Ja ainahan aktivismi aiheuttaa sen, että ihminen ei saa koskaan töitä, kun hän ei pomoa miellytä. Toisaalta ilmastonmuutos on sellainen asia, että sitä ei ole olemassakaan, kun kahtena viikkona vuodessa on lunta. Samoin jos lämpötila on vaikka puoli astetta viileämpi kuin edellisenä vuotena, niin silloin tietenkin tämä asia laitetaan lehden kanteen, ja sitä kautta sitten voidaan taas lähteä kuluttamaan kuten aina ennenkin.

Syntymätön lapsi ei äänestä, ja sitä kautta ajatellen voidaan muistella sitä, että millaiset kannatusluvut saadaan sitten seuraavissa vaaleissa, jos uskalletaan sanoa, että ilmastonmuutos räjähtävästi sanottuna on pelkkää sontaa, kuten populismiin kuuluu, ja sitä kautta voidaan todeta, että ehkä joskus tulevaisuudessa kehitetään teknologia, joka poistaa hiilidioksidin ilmasta. Tuolloin saadaan taas sitten tukea omalle kannalle asioihin, ja ihmiset varmasti haluavat uskoa, että he ovat tehneet oikean valinnan ostaessaan citymaasturin.

Eli se mikä on oikein ja väärin on hyvin helppoa vääristää vetoamalla ihmisten tunteisiin. Ja jos näennäis tieteellisen tutkimuksen ovat tehneet henkilöt, joiden nimen eteen lisätään kirjaimet “Dr.”, niin se tekee tutkimuksesta sellaisen, että ihmiset uskovat sitä. Kuka on koskaan tarkistanut sitä, että onko jollain henkilöllä oikeasti oikeutta käyttää tietteliä “tohtori”?.

Ja jos esimerkiksi valheellinen uutinen tukee jonkun ihmisen mielipidettä, niin silloin hän mielellään esittelee tuota artikkelia työpaikallaan, ja sitä saatetaan uskoa sekä jakaa monella tavalla, eikä kukaan edes ole kiinnostunut siitä, miten nuo tiedot on saatu, tai että onko lähdeluettelo edes tehty oikeista lähteistä? Se että joku “UCLA:n tutkimus todistaa, että ilmastonmuutos on pelkkää potaskaa” on riittävä syy lähteä toistamaan tuota asiaa ympäriinsä. Ja muistakaa sitten että myös Donald Trump uskoo näin. Ja onko kukaan koskaan edes vilkaissut lähdeluetteloa, saatikka kokeillut niitä linkkejä, ennen kuin lähtee tekemään johtopäätöksiä jostain asioista.

Kuva:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/52/Helsingin_yliopiston_p%C3%A4%C3%A4rakennus.jpg/250px-Helsingin_yliopiston_p%C3%A4%C3%A4rakennus.jpg